The Scripophily Auction is now OPEN!

2010/04 - "Onko teillä niitä kauniita laivaosakkeita?"


Onko teillä niitä kauniita laivaosakkeita?

Uuden keräilykohteen syntymiseen liittyy kermankuorinta. Osakekirjakeräilyssä sitä ovat harrastaneet ulkomaalaiset kuoriessaan hienot suomalaiset paperit markkinoilta. Nyt rintamaan ovat menestyksellisesti liittyneet myös suomalaiset. Tuntuu, että laivaosakkeet ovat nyt rasvaista kuohukermaa ja muu on kurria.

”Mikään muu ei kelpaa, pitää olla vain niitä kauniita laivaosakkeita” tuskaili joku aika sitten eräs kauppias. ”Ihan sama mitä muuta ja miten halvalla tarjoat, mutta vain kauniita laivapapereita ostetaan”. Katselin huvittuneena kollegan tuskaa sisäfilettä haluavista asiakkaista, kun tarjolla oli ”vain” kypsyttämisaikaa tarvitsevaa kulmapaistia. Mietin, että näinkö hätäistä tämä osakekirjakeräily on? Taloudessa on puhuttu syklien nopeutumisesta. Pitääkö kokoelmakin saada nyt valmiiksi kahdessa kvartaalissa ja vain fileestä?

Kirjoitan tätä artikkelia junassa matkalla Hampurista Berliiniin. Hampurissa oli huutokauppa, jossa myynnissä oli myös kaksi suomalaista laivaosakekirjaa. Hienoja papereita ja hinnat nousivat hienosti. Lähtöhinnat olivat 120 – 200 euroa ja ne huudettiin lopulta 480 euroa kappaleelta. Kun hintaan lisätään huutokauppakamarin palkkiot, päästään melkein 600 euroon kappale. Onko hinta kova? Minusta ei. Komeita laivaosakekirjoja ei Suomessa ole kymmeniä. Ne joita on liikkeellä enemmän, kuten Suomen Höyrylaiva, Uudenkaupungin Valtamerilaiva tai Uudenkaupungin Laivaosakeyhtiö, saavuttavat 100 – 300 euron hinnan. Nyt huudettuja papereita ei tällä hetkellä ole kymmentä kappaletta enempää liikkeellä. Paljonko maksaa postimerkki, jota tunnetaan kymmenen kappaletta?

Olen miettinyt, mitä laivaosakkeiden tilanne kuvastaa? Onko markkinoilla ”häiriötilanne” vai onko kyse siitä, että muutama kokoelmaa keräävä ovat samanaikaisesti markkinoilla? Onko sekin markkinahäiriö ja parasta olisi rauhallinen hintakehitys ylöspäin?

Samankaltainen tilanne on muillakin aloilla. Keskustelin asiasta huutokaupan meklarin, Michael Weingartenin, kanssa ja hän kertoi, että monessa maassa tuskaillaan ajoittain, kun jostakin aihelajista tulee ”in”. Kukaan ei ikinä osaa ennakoida ensi vuoden ”in”-aluetta. Tärkeää on se, että keräilijöille on tarjolla tietoa, kuinka monta osakekirjaa eri yhtiöistä tunnetaan ja mihin hintoihin kohteella on käyty kauppaa. Tämän tiedon valossa jokainen keräilijä tekee päätöksenä. Kerroin Weingartenille Suomesta tulleesta viestistä, ettei osakekirjakatalogilla ole merkitystä, kun keräilijöitä on kuitenkin vain vähän. Hän pyöritteli silmiään ja hymyillen totesi, että suomalaisilla osakekirjoilla ei ole osakekirjakatalogista johtuen tapahtunut hintojen rajua laskua ja esim. ranskalaiset paperit tulevat helposti ”silmille” pörssitermiä käyttääkseni.

Suomessa negatiivisesta hintakehityksestä tulee minulle mieleen vain F. Sergejeffin Olut-tehdas Oy. Sen ensimmäinen paperi myytiin 3100 eurolla. Seuraava, erilainen, ei mennyt kaupaksi parissa huutokaupassa edes 1500 eurolla markkinoiden ihmetellessä mitä oli tapahtunut. Syykin selvisi: tunnettu suomalaiskeräilijä oli myynyt kyseistä paperia tiskin alta venäläiselle kauppiaalle, jolloin markkinat menivät tukkoon. Sanotaan että kateus vie kalatkin järvestä. Samalla lailla ahneus pilaa hyvänkin keräilyharrastuksen. Ahneudelle on tilaa vasta kun hinnat nousevat tarpeeksi. Aika näyttää, miten laivapaperien hintakehityksen käy.

12.3.2010 Janne Pietikäinen

>> Takaisin artikkeliluetteloon

_________________________


Artikkelissa mainitut osakekirjat:


- Kohde Osakekirja.fi:n katalogissa
.


- Kohde Osakekirja.fi:n katalogissa
.


- Kohde Osakekirja.fi:n katalogissa
.


- Kohde Osakekirja.fi:n katalogissa
(F. Sergejeffin Oluttehdas Osakeyhtiö).




Copyright © 2017 www.osakekirja.fi www.scripophily.fi . Toteutus: Emerca