The Scripophily Auction is now OPEN!

2014/01 - 2000-luvun paperinen Rubikin kuutio

2000-luvun paperinen Rubikin kuutio

- Katso miten hieno vinjetti!
- Tämä Mannerheimin allekirjoitus on tyylikäs!
- Mutta oletteko perehtyneet näihin osakeantimerkkeihin?

Me 1980-luvun teinarit muistamme hyvin Rubikin kuution. Alkujaan arkkitehtiopintojen apuvälineeksi suunnitellun kuution pyörittäminen sai aikaan raksutusta kodeissa ja koulujen käytävillä. Mitä tästä seuraavaksi löytyy? Pyöritys ja tunteet elivät samassa rytmissä, toisinaan tuskainen ilme kasvoilla. Muovikuution pyörittelystä kuulivat varmasti nekin, jotka eivät siihen itse koskeneet.

Osakekirjan monet kasvot

Keräilyluetteloista jokainen keräilijä bongaa omat asiansa. Vanha sanonta "toisen roska on toisen aarre" pitää edelleen paikkansa. Vanha osakekirja on kuin Rubikin kuutio, jota keräilijä pyörittää, tekee havaintoja ja päättää "peukuttamisesta". Jokainen keräilijä tekee kohteen arvotuksen itse omien kiinnostustensa pohjalta.

Osakekirjassa uuden sivun tai uuden näkökulman avaaminen on kuin uuden 3D-maailman löytyminen. Näitä uusia näkökulmia on löytynyt 2000-luvulla enemmän kuin kukaan arvasikaan. Osakekirjakeräily ei ole enää vain osakekirjojen keräilyä, vaan pelkistä papereista on siirrytty paljon syvemmälle.

Ne leimat ja merkit

Osakekirjoissa on aina tuijotettu vinjettejä sekä liikkeellelaskijoita. On myös katsottu, onko yhtiö ollut pörssissä ja minkä vuosikerran paperista on kyse. Lisävärinöitä saavat edelleen aikaan tunnettu suomalainen osakkeenomistajana tai allekirjoittajana. Uusimman värinän ovat herättäneet osakeantimerkit.

Kuten keräily yleensä, myös osakeantimerkkien kerääminen on alkanut muutaman Pelle Pelottoman missiona. Oivallus, kiinnostus ja hullaantuminen. Se on keräilyä parhaimmillaan tai pahimmillaan. Suuria tunteita, into löytää lisää tietoa ja halu kasvattaa kokoelmaa.

1800-luvulla päivättyjen osakekirjojen leimamerkkejä on kerätty jo vuosia osana leimamerkkikeräilyä. Kyseisiä papereita on kaivattu ulkomailla, kyselty Suomessa ja esitelty osana filatelistisia kokoelmia, joilla on voitettu palkintojakin. Filatelisteilla on pitkät perinteet kokoelmien muodostamisesta, näyttelyistä ja palkitsemisesta. Kapealla osa-alueella syvälle tunkeutuvat filatelistiset kokoelmat keräävät pystejä ja kunniamainintoja omistajilleen. Ne tuovat todella selkeitä eroja filatelistisiin kohteisiin.

Osakeantimerkit

Yksi ulottuvuus osakekirjoissa ovat osakeantimerkit. Miksi niitä on liimailtu ja mitä ne kertovat yhtiöiden vaiheista? Vuoteen 1922 asti osakekirjoissa käytettiin tavallisia leimamerkkejä. Vuodesta 1922 lähtien osakeantimerkit päällepainettiin leimamerkkeihin. Osakeantimerkkejä käytettiin leimaveron maksuun osakepääoman korottamisesta. Periaatteessa osakeantimerkki tuli kiinnittää osakekirjan nimellisarvon mukaisesti merkiksi leimaveron suorittamisesta, mutta käytäntö on näyttänyt monenlaista soveltamista. Osakeantimerkkien sijaan on käytetty myös tavallisia leimamerkkejä.

Koska osakeantimerkkien keräily ja tutkiminen on ollut vasta muutaman edelläkävijän puuhaa, osakeantimerkeistä syntyy yhä uutta tietoa. Suomessa näistä merkeistä ovat koonneet hyvää pohjatietoa ainakin B.-E. Saarinen ja Jukka Sarkki. Toivotamme myös osakekirjojen kerääjille tarmoa uuden tiedon löytämiseen! Osakeantimerkkien tutkiminen luo uutta tietoa myös yhtiöihin ja niiden osakekirjoihin liittyen.

