The Scripophily Auction is now OPEN!

2012/11 - Aidasta ja sen seipäästä - missä ero?


Aidasta ja sen seipäästä – missä ero?

Lehtijutussa mainittu kuvakooste löytyy jutun lopusta.

- ”Kuinka monta näitä osakekirjoja arvioidaan olevan olemassa?"
- "Neljä kappaletta."
- ”Mutta minulla on näitä 6 kappaletta!”

Kuulostaako tutulta? Vielä hieman kiihkeää luonnetta mukaan, niin keskustelun tempo kasvaa nopeasti. Turhaan.

Pahimmassa tapauksessa keskustelijat eivät ymmärrä toisiaan ollenkaan ja ristiriita alkaa elää omaa elämäänsä. Molemmat keskustelijat tahtovat hyvää, mutta yhteinen pohja keskustelulle on puuttunut. On puhuttu aidasta ja aidanseipäästä. Mutta missä kohtaa keskustelu on mennyt ristiin?

Mikä on erilainen?

Tämä on hyvä kysymys, vaikka toisaalta se tuntuu itsestäänselvyydeltä. Osakekirjojen luokitteluun tai erotteluun tyypeittäin ei löydy vakiintuneita määrittelyitä. Standardin puutteesta johtuen on useita tapoja luokitella osakekirjoja – yhtä oikeaa totuutta ei varmasti ole.

Osakekirja.fi -sivuilla osakekirjat erotellaan yhdeksän muuttujan perusteella. Ne ovat liikkeellelaskijan nimi, osakekirjan päiväys, päiväyspaikka, osakekirjan tyyppi, osakekirjan kielet, sidottu / vapaa, specimen / blanco / kiertänyt, osakemäärä ja osakkeiden nimellisarvo.

Kyseiset muuttujat on valittu siksi, että ne vaikuttavat osakekirjan ulkonäköön ja eroavaisuudet ovat kaikkien keräilijöiden selkeästi todennettavissa. Lisäksi kohteilla voi olla muitakin erottavia tekijöitä. Esimerkiksi Wasa Teater Ab:n osakekirjasta tunnetaan kaksi täysin samannäköistä osakekirjaa (kuvat jutun lopussa), jotka on kuitenkin painettu erilaiselle paperille (Kolibri / Lessebo). Tämäkin on ilman apulaitteita todennettavissa.

Vielä tarkempi erilaisuusluokittelutapa on ollut maailman laajimman suomalaisten osakekirjojen kokoelman keränneellä Werner Kieselbachilla. Hänen ajatuksensa mukaan osakekirjat ovat erilaisia, jos niiden painotyössä on silmin todennettavissa pienikin ero. Werner vei luokittelun jopa niin pitkälle, että hänen kokoelmastaan löytyi mm. eri värisävyillä eroteltuja mutta muuten ”samanlaisia” KPY:n osuuksia (kuvat jutun lopussa). Värieroja KPY ei ollut tarkoittanut olevankaan, vaan erot tulivat painokoneesta.

Miksi erilaisuuden luokittelulla on merkitystä?

Niinpä. Pitääkö osakekirjoja niin tarkkaan katsoa ja luokitella? Yhtiö on yhtiö ja paperi on paperi. Saman kysymyksen voisi kääntää numismaatikkokielelle: Mitä jos kaikki 1-penniset Aleksanteri III:n ajalta määriteltäisiin A3-luokaksi ilman vuosilukuja? Numismaatikon vastaus olisi varmaankin: ”No mutta nehän ovat eri vuodelta ja erihintaisia!”

Mutta ovatko ne erihintaisia koska ne on luokiteltu, vai onko ne luokiteltu koska ne ovat eri hintaisia? Ilman luokittelua ja arviota kappalemääristä emme tietäisi, että vuoden 1882 penni on sata kertaa arvokkaampi kuin vastaava raha vuodelta 1883.

Osakekirjakeräilyn kehittyminen

Monesti kuulee puhuttavan, että keräily ei voi kehittyä, jollei ole tietoa. Tai että ilman tietoa ei ole keräilyä eikä keräilijöitä. Totta, mutta keräilytietoon sisältyy myös laatuvaatimus. Liian epätarkalla tiedolla ei ole merkitystä. Kehittyvä ja elinvoimainen keräily tarkoittaa riittävän yksilöivää tietoa keräilykohteista. Helppoa olisi myös sanoa: ”Joo no ei tota tietoa tarvita, koska meitä on vain 60, ja kyllä me nää suurinpiirtein tiedetään”. Toden totta, mutta kuinka huomioimme uudet keräilijät ja tulevat sukupolvet? Omalle harrastukselleen vihkiytyminen on arvokas asia, ja kokemus tuo mukanaan tietoa. Liiasta salamyhkäisyydestä tulee kuitenkin helposti keräilyn kehittymisen jarru ja vain liikkuvalla tiedolla on arvoa.

Myös osakekirjakeräilyssä hyvä kokoelma pitää nähdä hyvänä sijoituksena. Hyvän sijoituksen rakentamiseen tarvitaan paljon tietoa, josta keräilijä voi poimia haluamansa palaset ja tehdä niiden avulla omia rajauksiaan. Tiedon tuottaja ei voi päättää keräilijän puolesta, millä kriteereillä keräilijä voi kokoelmaansa rakentaa. Se olisi henkilökohtaisuuksiin menemistä. Tiedon tuottajan tehtävä on tarjota arvottamatonta ja riittävän yksilöivää ja luotettavaa tietoa.

