Tervetuloa Verkkokauppaan! / Welcome to Online shop!

2012/10 - Euro, eurobondit, inflaatio - ja mielenterveys


Euro, eurobondit, inflaatio – ja mielenterveys

Eurouutisten seuraamisesta on tullut kuin ”kauniita ja rohkeita”. Euron kriisi sitä, euromaiden velkakriisi tätä. Etenkin analyytikot ja sijoittajat yrittävät tulkita poliitikkojen sekä keskuspankkiirien sanoja ja eleitä. Harvemmin ”aivoloisinta” on onnistunut. Kansa Euroopassa ja Karibialla odottaa henkeä pidätellen uusia uutisia eri rooleissa: työntekijänä, yrittäjänä, eläkeläisenä tai sijoittajana. Ja myös osakekirjakeräilijänä.

Miten niin osakekirjakeräilijänä?

Erilaiset kriisit ovat näkyneet läpi vuosisatojen velkakirjoissa. Siinä missä suomalaisen osakekirjan ns. yhtiöoikeudelliset asiat perustuvat osakeyhtiölakiin ja yhtiöjärjestykseen, velkakirjan ehdot perustuvat velkakirjalakiin, velkakirjaan painettuihin ehtoihin ja viime aikoina listalleottoesitteisiin. Vanhoja velkakirjoja tutkiessa selviää palasia historiasta. Sijoittajan on pitänyt osata huomioida hyvin monenlaisia markkinatilanteita.

Euro ja ilmentymänsä Suomen markka

Yksi yleinen harhaluulo on, ettei paperisia euromääräisiä osake- tai velkakirjoja ole. Periaatteessa totta. Osakkeethan olivat jo sähköisinä arvo-osuuksina kun euro tuli 1.1.1999. Yksikään pörssiyhtiö ei ole laskenut liikkeelle paperisia euromääräisiä osakekirjoja, mutta pörssinoteerattuja paperisia euromääräisiä velkakirjoja kyllä tunnetaan. Tunnetuin niistä on OKO-Investointiluottopankin 27.9.1999 päivätty obligaatiolaina.

OIP:n obligaatiolainan kataloginumero on 6332, kuva artikkelin lopussa.

My name is Bond, Eurobond

Jotkut maat ovat ihan vakavissaan esittäneet yhteisiä koko euroalueen kattavia velkakirjoja. Kädenvääntöä on käyty siitä, tarkoittaako se nykyisten lainojen sosialisointia toisille euromaille vai yhteisen hyvinvointi-Euroopan rakentamista. Vai pitäisikö yhteisillä eurobondeilla rakentaa infrastruktuuria ja valtioiden tulisi ”korvamerkitä” velkojen ja korkojen takaisinmaksu budjettiinsa. Infra-hankkeiden yhteinen rahoittaminen tarkoittaisi investointeja hyvinvoinnin perustaan eikä lainaamista jokapäiväisiin kuluihin.

Infrastruktuurilainoja on Suomessakin ollut useita. Jo 1800-luvulla tunnettiin rautateiden rakentamiseksi otetut lainat. Ne laskettiin usein liikkeelle Euroopassa. Vastaavia lainoja ovat olleet myös ns. vuokramaiden lunastamiseksi nostetut lainat ja sotakorvauslainat.

Valtiokassasitoumus 1.10.1888 Savon radan rakentamiseksi, kataloginumero 6491. Kuva artikkelin lopussa.

Tuleeko inflaatio ja olitko valmis?

Sijoittamisen perusidea on tuoton tavoittelu, ja tuoton vastapainona on riski. Euroalueen kriisien myötä myös sijoittamisen perusidea on saanut uuden piirteen: jotkut sijoittajat haluavat vain saada pääomansa turvaan sellaiseen paikkaan, josta saa edes pääoman takaisin. Turvasatamasta ollaan valmiita maksamaan. Esimerkkeinä tästä toimivat Saksan valtiolainojen negatiiviset korot tai Berliinin asuntomarkkinat. Berliinissä asuntoja tuntuvat nyt ostavan pääomaansa turvaan tuovat eurooppalaiset.

Pääoman turvaaminen on ollut elementtinä myös suomalaisissa velkakirjoissa. Sodan jälkeen valtion antamissa korvauslainoissa oli indeksiehto, jolla lainan pääoma oli turvattu, mutta koronmaksu ei. Kansan suussa lainoista puhuttiin ”kultareunaisina” niiden inflaatiosuojan takia. Katso esim. Suomen valtion II korvauslaina 1944, kataloginumero 6930. Kuva artikkelin lopussa.

Mielenkiintoinen on myös Suomen valtion vuoden 1960 vaihtuvakorkoinen tielaina (kataloginumero 2972). Lainalla päällystettiin tai rakennettiin useita eri tieosuuksia Suomessa. Tämä laina käytettiin Kotka-Hamina-Taavetti -välille. Velkakirjan kääntöpuolella olevan indeksiehdon mukaan yli 4 % indeksimuutos korottaa sekä erääntyvää korkoa että pääomaa ”kun luku kaksi täysiä kertoja sisältyy indeksin nousua osoittavaan peruslukuun”. 6,5 % nousu indeksissä olisi siis tarkoittanut 3 % korotusta maksettavaan korkoon sekä pääomaan, eli Valtio korvasi enintään puolet inflaatiosta velkojille. Katso esim. Suomen valtion vuoden 1960 vaihtuvakorkoinen tielaina, kataloginumero 2972. Kuva artikkelin lopussa

Ja se mielenterveys

Monenmoisia tapahtumia tulee ja menee euroalueen kriiseissä. Ehkä uusia ratkaisun merkkejä on saatu jo tämän jutun ilmestyessä - sen verran nopeasti asioita päätetään joinakin viikonlopun pimeinä tunteina.

Näkymä edessä on ajoittain niin utuinen, että joidenkin eurokansalaisten mielenterveys on varmasti ollut koetuksella. Mitään täysin uutta emme kuitenkaan ole kokemassa. Viestinvälityksen nopeus on ainoa uutuus, mutta osakekirjakeräilijät voivat rauhallisesti todeta: ”kyllä tämä on nähty ennenkin”. Kriisit luovat aina uusia keräilykohteita osakkeiden ja velkakirjojen menettäessä arvonsa. Niistä tulee korvaamattomia ihan uudella tavalla.

Ai niin - miten Karibia liittyy euroon? Joillakin Ranskan merentakaisilla alueilla, kuten Martiniquen saarella, euro on virallinen valuutta. Ainakin oli 16.10.2012.

Rajan Raha -lehdelle 16.10.2012 Janne Pietikäinen

>> Takaisin artikkeliluetteloon

_________________________


Artikkelissa mainitut osakekirjat:


- OKO-Investointiluottopankki Oyj, obligaatiolaina 27.9.1999, kataloginumero 6332
.


- Valtiokassasitoumus 1.10.1888 Savon radan rakentamiseksi. Rata avattiin 1.10.1889. Kataloginumero 6491.



- Suomen valtion II korvauslaina 1944, kataloginumero 6930
.


- Suomen valtion vuoden 1960 vaihtuvakorkoinen tielaina, kataloginumero 2972
.



-----

>> Takaisin Artikkelien etusivulle

Copyright © 2017 www.osakekirja.fi www.scripophily.fi . Toteutus: Emerca