Tapaus Kansalliskauppa Sampo

Erittäin mielenkiintoinen tuttavuus on Kansalliskauppa Sampo. Yhtiön osakekirjat ovat päiväämättömiä, joten niiden ajoittamiseen tarvitaan ripaus salapoliisiasennetta. Yhdistelemällä eri tietolähteitä ajoitus onnistuu ja ymmärrys osakekirjoihin kiinnitetyistä osakeantimerkeistä syntyy.


- Kohde 4725 Osakekirja.fi:n katalogissa
.

Sammon osakekirjoista tiedetään niiden numeroiden perusteella se, minä vuonna osakekirja on laskettu liikkeelle. Tiedetään myös liikkeellelaskun peruste; rahastoanti tai uusmerkintä. Samoin tiedetään vaaditun leimaveron määrä eri vuosien liikkeellelaskuista. Kansalliskauppa Sampo oli Seinäjoella 1898 aloittanut tukkukauppa. Osakekirjan piirsi Matti Visanti, ja se esittää Sammon puolustusta.

Sammon 5 osakkeen osakekirja (5 x 100 mk = 500 mk) on osakekirjan numeron perusteella laskettu liikkeelle vuoden 1921 osakepääoman korotuksen perusteella. Vuonna 1921 leimaveroa maksettiin 4 % maksullisesta annista ja 6 % rahastoannista. Mutta miksi osakekirjaan on kiinnitetty 10 markan leimaveromerkki? Laskemalla 10 markkaa 500 markasta saadaan veroprosentiksi 2 % eikä sellaista verokantaa ollut.


Vuonna 1921 Sammon vanhat osakekirjat vaihdettiin uusiin, eikä leimaveroa tarvinnut maksaa osakekirjojen vaihdosta. Mutta miksi Sammossa on leimavero? Tilanteeseen saadaan valaistusta osakekirjan sisäsivulla. Osakekirjan sisäsivulla on teksti "sisältää 3 vanhaa, 1 vapaa ja 1 maksettua osaketta". Elon laskuopilla 3 osaketta ovat leimaverosta vapaat (3 x 100 = 300 mk), yksi osake on rahastoannista eli vapaa eli 1 x 100 x 6 % = 6 mk ja 1 maksettu osake eli 1 x 100 mk x 4 % = 4 mk. Yhteensä siis 10 mk. Osakekirjaan kiinnitetty leimamerkki vastaa maksettavaksi määrättyä veroa.



Osakekirjan alareunassa on myös toinen osakeantimerkki leimaveron suorittamisesta. Vuonna 1951 yhtiön osakkeen nimellisarvo kaksinkertaistettiin leimaamalla osakkeen nimellisarvo 100 markasta 200 markkaan. 5 osakkeen osakekirjassa nimellisarvo siis muuttui 500 markasta 1000 markkaan. Leimaverona 500 markan nimellisarvon lisäyksestä on maksettu 30 markkaa eli 6 %. Tämä vastaa rahastoannin leimaveroa vuonna 1951.

- Näytä kaikki Sampo Kansalliskauppa Oy:n kohteet osakekirja.fi -katalogissa »

Syvemmälle, tarkemmin, täsmällisemmin

Vain liikkuvalla tiedolla on merkitystä. Se on tullut entistä selkeämmin esille osakeantimerkkien yhteydessä. Tarvitaan lisää ymmärtämistä siitä, miksi mikäkin osakeantimerkki on kiinnitetty osakekirjaan. Erilaisia variaatioita eri osakeantimerkeistä on paljon. Ne kaikki ovat mielenkiintoisia ja odottavat tiedon yhdistelyä.

Keräilyn hienous on juuri siinä, että mitä ihmeellisimmistä asioista voi rakentaa oman maailman hienoimman kokoelman.

Numismaatikko-lehdelle 22.1.2014
Janne Pietikäinen



Artikkelin kuvaliite, joka on julkaistu vain osakekirja.fi -sivuilla.


