Tervetuloa Verkkokauppaan! / Welcome to Online shop!

2015/01 - Pankki, sähkö ja nettiliittymä


Pankki, sähkö ja nettiliittymä

- Me tarvitsemme uuden pankin!
- Miksi ihmeessä? Nykyiset hoitavat asiakkaat.
- Me tarvitsemme suomalaisen liikepankin!


Olen toisinaan miettinyt, onko pankkitoiminta nykymaailmassa samankaltaista infrastruktuuritoimintaa kuin internetliittymän tai sähkön myynti: palvelun hankkiminen on kilpailun piirissä ja ilman kyseistä palvelua elämä ei loppuisi, mutta eläminen olisi paljon vaikeampaa.

Jos pankkitoiminta on infrastruktuuritoimintaa, sillä on vastuullinen yhteiskuntaa kehittävä rooli. Sen toiminnan tavoite ei ole pelkästään nopean voiton tuottaminen omistajille, vaan sen tuotekehityksen tulee mahdollistaa uuden luomista ja uutta asiakkaidensa harjoittamaa liiketoimintaa. Uuden luomisen kautta pankki voi kerätä osansa voitosta, jonka asiakkaat omalla toiminnallaan saavuttavat. Pankki ei voi köyhdyttää asiakkaitaan. Se olisi sama kuin valtio kutistaisi pääomia kohdistamalla verotuksen pääoman määrään.

125 vuotta sitten uusi yhteiskuntaa kehittävä ominaisuus oli suomenkielisyys. Oli uutta, että asiakkaat saivat palvelunsa pankista suomen kielellä. Tänä päivänä pankin perustaminen kielipolitiikan varaan tuntuisi hölmöläisen hommalta. Mutta kun mm. herrat Lauri Kivekäs, Matti Äyräpää ja Otto Stenroth ajoivat Kansallis-Osake-Pankin perustamista, olivat uuden pankin perustamisajurit aivan eri asiat kuin tänään olisivat. Herrojen uutterien ponnistelujen tuloksena Kansallis-Osake-Pankin ensimmäinen konttori avasi ovensa 8.2.1890 Helsingissä.

Ne KOP:n kauniit osakekirjat

On yleisesti tunnettua, että Kansallis-Osake-Pankin osakekirjat olivat täynnä kansallisromanttista viestintää, kauniita ja yhtiön lakkaamiseen saakka samantyylisiä. Joskus on puhuttu, että vasemmassa reunassa olevan junan kulkusuuntaa olisi pikkuisen muutettu.

Pankin osakekirjoja on liikkeellä kohtuullisen runsaasti vuodesta 1984 eli ns. miljardianneista lähtien. Vanhempia osakekirjoja esimerkiksi vuosilta 1927, 1951 ja 1965 on liikkeellä huomattavasti rajallisemmin. Ja mitä vanhempi liikkeellelasku, sitä vähemmän osakekirjoja tunnetaan. Etenkin Suomen presidenttien allekirjoitusten keräilijät etsivät vuoden 1927 osakekirjaa, onhan siinä J. K. Paasikiven allekirjoitus.

Allekirjoitusten vuosi 1965

Vuoden 1965 osakekirjaa on tähän saakka pidetty kohtuullisen tavallisena. Useimmat kyseisen liikkeellelaskun osakekirjoista ovat olleet pankin toimesta mitätöityjä, jolloin pankki on ottanut talonkilehdet pois mitätöinnin yhteydessä. Syksyllä 2014 markkinoille tuli mitätöimätön kyseisen vuoden osakekirja (kuva), jossa talonkilehti oli mukana. Verrattaessa etusivun allekirjoituksia aiemmin tunnettuun saman päiväyksen ja arvon osakekirjaan huomataan, ettei toinen allekirjoittaja ole sama kuin aiemmin tiedettiin. Osakekirjojen vasemmanpuoleinen allekirjoittaja on pääjohtaja Matti Virkkunen, mutta oikeanpuoleinen näyttää vaihtuvan.



KOP:n kansallisromanttinen osakekirja säilytti ulkoasunsa samanlaisena pankin koko historian ajan. Tämän v. 1965 osakekirjan allekirjoittivat Matti Virkkunen ja E. K. Laitinen. Osakekirjoja allekirjoittivat Virkkusen parina myös muut hallintoneuvoston jäsenet. Virkkunen muistetaan myös Kekkosen vastaehdokkaana vuoden 1968 presidentinvaaleissa.


Varsinainen allekirjoitusten aarre paljastuu vuonna 1975 uusitusta talonkilehdestä. Talonkilehdestä on leikattu pois osinkokupongit 1975–1978. Jäljellä olevissa osinkokupongeissa on allekirjoittajana pankin pääjohtaja Matti Virkkunen ja toinen allekirjoittaja vaihtuu kupongeittain toiseen pankin hallintoneuvoston jäseneen, joita olivat Aarno Anttonen, Matti Hurme, Tuure Junnila, Olli Kaila, Simo Kärävä, E. K. Laitinen, Pekka Linnavirta, Matti Mäenpää, Tauno Oukari ja M. J. A. Paloheimo. Hallintoneuvoston jäseniä oli Virkkusen ja Makkosen lisäksi sopivasti yhtä monta kuin osinkolippujakin, joten jokainen jäsen sai todennäköisesti nimensä yhteen lippuun.

