The Scripophily Auction is now OPEN!

2013/09 - Puuttuvan väärän metsästys


Puuttuvan väärän metsästys

- Joko sulla on kokoelmassa se väärällä kartalla oleva 2 euronen?
- On ollut jo jonkin aikaa. Sitä vesileimatonta 20 euroista etsin.
- Aa, se. Joo kuulin siitä, mutta mullakaan ei ole vielä.


Numismaatikot ja filatelistit ovat jo vuosia keränneet virhepainamia. Mutta missä ovat osakekirjojen virhepainamat? Onko joku yhtiö laskenut liikkeeseen virheellisiä osakekirjoja ja miten ne erottaa?

Vastaus on yksinkertainen: virheellisiä osakekirjoja on ja ei ole. Osakekirjoissa ei pääsääntöisesti ole turvamerkintöjä paperin vesileimoja lukuun ottamatta. Osakekirjoja on painettu tavallisesti ryppäittäin, jolloin jokainen painotyö on tarkistettu hyvin tarkasti. Virheitä ei näin ole juurikaan päässyt kiertoon saakka. Poikkeus vahvistaa tämänkin säännön. Lisäksi tunnetaan muutamia virheellisiä painoksia, jotka on kuitenkin huomattu ennen liikkeellelaskua.

Tuusulan Kansanopiston Kiinteimistöosakeytiö

Yhä toimivan yhtiön vuoden 1910 paperissa on perinteinen kirjoitusvirhe (ytiö / yhtiö). Osakekirjan päiväyksen 1.1.1910 perusteella voisi arvata, että paperit on painettu loppuvuodesta 1909. Onkohan tämä sinänsä harmiton typo sattunut Kirjapaino Oy Sanan kirjaltajan kiirehtiessä joulukinkun syöntiin? Kuva osakekirjasta on jutun lopussa.

Stockmann Oy Ab, 1986

Suomalaisten pörssiyhtiöiden osakekirjoissa käytettiin vuosikausia dorseerausta. Dorseeraus tarkoittaa menetelmää, jossa osakekirjan selkämyksen väritys osoitti osakekirjassa olevien osakkeiden määrän. 1 osakkeen osakekirja oli sininen, 5 osakkeen punainen, 10 osakkeen vihreä, 20 osakkeen lila, 50 osakkeen harmaa, 100 osakkeen keltainen, 500 osakkeen tummanpunainen ja 1000 osakkeen ruskea.

Menetelmä helpotti huomattavasti osakekirjoissa tai osinkolipuissa olevien osakemäärien laskemista esim. pankeissa. Osakekirjan tekstejä ei tarvinnut lukea - riitti kun vilkaisi selkämyksen värin ja ynnäsi osakemäärän.

Keräilijöille saakka on päässyt hyvin harvan osakekirjan virheelliset dorseeraukset. Ja nekin specimen-kappaleina. Yksi on Stockmannin osake vuodelta 1986. Osakekirjassa olevat osakemäärät ja dorseerausvärit ovat ihan sattumanvaraisia. Kuvan 100 osakkeen osakekirjassa on käytetty dorseerauksessa vihreää, joka kuitenkin on varattu 10 osakkeen kirjoille. Valitettavasti minulla ei ole tiedossa mistä virheessä on kysymys. Mahdollista on, että kyse on ollut koepainoerästä tai oikeasta virheestä painotyössä. Ehkäpä saamme vastauksen vielä joku päivä. Kuva virheellisestä Stockmannin osakekirjasta on jutun lopussa.

Kansallis-Osake-Pankki, 2.9.1985

Kansallis-Osake-Pankki järjesti keväällä 1986 osakeannin, jossa laskettiin liikkeelle osakkeita, jotka olivat vapaita ulkomaalaisten omistusrajoitteista. Rajoitus oli tullut vuonna 1939.

Tarjousantiin saakka KOP:n osakekirjat olivat olleet kooltaan taitettu A3, jonka välissä oli A4-kokoinen kuponkiarkki. Vapaiden osakkeiden osakekirjoja varten painettiin koe-eränä ns. sport-malliset osakekirjat päiväyksellä 2.9.1985, joissa osakekirja on A4-kokoisen arkin yläosassa. Alaosan kupongit jätettiin painamatta.

Sport-mallin käyttöönotto oli raju uudistus: siinä valmistauduttiin jo tulossa olevaan arvo-osuusjärjestelmään painamalla osakekirjasta ja siihen liittyvistä kupongeista juuri sen kokoinen, että kupongit riittäisivät sähköisen järjestelmän tuloon saakka. Nykypäivän vertailu löytynee sanomalehtien siirtymisestä broadsheetistä tabloid-kokoon.

Edellä mainittuja KOP:n 2.9.1985 sport-osakekirjoja on säilynyt 10 kappaletta. Kuva osakekirjasta on jutun lopussa.

Fiskars 31.8.1987

Fiskars järjesti osakeannin talvella 1986–1987. Osakekirjojen allekirjoittajiksi valittiin Jacob von Julin ja Göran J. Ehrnrooth. Osakekirjojen päiväykseksi päätettiin 31.8.1987, koska Kaupparekisterin uskottiin saavan siihen mennessä rekisteröityä osakepääoman korotuksen.

Osakekirjat painettiin ja toimitettiin yhtiölle annettavaksi osakkeenomistajille. Mutta toisin kävi: yhtiössä huomattiin, että osakekirjan allekirjoittaja Jacob von Julin oli yllättäen kuollut jo 1.6.1987 ja osakekirjojen antaminen osakkaille olisi tarkoittanut, että kuollut mies olisi ollut niiden allekirjoittaja.

Yhtiö päätti painattaa uudet osakekirjat, joiden allekirjoittajiksi tulivat Göran H. Ehrnrooth ja Reijo Kaukonen sekä päiväykseksi 15.9.1987.

Koulukauppa Oy

Koulukaupan tarina on suoraan sanottuna hauska. Todella hauska. Me osakekirjojen kanssa peuhaavat olemme toisinaan niin vakavia, ettemme osaa ottaa etäisyyttä rakkaaseen harrastuksemme ja pilkettä silmäkulmaan.

Koulukauppa Oy:tä nimittäin ei ole ollut olemassa. Osakekirja ei ole aito. Koulukauppa Oy:n ”osakekirja” on ollut Vaasan Kauppaoppilaitoksen harjoituslomake, jolla oppilaat ovat harjoitelleet osakekirjan kirjoittamista. Terveiset Eeva Sillanpäälle, jos hän lukee tämän artikkelin. Hämmennystä hänen harjoitustyöstään on piisannut vielä 50 vuotta myöhemmin. Kuva "osakekirjasta" on jutun lopussa.

3.9.2013 Janne Pietikäinen

>> Takaisin artikkeliluetteloon

_________________________


Artikkelissa mainitut osakekirjat:


- Kohde Osakekirja.fi:n katalogissa
.











Ainoa tuntemamme virheellinen Viestintäkehitys. Nimellisarvo on painettu väärin. Sen pitäisi olla 10 mk. (Vrt. kataloginumero 2343 tai 4029.)


Copyright © 2017 www.osakekirja.fi www.scripophily.fi . Toteutus: Emerca