Osakeantimerkkien lyhyt historia Suomessa

Osakeanneista alettiin periä veroa vuonna 1915. Aluksi vero perittiin normaaleilla yleisleimamerkeillä, ja vuonna 1922 julkaistiin omat merkit osakeantien verotusta varten. Ne valmistettiin painamalla normaaleihin leimamerkkeihin lisäpainama OSAKEANTI – AKTIEEMISSION. Merkit piti kiinnittää osakekirjoihin osakeannin tai osakkeiden nimellisarvon noston yhteydessä.

Viimeinen sarja osakeantimerkkejä julkaistiin vuonna 1963. Merkkien käyttö lakkasi 1.5.1966, jolloin veron kanto lopetettiin.

Lue lisää käytössä olleista osakeantimerkeistä Jukka Sarkin kokoamasta tiivistelmästä. Olemme myös koonneet joitakin osakeantimerkkejä sisältäviä osakekirjoja erilliseen katalogiimme, jossa voit etsiä esimerkiksi tietyn vuosimallin merkkejä.
- Jukka Sarkki: Osakeantileimamerkit 1922-1966 »
- Osakeantimerkit osakekirja.fi -sivuilla »

Verottaa osattiin myös ennen vuotta 1915. Suomessa (eli Ruotsissa) leimaveroa alettiin kerätä jo 1660-luvulla. 1800-luvulla leimaveroa kannettiin Suomessa käyttämällä veronalaisissa asiakirjoissa erityistä paperityyppiä. Paperia kutsuttiin karttapaperiksi, silloista veronkantajaa Karttapaperikonttoriksi ja leimaveroa karttasuostuntaveroksi. Nimitys tuli asiakirjoihin painetusta charta sigillata -merkinnästä.

Alla on esimerkki Vaasan Puuvillatehtaan lainasta vuodelta 1872, jossa paperin oikeassa yläkulmassa näkyy charta sigillata -koholeima tsaarin Venäjän kaksipäisine kotkineen. Veron määräksi on painettu 12 kopeekkaa. Kohde on keräilijöille monella tapaa tärkeä, sillä puuvillatehtaan vuosien 1871-1873 velkakirjoja pidetään Suomen vanhimpina säilyneinä yritysobligaatioina.

Lue leimaveron historiasta Wikipediasta.
- Leimavero Wikipediassa »


- Kohde 5351 Osakekirja.fi:n katalogissa
.

Wasa Bomulls-Manufaktur Aktie-Bolagin velkakirja vuodelta 1872. Paperissa on muiden erikoisuuksien lisäksi myös yrityksen perustajan August Alexander Levónin allekirjoitus.




Lähikuva paperin koholeimasta.



- Kohde 4209 Osakekirja.fi:n katalogissa
.

Torneå Ångsågs Ab piti Torniojoen suulla sijainnutta Röytän sahaa ja yhdistyi 1893 osaksi Kemi Oy:tä. Yhtiön osakekirjaa vuodelta 1867 tunnetaan sekä leimamerkillä että ilman.




Kuva osakekirjassa käytetystä kuuden markan leimamerkistä.



- Kohde 5376 Osakekirja.fi:n katalogissa
.

Osakeantimerkkien tutkiminen on kuin palapeliä, jossa ratkaisu löytyy usein varsin yksinkertaisella matematiikalla. Karjalan Rauta oli on tyypillinen esimerkki yhtiöstä, jossa osakepääomaa korotettiin sodan jälkeen. Muutos vaikutti myös osakekirjojen nimellisarvoihin. Kuvan esimerkissä alkuperäinen 500 markan osake on vuoden 1950 päätöksellä muutettu 5000 markan osakkeeksi, jolloin on syntynyt myös velvollisuus maksaa veroa korotuksesta, eli 4500 markan edestä.




4500 markan leimaveroon on tarvittu merkkejä 3 % edestä, eli yhteensä 135 markkaa. Merkit on koottu useamman eri liikkeellelaskun osakeantimerkeistä. Osakekirjassa käytetyt merkit ovat 100 mk (LAPE 186), 10 mk (LAPE 179), 5 mk (LAPE 154B) ja 20 mk (LAPE 181).


Kuvakoosteen kokosi Osakekirja.fi -toimitus

>> Takaisin artikkeliluetteloon


Copyright © 2017 www.osakekirja.fi www.scripophily.fi . Toteutus: Emerca