Tervetuloa Verkkokauppaan! / Welcome to Online shop!

2013/10 - Hyvä kokoelma on kuin hyvä opinto-ote


Hyvä kokoelma, hyvä opinto-ote – tuottavia sijoituksia tulevaisuuteen


- Onneksi olkoon, Liisa. Kyllä on hienoa että olet päässyt opiskelemaan. Mitäs kaikkea sie siellä yliopistolla luetkaan?
- No kaikenlaista, mä otin kursseja vähän sieltä täältä, missä kavereita oli ja mitä oli tarjolla. Syventävät opinnot tulevat sitten parin vuoden päästä. Sitten varmaan vähän tarkennan.


Tuttua? Keräilyä ja kokoelmia voi monellakin tavalla verrata opiskeluun ja opinto-otteeseen. Keräilyssä keskitytään hankkimaan tarjolla olevasta mieleisiä kohteita. Opiskelijan kursseista syntyy myös kokoelmaa vastaava opinto-ote. Kokoelma on kuin keräilijän peili. Se kertoo keräilijän persoonasta ja hänelle tärkeistä asioista, joihin keräilijä haluaa keskittää voimavaransa. On täysin selvää, että voimavarat ovat rajalliset. Kuten opiskelijallakin.

Keskittyminen tapahtuu tarjolla olevaan tai siihen mitä keräilijä uskoo tarjolla olevan. Osakekirjakeräilyssä vaikeutta on lisännyt myös tiedon puute siitä, mitä osakekirjoja on vielä olemassa, mutta joita ei ole vielä koskaan nähty. Miten keskittyä johonkin sellaiseen, jonka olemassaolosta ei voi tietää?

Kilpailu kehityksen kirittäjänä

Suomessa on viime vuosina peräänkuulutettu kansallista kilpailukykyä. Kurkistamalla suomalaisen osakekirjakeräilyn nykypäivään voi hämmästyä. Keskinäinen kilpailu on kymmenessä vuodessa saanut suomalaisen osakekirjakeräilyn nousemaan täydellisestä olemattomuudesta tasolle, joka on huomattu maailmanlaajuisesti. On laadukkaita katalogeja, huutokauppoja ja verkkokauppoja. On myös keräilijöitä ja keräilijäyhdistyksiä. Ja ennen kaikkea koko ajan löytyy uusia kohteita, jotka pitävät keräilijäkunnan virkeänä.

Koossa on täydellinen paletti kehittää keräilyä ja keskittyä hienojen kokoelmien rakentamiseen. Kilpailu näkyy toiminnan laadukkuutena mikä taas sataa keräilijän laariin.

Mikä on nyt ajankohtaista?

Suomalaista osakekirjakeräilyä hallitsi vuosikaudet ajatus, että kokoelmaan kelpasi yksi osakekirja per yhtiö. Voi kärjistetysti sanoa, että kerättiin osakeyhtiöitä osakekirjojen keräämisen sijaan. Näkökulma keräilyssä tuntuu nyt olevan muuttumassa.

Tarjolle on tullut enemmän variantteja yhtiöiden osakekirjoista kuin koskaan. Myös kohteiden hintataso on riittävän kiinnostavalla tasolla, jotta kokoelmien syventäminen sopii niin sanotusti kukkarolle. Kun useiden varianttien hinnat alkavat esim. kuudesta eurosta, luodaan mahdollisuudet kokoelman laadulliselle parantamiselle. Ympäristö on nyt sellainen, että 10 – 20 vuoden kuluttua myytävällä eheällä kokoelmalla voi tehdä tilin. Jos ei itse niin perikunta. Keräilykokoelman sijoitusulottuvuus onkin nousemassa näkyviin. Siinä ovat auttaneet suurimman suomalaisen osakekirjakokoelman myynti syksyllä 2011 ja sen jälkeen alkaneet ns. vanhojen keräilijöiden kohdemyynnit.

Tilanne on otollinen myös uusien keräilijöiden mukaantulolle. Olen odottanut milloin suomalaiset setelikeräilijät kiinnostuvat Suomen valtion ja Suuriruhtinaskunnan velkakirjojen keräämisestä. Erittäin harvinaisia velkakirjoja 1800-luvulta saa vielä alle sadan euron hintaan. Paljonko vastaavat hinnat ovat seteleissä? Monesti myös setelien ja velkakirjojen allekirjoittajat ovat samoja.

Valmis maailma?

Kaikkea muuta. Työtä riittää ja uusia kohteita tarvitaan edelleen. Hintataso on ainoa syy jolla yksittäisen osakekirjan omistaja suostuu kohteensa myymään. Jo nyt kuulee usein sanottavan ”no ei mulla ole tarvetta 150 eurolle”. Lause tuntuu käsittämättömältä, ja kyse taitaa oikeasti olla jostakin muusta.

Odotan hetkeä jolloin suomalaiset keräilijät aloittavat ns. basaarien pitämisen. Basaarissa jokainen voi ostaa, myydä ja vaihtaa kohteita muutaman kympin pöytävuokraa vastaan. Kyse on myös sosiaalisesta tapahtumasta. Toivottavasti Espoo on kuulolla.

5.10.2013 Janne Pietikäinen

>> Takaisin artikkeliluetteloon

_________________________


Artikkelissa mainitut osakekirjat:


- Kohde 5596 Osakekirja.fi:n katalogissa
.

Asento! Suomen Valtion 200 mk puolustuslaina vuodelta 1939. Laina on päivätty juuri talvisodan alla. Neuvottelija J. K. Paasikivi palasi Moskovasta viimeisistä neuvotteluista vain kaksi päivää aiemmin.


- Kohde 6540 Osakekirja.fi:n katalogissa
.

Suomen Valtion 1 000 mk puolustuslaina vuodelta 1939. Molempien lainojen allekirjoittajina ovat Väinö Tanner ja J. W. Minni.

Copyright © 2017 www.osakekirja.fi www.scripophily.fi . Toteutus: Emerca