Keräilyosakkeiden erot syntyvät juuri päiväyksestä, nimellisarvosta, allekirjoittajista ja muista luokittelussa käytettävistä tiedoista. Kun tietoa erilaisuudesta on tarjolla, jokainen keräilijä voi itse päättää, kiinnostavatko ne neljä omaa ja kaverin kuusi osakekirjaa. Erilaisuutta ei kuitenkaan saa yrittää väheksyä.

Numismaatikko ja Rajan Raha -lehdille
16.11.2012 Janne Pietikäinen


>> Takaisin artikkeliluetteloon

_________________________


Kuvakooste artikkeliin - Samanlaisia vaiko erilaisia?:

Ensin kaksi Wasa Teaterin perustamisen aikaista osakekirjaa vuodelta 1919:
- Yhtiö: Sama
- Nimellisarvo: Sama
- Päiväys: Sama
- Allekirjoittajat: Samat
- MUTTA: Osakekirjat on painettu kahdelle aivan erilaiselle paperille
Kolibri- ja Lessebo-paperien ero on varsinkin luonnossa selvästi ja paljain silmin nähtävissä. Myös paperilaatujen "näppituntuma" eroaa, ja tunnistuksen varmentaa paperien vesileima. Pidämme kohteita siksi erilaisina, ja olemme antaneet niille katalogissamme myös omat sivunsa.

Kolibri billet -paperi on valmistettu Dürenissä, joka sijaitsee nykyisessä Saksan Nordrhein-Westfalenin osavaltiossa. Lessebo on puolestaan valmistettu Lessebon kunnassa Ruotsin Smoolannissa. Lue lisää Lessebo-paperista ja sen valmistajan yli 300-vuotisesta historiasta (englanniksi).


- Wasa Teater v. 1919 (Kolibri-Billet) Osakekirja.fi:n katalogissa (kat. nro 2212)
.


- Wasa Teater v. 1919 (Lessebo) Osakekirja.fi:n katalogissa (kat. nro 2213)
.

KOPit kuin kaksi marjaa. Näiden kahden Kansallis-Osake-Pankin osakekirjan ainoa ero on allekirjoittajissa. Riittääkö se tekemään osakekirjoista erilaiset?


- Kohde 7096 Osakekirja.fi:n katalogissa
.


- Kohde 4715 Osakekirja.fi:n katalogissa
.

Osakeyhtiöissä uusia osakkeita lasketaan liikkeelle osakeanneissa eli emissioissa. Saman annin osakekirjat on tavallisesti päivätty samalle päivämäärälle, jolloin eri antien osakekirjat on erotettavissa toisistaan, ja niitä voi perustellusti pitää erilaisina. Eri anneissa liikkeelle laskettujen osakkeiden määrä voi poiketa merkittävästi, mikä osaltaan vaikuttaa kohteen harvinaisuuteen. Osuuskunnissa osuustodistuksia tai jäsenkirjoja kirjoitetaan yleensä sitä mukaa, kun uusia jäseniä liittyy osuuskuntaan. Siksi osuustodistuksilla ja jäsenkirjoilla päiväys ei yksin riitä perusteeksi luokitella kohteet erilaisiksi. Ulkoasultaan eri näköiset osuustodistukset ovatkin eri juttu. Seuraavissa kuvissa on seitsemän erilaista KPY:n jäsenkirjaa uusimmasta (v. 2007) vanhimpaan (v. 1978). Juridisesti yhtiö on pysynyt samana, vaikka nimi on matkan varrella muuttunut. KPY toimii edelleen, ja sen koko nimihistoria on ollut:
15.06.2006 - Osuuskunta KPY
29.06.1994 - Puhelinosuuskunta KPY
29.01.1935 - Kuopion Puhelinyhdistys
28.06.1910 - Kuopion Telefooniyhdistys














- KPY:t Osakekirja.fi:n katalogissa
.

Kuten KPY:n jäsenkirjat näyttävät, yhtiön nimenmuutoksen lisäksi myös aika muuttaa painotuotteiden ulkoasua. Logot, typografia ja mm. värien käyttö liittävät myös osakekirjan omaan aikakauteensa. Näillä ulkoisilla tekijöillä yhtiö haluaa ehkä viestittää halustaan kehittyä ja seurata aikaansa. Toisinaan halutaan korostaa pysyvyyttä ja pitkää historiaa. Esimerkiksi Kansallis-Osake-Pankin osakekirjojen kuvitus Suomi-neitoineen ja rautateineen pysyi koko pankin historian ajan lähes muuttumattomana.

Oma lukunsa ovat osakekirjat, jouden ulkoasu on aikakaudelleen epätavallinen (esim. Itä-Savon Maakuntahotelli Oy), tai muuten vain poikkeava (Motti Osakeyhtiö) ja siksi mielenkiintoinen.

Lopuksi esittelemme Stockmannin ja Enso-Gutzeitin osakekirjat eri aikakausilta. Yhtiöiden nimet ovat pysyneet samoina, ja Enson osakekirjojen nimellisarvotkin ovat samoja. Silti kohteet ovat varmuudella erilaisia.

Erilaisia, ja molemmat klassikoita - Stockmannin osakekirjat vuosilta 1943 ja 1986:


- Kohde 3925 Osakekirja.fi:n katalogissa
.


- Kohde 1652 Osakekirja.fi:n katalogissa
.

Enso-Gutzeitin kymmenen A-osakkeen osakekirjat vuosilta 1973 ja 1985:


- Kohde 284 Osakekirja.fi:n katalogissa
.


- Kohde 5756 Osakekirja.fi:n katalogissa
.

Kuvakoosteen kokosi Osakekirja.fi -toimitus.


Copyright © 2017 www.osakekirja.fi www.scripophily.fi . Toteutus: Emerca