Osakeantilipuissa allekirjoittajina ovat koko ajan Matti Virkkunen sekä vuonna 1975 aloittanut uusi pääjohtaja Veikko Makkonen. Olisi todella mielenkiintoista löytää lisää variaatioita vuoden 1965 osakekirjasta sekä täydellinen talonkilehti vuoden 1975 talonkien vaihdosta.



KOP:n osakekirjan talonkilehti vuosille 1975–1984. Sen erikoisuus on, että jokaisella osinkolipulla on eri allekirjoittaja.


Maailman muutokset 1985

Suurin muutos pankin osakekirjan ulkoasussa kuitenkin oli vuoden 1986 ajan hengessä toteutettu ns. sport-malli. Siinä osakekirja ja kupongit yhdistettiin yhdelle A4-sivulle. Osakekirja laskettiin liikkeelle Kansallispankin vapaiden osakkeiden annista heinäkuussa 1986.

Pankin sport-mallisesta osakekirjasta on olemassa aiempikin painos, kokeilupainos. Se on moderni sport-malli 2.9.1985 päivätystä ja liikkeelle lasketusta A4-kokoisesta osakekirjasta. Kyseinen koepainos tehtiin malliksi ainoastaan 100 osakkeen osakekirjasta. Pankki päätti ottaa sport-mallin osakekirjat käyttöön ensin vuonna 1986 ja täysimittaisesti vuoden 1989 osakeannista sekä osakekirjojen vaihdosta. Arvo-osuusjärjestelmään pankki siirtyi vuonna 1992 juuri näillä vuoden 1989 sport-osakekirjoilla.



Koevedos KOP:n toukokuun 1986 vapaata tarjousantia varten ei koskaan päässyt liikkeeseen. Liikkeelle lasketut osakekirjat painettiin lopulta kaksikielisenä suomeksi ja englanniksi ja päivättiin 18.7.1986. Näitä A5-kokoisia koevedoksia tunnetaan 10 kappaletta.


Uusi suomalainen liikepankki?

Keskusteluissa kanssamatkustajien kanssa kuulee usein mainintoja siitä, että ihmiset ovat tyytymättömiä pankkiinsa. Itse asiassa he ovat tyytymättömiä enemmän pankin tuotevalikoimaan kuin varsinaiseen pankkipalveluun.

Tuntuu, etteivät tallettajan sekä lainanottajan tarpeet kohtaa. Pankki siis ”parittaa” asiakkaidensa tarpeet, rahan kohtaamisen, monien mielestä huonosti. Sehän on perimmäinen syy, miksi pankki on olemassa. Pankkeja ei ole luotu sitä varten, että ne keräävät rahaa tallettajilta ja Euroopan keskuspankilta ja spekuloivat varat vaikkapa EUR/USD -pariteettia vuonna 2015 vastaan?

Tallettajat nimittäin valittavat matalia korkoja ja lainantarvitsijat sitä, ettei pankista saa lainaa. Molemmille pankilla on oma itkuvirsi sävellettynä. Mitä jos pankin tuotteistus ottaisi huomioon perustehtävänsä sekä yhteiskunnan kehittämisvastuunsa ja tuotteistaisi riskipitoisemman talletuksen / lainan, jonka pääomat myönnetään erilaisina yrityslainoina suomalaiseen liiketoimintaan. Se voisi tapahtua riskipitoisemmin kuin tänä päivänä, eli astetta lievemmillä vakuuksilla ja jopa yrittäjän henkilökohtaisilla takauksilla? Vastineena olisi hieman korkeampi korko tallettajalle sekä lainaajalle.

Kuten G. A. Serlachius kirjoitti vuonna 1888:

”Mielihalut ja mielivalta määräävät luotoista. Suomalainen teollisuudenharjoittaja, jonka alkuvaiheessa oleva toiminta ei voinut herättää mahdollisissa kapitalisteissa mitään luottamusta, painettiin maahan korkeitten korkojen ja kaikenmuotoisten trakasseerausten kautta.” – G. A. Serlachius


Mitä pankit siis ovat 125 vuodessa oppineet ja kuinka ne ovat muuttaneet toimintaansa? Pikaisesti katsottuna ei yhtään mitään. Onko siis aika uudelle suomalaiselle liikepankille?

22.1.2015 Janne Pietikäinen



Artikkeli on julkaistu Numismaatikko-lehdessä 1/2015.



<< Takaisin artikkeliluetteloon


Copyright © 2017 www.osakekirja.fi www.scripophily.fi . Toteutus: Emerca