Tervetuloa Verkkokauppaan! / Welcome to Online shop!

Esimerkkejä osakekirjoista

Tällä sivulla tutustumme hieman tarkemmin osakekirjaan kirjoitettuihin tietoihin. Esimerkkinä toimivat Kansallispankin osakekirjat.

Kansallis-Osake-Pankin osakekirja on erityinen ainakin siksi, että sen kuvitus pysyi samanlaisena koko pankin historian ajan, eli vuodesta 1889 lähtien. Osakekirjan kuvasta eli vinjetistä huokuu suomalaisuusaate, joka oli yksi pankin perustamisen periaatteista. Kuvassa Suomi-neito valvoo metsäistä maataan, ja puolustaa sitä vihollisilta leijonakilvellään. Vinjetin alakuvassa tekninen kehitys rautateineen saapuu Suomeen. Pankin perustamisen aikoihin rautateiden rakentaminen oli Suomessa kiivaimmillaan. Pankin tehtäviin kuului olla rahoittamassa yhteiskunnan kehitystä.

Selitykset osakekirjakuvien numeroituihin kohtiin löytyvät kunkin kuvan alta.



1.) KOP:n perinteinen osakekirja vuodelta 1985



1. Dorseerausväri. Dorseerauksella tarkoitetaan eri suuruisten osakekirjojen merkitsemistä eri väreillä. Dorseerausvärit ovat yhteisesti sovittuja, ja väritunniste liitetään tavallisesti osakekirjan ylä- tai vasempaan reunaan. Värikoodaus helpottaa osakekirjojen tai osakelippujen käsittelijöitä, koska lipun arvo on värin ansiosta nopea havaita. Lue lisää dorseerausjärjestelmästä (tulossa myöhemmin...).
2. Osakemäärä. Yhdellä osakekirjalla voi olla useampia osakkeita. Tarkka määrä selviää tästä.
3. Osakekirjan / osakkeiden numerot.
4. Osakkeiden merkitsijän nimi. Tähän kirjoitetaan sen osakkaan nimi, jolle osakekirja on ensi kertaa merkitty. Jos osakekirja siirtyy kaupan tai muun saannon perusteella eteenpäin, siirtomerkinnät tehdään joko osakekirjan kääntöpuolelle tai mahdollisille sisäsivuille. Tämä osakekirja on mallikappale eli specimen, ja merkitsijän nimi puuttuu.
5. Päiväys.
6. Liikkeellelaskijan virallinen nimi.
7. Allekirjoitukset yhtiön puolesta. Allekirjoitukset voivat olla joko alkuperäisiä tai painettuja, eli faksimile-muotoisia, kuten KOP:n esimerkissä. Allekirjoitukset ovat yksi suosittu osakekirjakeräilyn erikoistumisala.
8. Painopaikka. Osakekirjan alareunaan merkitään pikkutekstillä usein osakekirjan painaja.
9. Vignette eli vinjetti. Vinjetillä tarkoitetaan osakekirjan kuvitusta. Vinjetti liittyy yleensä yhtiön toimintaan ja voi olla hyvinkin koristeellinen. Kaikissa osakekirjoissa kuvaa ei ole.



2.) KOP:n perinteisen osakekirjan talonkilehti



1. Osakeantiliput.
2. Talonki. Kun talongista oli käytetty kaikki liput, yhtiö vaihtoi talongin uuteen. Osakekirjoja ei näin tarvinnut vaihtaa.
3. Osinkoliput. Yhtiö maksoi osingon yhtiökokouksen päätöksen mukaan osinkolippua vastaan.
4. Dorseerausväri. Dorseerauksella tarkoitetaan eri suuruisten osakekirjojen merkitsemistä eri väreillä. Tunnusväriä käytettiin myös osakelipuissa.
5. Osakemäärä.
6. Osakeantilipun numero. Annin yhteydessä yhtiö ilmoitti lippunumeron ja osakasoikeuden, joka siihen oli yhtiökokouksen päätöksellä liitetty.
7. ½-osinkolippu. Jos yhtiöllä oli osakeanti keskellä vuotta, uusille osakkaille saatettiin maksaa vain puolet täyden tilikauden osingosta. KOP:n esimerkkitapauksessa vuoden 1985 osakeantiin osallistuneet saivat tilivuoden 1985 osinkonsa keväällä 1986 vain puolikkaana.



3.) KOP:n sport-osakekirja vuodelta 1989



1. Dorseerausväri. Dorseerauksella tarkoitetaan eri suuruisten osakekirjojen merkitsemistä eri väreillä. Dorseerausvärit ovat yhteisesti sovittuja, ja väritunniste liitetään tavallisesti osakekirjan ylä- tai vasempaan reunaan. Värikoodaus helpottaa osakekirjojen tai osakelippujen käsittelijöitä, koska lipun arvo on värin ansiosta nopea havaita. Lue lisää dorseerausjärjestelmästä (tulossa myöhemmin...).
2. Osakemäärä.Yhdellä osakekirjalla voi olla useampia osakkeita. Tarkka määrä selviää tästä.
3. Osakekirjan numero.
4. Merkitsijän nimi. Tähän kirjoitetaan sen osakkaan nimi, jolle osakekirja on ensi kertaa merkitty. Jos osakekirja siirtyy kaupan tai muun saannon perusteella eteenpäin, siirtomerkinnät tehdään joko osakekirjan kääntöpuolelle tai mahdollisille sisäsivuille. Tämä osakekirja on mallikappale eli specimen, ja merkitsijän nimi puuttuu.
5. Päiväys.
6. Liikkeellelaskijan virallinen nimi.
7. Allekirjoitukset yhtiön puolesta. Allekirjoitukset voivat olla joko alkuperäisiä tai painettuja, eli faksimile-muotoisia, kuten KOP:n esimerkissä.
8. Painopaikka. Osakekirjan alareunaan merkitään pikkutekstillä usein osakekirjan painaja.
9. Vignette eli vinjetti. Vinjetillä tarkoitetaan osakekirjan kuvitusta. Vinjetti liittyy yleensä yhtiön toimintaan ja voi olla hyvinkin koristeellinen. Kaikissa osakekirjoissa kuvaa ei ole.
10. Osakelipun numero. Lippua käytettiin osingon nostamiseen tai esim. uusien osakkeiden merkitsemiseen osakeannissa. Osingonmaksun tai annin yhteydessä yhtiö ilmoitti lippunumeron ja oikeuden, joka siihen liittyi.
11. Osakekirjan tiedot.
12. Osakekirjaan liittyvät osakeliput. Sport-mallisissa osakekirjoissa osakeliput yhdistettiin samalle sivulle osakekirjan tietojen kanssa. Aiemmin osakeanti- ja osinkoliput oli kirjoitettu erilliselle talonkilehdelle (ks. kuva 2).



Osakekirjat kertovat monta mielenkiintoista tarinaa oman aikakautensa talous- ja teollisuushistoriasta.

- Katso myynnissä olevat KOP:n osakekirjat »


Copyright © 2017 www.osakekirja.fi www.scripophily.fi . Toteutus: Emerca