Tervetuloa Verkkokauppaan! / Welcome to Online shop!

2015/03 - Poika ja osakekirjat


Poika ja osakekirjat

- Älä lapsi hyvä niitä osta!
- Mutta kun mä saan niin monta osaketta.
- Kyllä kyllä, mutta kun et saa osinkoja eikä arvo nouse.


Minulle osakekirjat ja niiden keräily tarkoittavat ensisijaisesti tarinoita yhtiöistä, joiden osakkeisiin olen aikoinani sijoittanut. Aloitin osakesijoittamisen 12-vuotiaana vuonna 1981. Valitettavasti ne 10 kpl Enso-Gutzeit Oy:n R-osaketta eivät osakekirjoina ole enää tallella.

Kiersin 1980-luvun puolivälissä Kuopion pankkeja läpi jatkuvasti. Uskon, että paikallisten pankkien notariaattiosastoilla minua pidettiin maanvaivana. Sen verran useasti penkkejä konttoreissa kulutin, virkailijoita osakeasioissa jututin ja pieniä sijoituksiani pyöritin. Tai siis merkitsin osakkeita osakeanneista ja kävin hakemassa onnellisena painotuoreet osakekirjat. Kuponkien leikkaamista odotin henkeä pidätellen ja osingonmaksuhetket keväisin olivat yhtä juhlaa.

Yksi yhtiö on jäänyt vahvasti mieleeni. Halusin sijoittaa sen osakkeisiin, koska 100 markalla niitä sai paljon, satoja! Mielessäni näin jo nipun osakekirjoja. Mutta paikallisessa Säästöpankissa sain niskaani kylmän suihkun: miksi ihmeessä halusin ostaa osakkeita, joiden kurssikehitys oli vuosia ollut kuin aivokuolleen käyrä ja osinkoa ei maksettu. Mutta kun saan niin monta osakekirjaa. Syyksi se oli kuulemma huono vaikka itse rahojeni käytöstä päätinkin. Kaupat jäivät tekemättä ja tähän tekemättömään kauppaan palattiin vielä vuosia myöhemmin – helmikuussa 2015.


Aluksi Hämeen Maanviljelijäin Kauppa Oy

Keväällä 1897 Tampereen seudun maanviljelijät sekä maataloustavaroiden kauppiaat päättivät perustaa siemenviljan hankkimiseksi yhteisen liikkeen, Hämeen Maanviljelijäin Kauppa Oy:n.

Yhtiö harjoitti toimintaansa hyvin rajatulla alueella Hämeen ja Satakunnan alueella vuoteen 1921 saakka. Vuonna 1911 yhtiö osti Helanderin kuolinpesältä kiinteistön, jolla yhtiö oli aiemmin ollut vuokralla. Kiinteistö sijaitsi Tampereella Aleksanterinkadun ja Hämeenkadun kulmauksessa. Tuolle tontille tuleva Suomen Maanviljelijäin Kauppa Oy rakensi toimitalonsa vuonna 1942 ja kiinteistö on edelleen paikallaan. Talon seinässä Aleksanterinkadun puolella on SMK:n reliefi, nykyään talossa toimii mm. Omena-hotelli.

1920-luvulle tultaessa yhtiön oli pakko kasvaa tai hyväksyä paikallisen toimimisen rajoittuneisuus. Yhtiö päätti laajentua ja avasi ensimmäisen Tampereen alueen ulkopuolisen toimipaikkansa Hämeenlinnaan vuonna 1921. Myös toimintaa laajennettiin korjauspajaan, kasvitarhasiemeniin ja sähköosastoon.

Hämeen Maanviljelijäin Kauppa Oy:n osakekirja vuodelta 1898 on tyyliltään samanlainen kuin Suomen Maanviljelijäin Kauppa Oy:n osakekirja vuodelta 1926 (kuva alla).



SMK:n osakekirja vuodelta 1926 on erittäin kaunis. Sen suuren vinjetin teemoina ovat kaupankäynnin jumala Merkurius, merenkulku ja niittotyöt hämäläisessä peltomaisemassa. Hämäläisistä juurista muistuttaa Hämeen vaakuna. Osakekirjan allekirjoittajana on mm. sveitsiläistaustainen Werner Oesch, joka johti liikettä lähes 30 vuotta. Katso myös lähikuvat vinjetistä alla.





Laajentumisen myötä Suomen Maanviljelijäin Kauppa Oy

Vuonna 1925 yhtiöön palkattiin uusi energinen ja laajentumishaluinen toimitusjohtaja, Werner Oesch. Toimintaa laajennettiin alueille, joilla juuri maatalouskonekauppansa lopettanut Agros Osakeyhtiö oli harjoittanut toimintaansa. Hankolaislähtöinen Agros oli aiemmin Suomen suurin maatalouskoneliike, joka päätyi Renlundille ennen sotia.



