Tervetuloa Verkkokauppaan! / Welcome to Online shop!

2009/08 - "Minkä arvoinen tämä on?"


Minkä arvoinen tämä on?

Kohteiden hinnoittelu on kehittyvällä keräilyalueella haastavaa. Suomalaisten osakekirjojen hintoihin vaikuttaa voimakkaasti se, että suomalaisia osakekirjojen keräilijöitä on vain n. 50 henkilöä, ja suomalainen keräilijä kerää pääsääntöisesti vain jotakin tiettyä aihetta. Lisäksi suomalainen kerää usein vain yhden osakekirjan per yhtiö, eikä kaikkia tunnettuja variantteja. Maailmalla suomalaisia osakekirjoja kerätään osana aihetta esim. tyylisuuntaus, numerosarjat tai yhtiön toimiala.

Joskus myös täysin tuntematonta kohdetta löydetään “yksi kappale”, ja myöhemmin useita lisäkappaleita. Edellä mainittu on tyypillistä alkavalle keräilylle, josta tietoisuus on vasta leviämässä suuren yleisön tietoisuuteen.

Osakekirjan hintaan eniten vaikuttavia tekijöitä ovat liikkeellelaskuvuosi, osakekirjan ulkoasu / suosittu keräilyteema, tunnettujen osakekirjojen määrä, merkitsijän tai allekirjoittajien nimet sekä osakekirjan kunto.

Liikkeellelaskuvuosi

1800-luvulla päivättyjä osakekirjoja tunnetaan kohtuullisen rajallisesti. Täysin uusina 1800-luvun kohteina löydetään yleensä paikallisia yhtiöitä esim. myllyjä tai meijereitä. Määrällisesti enemmän tunnetaan esimerkiksi Syväniemen Puuteollisuus Oy:n (1890) osakekirjoja. Karkeasti voisi sanoa, että alle 50 euron arvoisia osakekirjoja tähän ryhmään ei kuulu.

Osakekirjan ulkoasu / suosittu keräilyteema

Selkein jokaisen tunnistama “arvonkorottaja” on kuva. Jos kuva on tunnetun tekijän piirtämä ja/tai signeeraama, arvo nousee. Eliel Saarinen on piirtänyt 1920-luvulla mm. Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n osakekirjan samaan aikaan suunnittelemiensa setelien hengessä.

Kuvan lisäksi osakekirjan ulkoasu saattaa noudatella tiettyä tyylisuuntausta kuten jugend. Jugend-aika jatkui Suomessa 1920-luvun alkuun saakka, mutta esim. saksalaiselle keräilijälle jugend päättyy jo I maailmansotaan. Osakekirjan päiväys ratkaisee tässä tapauksessa osakekirjan tyylisuunnan ”aitouden”.

Ulkoasun koristeellisuus, vaikkapa kultaukset, vaikuttaa myös osakekirjan arvoon. Hyvä esimerkki on Suomen Kultasepät Oy (1903).

Suosittuja keräilyteemoja on useita. Tällä hetkellä eniten maksetaan osakekirjoista, jotka on päivätty luovutetussa Karjalassa, yhtiöistä jotka ovat olleet listattuina Helsingin Arvopaperipörssissä tai varustamoyhtiöiden osakekirjoista.

Ulkoasultaan hienojen tai suosittujen keräilyteemojen osakekirjojen hinnat liikkuvat 15 eurosta tuhansiin euroihin.

Tunnettujen osakekirjojen määrä

Harvoja suomalaisia osakekirjoja tunnetaan yli sata kappaletta. Tässä yhteydessä viittaan yhtiön osakekirjan johonkin variaatioon, en yhtiön kaikkiin osakekirjoihin. Tunnetuimmat yhtiöt, joiden yhtä variaatioita löytyy erittäin runsaasti, ovat Mancon (1985, 1989), Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankki (SKOP, 1988) Kopolannimen Saha Oy (1905), Savon Sanomat Oy (1985) sekä Suomen Viestintäkehitys Oy (1988).

Koska suomalaisia osakekirjojakeräilijöitä on tällä hetkellä vain n. 50 henkilöä, jo 10 kappaleen kohdetta pidetään helposti “massakohteena”. Jokainen filatelisti voi miettiä, miten yleisenä pidetään postimerkkiä, jota tunnetaan 10 kappaletta. Hinnasta puhumattakaan.

Merkitsijän tai allekirjoittajien nimet

Nimikeräilily on Suomessa melkein tuntematonta. Maailmalla maksetaan korkeita hintoja tunnettujen liikemiesten tai poliitikkojen alkuperäisistä allekirjoituksista. Allekirjoituskeräilyssä on hyvin usein kyse kansallisten kohteiden keräilystä, joiden hintoihin ulkomaalaiset eivät vaikuta.

Suomessa tunnetuimmat nimikeräilykohteet ovat Urho Kaleva Kekkosen omistamat Rauma-Repola Oy:n tai Serlachiuksen osakekirjat, marsalkka Mannerheimin faximile allekirjoittamat Helsingin Osakepankin (1934) osakekirjat, tai merkitsemät / siirtoallekirjoittamat Kemi Aktiebolagetin (1918, 1919) osakekirjat. Aivan uutena kohteena markkinoille tuli keväällä 2009 kenraali Adolf Ehrnroothin omistamat sekä siirtoallekirjoittamat Suomen Trikoo Oy:n (1955) osakekirjat.

Kekkosen Rauma-Repolat maksavat yli 100 euroa ja Ehrnroothin Suomen Trikoo nousi huutokaupassa noin 60 euroon.

Osakekirjan kunto

Suomalaiset osakekirjat ovat melkein poikkeuksetta erittäin hyväkuntoisia. Suomea ei ole 1860-luvun jälkeen miehitetty niin, että vihollisjoukot olisivat polttaneet koko maan, kuten esim. Keski-Euroopassa on tapahtunut. Huonokuntoiset kohteet ovat yleensä olleet säilytettävänä vintillä tai kellarissa, jossa ne ovat vahingossa saaneet kosteutta tai hiiret ovat päässeet arvopaperin makuun.

Hyväkuntoisuus on Suomessa siis oletusarvo ja huono kunto vaikuttaa hintaan laskevasti.

Osakekirjojen hinta on siis monen ominaisuuden summa. Keräilykulttuurin kehittyminen ja keräilijämäärän kasvaminen nostanee hintoja lähitulevaisuudessa. Osakekirjoissa on useita kohteita, joita tunnetaan 10 - 20 kappaletta, hintatasolla 30 – 45 euroa.

Heinäkuussa 2009 julkistettiin Osakekirjakatalogiin 2009 kuuluva hinta- ja tunnettuusliite. Kyse on ensimmäisestä painetusta osakekirjahinnastosta, joka tulee päivittymään hyvinkin pian, kun Osakekirjakatalogi 2010 on valmis. Dokumentoitua hintatietoa on nyt keräilijän saatavilla.

Filatelisti-lehdelle 3.8.2009 Janne Pietikäinen

>> Takaisin artikkeliluetteloon

_________________________


Artikkelissa mainittuja osakekirjoja:










Copyright © 2017 www.osakekirja.fi www.scripophily.fi . Toteutus: Emerca