Katselimme jonkun aikaa suomalaisia osakekirjoja, ja jokainen heistä sanoi, että kyllä ne ovat kauniita, mutta eihän näistä mitään ymmärrä. Kieli on kovin omalaatuinen. Se on totta, vain n. 6 -7 miljoonaa ihmisitä ymmärtää suomen kieltä (laskin virolaiset tähän mukaan). Kysyin keräilijöiltä, että entäs sitten venäläisten osakekirjojen kerääminen. Ymmärrättekö tekstit mitä niissä osakekirjoissa on? Vastaus oli hyvin selkeä, "ei tietenkään", mutta venäläisissä osakekirjoissa on usein tekstit myös esim. ranskaksi tai saksaksi. Suomalaisten osakekirjojen kerättävyyttä Euroopassa siis auttaa mikäli osakekirjassa on tekstit myös ruotsiksi.
MInulta kysyttiin montako osakekirjakeräilijää Suomessa on. Vastasin, että n. 20 keräilijää, joista jotkut myös käyvät aktiivisesti kauppaa osakekirjoilla. Eli ns. puhtaita keräilijöitä voisi olla n. 10 - 15. Kanssakeskustelijoiden suut menivät hymyyn määrän suhteen ja kerroin, että meillä haasteen määrän pienuuden suhteen tuo myös maantiede. Kyseiset keräilijät ovat jakaantuneet alueelle, joka vastaa pituudeltaa matkaa Helsingistä Berliiniin. Ja leveydeltään jopa matkaa Berliinistä Varsovaan. "Paikan päällä" tapahtuviin kuukausitapaamisiin perustuvaa kerhoa on siis hankala perustaa.
Kerroin tapaamisen yhteydessä myös, että kirjoitan parhaillaan Suomen ensimmäistä painettua osakekirjakatalogia ja että kirjassa tullee olemaan n. 2700 - 3000 erilaista osakekirjaa. Hämmästyksen määrä oli suuri, näin monta eri paperia! Näytin malliksi nipun suomalaisia specimen papereita. Toden totta! Mm. sarjoittain ja litteroittain eroteltuna = keräyksellisesti lajiteltuna, meillä on paljon eri osakekirjoja. Ja tässä tulee myös vastaan suomalaisen keräilijän erityispiirre: suomalainen osakekirjakeräilijä EI kerää osakekirjoja vaan hän kerää yhtiöitä. Kun yksi osakekirja per yhtiö on saatu niin yhtiöstä ei kerätä muita papereita. Saksalaiselle tämä ajatus on täysin vieras ja jopa alkeellinen, keräilijän tulee kerätä kaikki kohteet, jotka kohdealueeseen kuuluu. Kohdealueen rajaaminen on sitten asia erikseen.
Jäin miettimään tapaamisen jälkeen keräilytoimintaa kokonaisuutena. Tulin tulokseen, että keräily kuuluu merkittävänä osana yhteiskuntiin, joissa kulttuurilla ja sen säilyttämisellä on merkittävä osa. Ja että taloudellisen kehityksen tulee olla kestänyt jo tovin, jolloin taloudellinen ja kulttuurillinen kehitys on luonut pohjaa yhteiskunnassa keräilykulttuurin syntymiselle sekä kasvamiselle. Ennen em. kehitystä taloudellisia resursseja vaativa keräily on pienen yhteiskuntaluokan osa ei laajemman yhteiskunnallisen toiminnan osa. Osakekirja fi:n vuoden 2009 tavoite on julkistettu: kasvattaa osakekirjakeräilyn tunnettuutta ja keräilijöiden määrää. Toimista tavoitteeseen pääsemiseksi seuraavissa artikkeleissa.
[ 2 comments ] ( 56 views ) | permalink |
( 3 / 114 )Edellinen Seuraava
| 1 | 2 | 3 | 4 |
Kalenteri
