Tervetuloa Verkkokauppaan! / Welcome to Online shop!

2009/09 - Katsaus keräilykesään 2009 & uusia 1800-luvun kohteita


Osakekirjasyksy on käynnistynyt vilkkaana.

Eurooppalaisittain menneen kesän merkittävin osakekirjakeräilytapahtuma oli viimeinen Reichsbankschtzin huutokauppa kesäkuussa. Saksan valtion on nyt myynyt yli 30 000 000 osakekirjaa. Lisätietoja tästä osakekirja-aarteesta löydät www.osakekirja.fi:n artikkeliosastolta: ”Tarina Berliinistä”.

Suomessa mökeiltä palaaminen näkyy myös keräilymarkkinoilla. Eri yhdistysten huutokaupat ovat alkaneet elo-/syyskuussa, ja mm. Pohjois-Karjalan Numismaatikkojen lokakuun huutokaupassa osakekirjoja on suhteellisen mukavasti tarjolla.

Elokuussa pidettiin myös Suomen ensimmäinen International Bond and Share Societyn (www.scripophily.org) jäsentapaaminen. Iloisessa seurueessa keskusteltiin osakekirjamarkkinoiden tilanteesta Suomessa, katseltiin keräilykohteita ja käytiin kauppaakin. Olemisen keveyttä vauhditti herkullinen voileipäkakkutarjoilu ruokajuomineen.

Uusia 1800-luvun kohteita löytynyt

Myös täysin uusia 1800-luvun kohteita on löytynyt laatikoista. Nykyään 1800-luvun uusia kohteita löytyy enää harvemmin, joten löydöksien sisältö on ollut erittäin suuri yllätys.

Kohteet ovat Suomen Suurruhtinaskunnan obligaatioita, eli 1800-luvun suomella sanottuna palkintovelkaseteleitä. Obligaatiot ovat Aleksanteri II:n ajalta, vuosilta 1874, 1875 ja 1880.

Ensiksi mainittu on Suomen rautateiden rakentamiseksi otettu Preussin thaler-määräinen laina vuodelta 1874. Lainapaperi on ruotsin- ja saksankielinen. Lainan pääoman sekä korot on maksanut Suomen Pankista joko M A von Rothschild & Söhne Frankfurt am Mainissa tai Haller Söhne & Co Hampurissa. Lainan pääoma on käytetty rautateiden rakentamiseksi Turun, Tampereen sekä Hämeenlinnan välille. Näin tapahtuikin, ja rautatie valmistui Hämeenlinna – Tampere sekä Toijala - Turku -väleille vuonna 1876.

Kaksi jälkimmäistä lainawelkaseteliä on kuuluvat 1875/1880 vuoden seteliantoon lahjoitusmaiden lunastamiseksi. Laina-aika oli 39 vuotta ja korko 4,5 %.

Mitkä ihmeen lahjoitusmaat?

Ruotsi menetti loput Suomesta Venäjälle Suomen sodassa 1808–1809. Ns. Vanhan Suomen, eli Karjalan ja osia Kymenlaaksosta, Ruotsi oli menettänyt jo 1721 ja 1743. Näillä alueilla Venäjän keisari oli lahjoittanut ylhäisölle alueita mm. menestyksellisestä palveluksesta.

Lahjoitusmaat olivat täysin omistajiensa vallassa, ja omistaja määräsi maillaan mm. verotuksesta. Karkeasti voi sanoa, että mitä enemmän talonpoika ahkeroi ja sai tulosta, sen korkeampi oli verotus. Aikansa progressiivisuutta sekin.

1800-luvun loppupuoliskolle tultaessa lahjoitusmaiden tilannetta pidettiin yhteiskunnallisena ongelmana. Muualla maassa torpparilaitosta pystyttiin tukemaan, mutta lahjoitusmaa-alueilla ei. 1860-luvulla valtiopäivät päättivät ottaa valtiolainan, jolla lahjoitusmaat ostettiin ”donataareilta” eli tahoilta, joille Venäjän keisari oli maat lahjoittanut. Lahjoitusmaiden ostaminen Suomen valtiolle käynnistyi vuonna 1871 ja kesti 20 vuotta. Talonpojat saivat ostaa maan Suomen valtiolta 39 vuoden maksuajalla ja 5 % korolla. Talonpoikien laina-aika oli sama kuin valtionkin ottaman lainan.
Lähde: Pirkko ja Mauri Rastas, www.kolumbus.fi/rastas

Venäjän kieli

Lisämielenkiintoa lainavelkaseteleihin antaa venäjän kieli. Molempien paperien alareunassa on venäjäksi teksti ”Suomen Suurruhtinaskunnan obligaatio, 100 Suomen markkaa, donaatioiden lunastamiseksi kantaen 4,5 % korkoa”. Suomessa tunnetaan alle 10 osakekirja- tai velkakirjatyyppiä joissa on venäjänkielistä tekstiä.

Lainawelkasetelissä mainitaan, että ne kuuluvat liikkeellelaskuvuoden seteliantoon. Annettiinko ne suoraan donaatioiden haltijoille, jotka saivat maksunsa 39 vuoden aikana arvontamenetelmin? Kyllä vain. Takaisinmaksettavat lainawelkasetelit arvottiin ehtojen mukaan vuosittain.

Filatelisti-lehdelle 29.9.2009 Janne Pietikäinen

>> Takaisin artikkeliluetteloon

_________________________


Tässä artikkelissa mainitut linkit:
>> Pohjois-Karjalan Numismaatikot ry.
>> International Bond and Share Society - www.scripophily.org

Artikkelissa mainitut osakekirjat:













Copyright © 2017 www.osakekirja.fi www.scripophily.fi . Toteutus: Emerca