Agroksen osakekirjat olivat pelkistettyjä. Vuonna 1892 Hangossa perustettu maatalouskoneliike oli aikanaan alallaan maan suurin. Koneiden lisäksi sen valikoimaan kuuluivat myös siemenet, lannoitteet ja rehut. K. H. Renlund Oy hankki Agroksen osake-enemmistön vuonna 1938. Agros lakkasi vuonna 1945 sulauduttuaan Renlundiin. Tämän vuoden 1923 osakekirjan allekirjoittivat pankinjohtaja J. O. Wasastjerna ja valtiopäivämies Ferdinand von Wright.


SMK:n pääomistajia olivat pitkään viljelijät, ja isoja osakkaita olivat mm. Paraisten Kalkkivuori ja Lohjan Kalkkitehdas. Vuonna 1940 porilainen W. Rosenlew & Co. nousi kauppaliikkeen suurimmaksi omistajaksi.

SMK:n toiminta maanviljelystarvikkeiden ja -koneiden parissa jatkui vuoteen 1974 saakka, jolloin vuonna 1968 pääomistajaksi tullut SOK oli siirtänyt yhtiön liiketoiminnat itselleen ja SMK toimi melkeinpä pelkkänä kiinteistöyhtiönä. Yhtiön osakkeiden vuonna 1942 alkanut noteeraus Helsingin Arvopaperipörssissä näkyi vuosien ajan ”kuolleen miehen aivokäyränä” ja osakkeen hinta oli muutamia kymmeniä pennejä, kun osakkeen nimellisarvo oli markan.

Juuri ajatus, että sadalla markalla saa satoja osakkeita herätti osakekirjoista kiinnostuneen teinarin vuonna 1984. Herätys oli vähän kuin karkkikaupassa, kun saa samalla rahalla monta. Mitä sitten jos ne maistuvat hieman pahemmilta.



SMK:n vuoden 1964 osakekirja on jo modernimpaa mallia. Ornamentissa on jäljellä vielä viljantähkät sekä yhtiön perustamisvuosi 1897. Pääomistajaksi oli tullut vuonna 1940 W. Rosenlew & Co. Ab, ja tämän osakekirjan allekirjoittajana on hallituksen puheenjohtaja Georg Wilhelm Rosenlew.


Finvest Oy

Loppuvuonna 1984 SOK myi Suomen Maanviljeijäin Kauppa Oy:n osakkeet konsortiolle, jonka muodostivat SYP, Pohjola, Instrumentarium, Polar ja Mec-Rastor. Yhtiöön jäi pelkästään rahaa sekä muutama kiinteistö. Vuoden 1985 alusta Finvest toimi kehitysyhtiönä, jonka tehtävä oli ostaa kasvukykyisiä ja kehityskelpoisia yhtiöitä sekä tuoda niiden käyttöön liikkeenjohdollista osaamista ja taloudellisia resursseja. Finvest teki sijoituksia muutamiin toimialoihin, kunnes se vuonna 2000 jakautui neljäksi eri yhtiöksi ja lakkasi.



SMK:n nimi muuttui Finvestiksi vuonna 1985. Tämä osakekirja on vuodelta 1986, jolloin yhtiön suurimpia omistajia olivat Pohjola, SYP, Polar, Instrumentarium ja Mec-Rastor. Muutamaa vuotta myöhemmin isännän paikan otti Nobiscum.


Ostamatta jääneet SMK:n osakekirjat kiertävät nyt keräilijöillä

Useamman kerran juttelin Säästöpankin toimihenkilön kanssa SMK:sta. 1980-luvun puolivälissä kukaan ei Suomessa käyttänyt termiä käänneyhtiö tai miettinyt mitä se tarkoittaa. Tuloaan olivat vasta tekemässä optiolainat SP-Sijoituksen Juhani Riikosen opastamana. Tasearvojakin taisi seurata vain hyvin harva, meidän muiden tehdessä sijoituksia "petu-opastuksella".

Mutta lähtemättömän keräilykärpäsen pureman ne SMK:n osakekirjat minuun tekivät. Innostus on kestänyt 30 vuotta ja jatkuu edelleen. Muistoista syntyy tarinoita, ja mitäpä keräily olisi ilman tarinoita. Niitä meillä kaikilla onneksi riittää.

1.3.2015 Janne Pietikäinen



Artikkeli on julkaistu Numismaatikko-lehdessä 2/2015.
Lähteenä jutussa on käytetty mm. Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkiston (ELKA) aineistoa.




<< Takaisin artikkeliluetteloon


Copyright © 2017 www.osakekirja.fi www.scripophily.fi . Toteutus: Emerca