Julkaistu

2014/04 – Nimiä, nimiä, nimiä…

Nimiä, nimiä, nimiä!

– ”Nää on tosi makeita, kato nyt tämänkin on merkinnyt Timo Nortamo.”
– ”Mitä sä höpiset, Timo Nortamo on etsivä Remeksen kirjoissa.”
– ”Entistä makeempi!”

Osakekirjoihin painetut nimet, merkitsijöinä tai allekirjoittajina, jaksavat aina kiinnostaa. Etenkin keskieurooppalaisia, jotka kysyvät usein, miksi osakekirjassa pitää olla merkitsijän tai omistajan nimi? Kyllähän jokainen omistaja huolen papereistaan pitää, ei niihin nimiä tarvita julkisuutta tuomaan – miettii saksalainen osakesäästäjä. Kansallinen piirre. Saksassa osakkeet ovat pääsääntöisesti haltijaosakkeita.

Meille suomalaisille osakekirjaan merkitty omistajan nimi on kuin juorukalenteri: kuka on uskonut mihinkin firmaan, keneltä kukakin on osakkeen ostanut ja milloin. Oman vivahteensa tuovat tietysti nimikaimojen tekemät sijoitukset.

Mein name ist Nortamo, Timo Nortamo. Guten Tag.

Suomalaiset dekkarit ovat Saksassa suosittuja. Hahmojen kärkipäässä ovat Leena Lehtolaisen Maria Kallio sekä Ilkka Remeksen Timo Nortamo, jonka toimintaa voimme tarkastella myös sijoittajana. Valitettavasti Nortamo ei onnistunut sijoittajana ihan niin hyvin kuin rikostutkijana. Nortamo nimittäin lankesi Manconiin, jonka nimen tavut vaihtamalla nimestä löytyykin aivan uusi ulottuvuus. Manconia on pidetty Suomen pörssiyhtiöiden fraud-kuningattarena. ”Olisihan se pitänyt arvata…”


Manconin osakekirja yhtiön listautumisannista toukokuulta 1985. Yleisölle tarjottiin annissa merkittäväksi 500 000 osaketta 85 markan hinnalla. Ja kauppa kävi. Kohteen kataloginumero sivuillamme on 4827.

Mancon Oy:n tarina on varmasti monille tuttu. Yhtiö oli porilainen kehitysyhtiö, jonka rakenne oli erittäin koukeroinen. Konserni muodostui osakeyhtiöistä, kommandiittiyhtiöitä sekä avoimista yhtiöistä. 1980-luvun lopulla Mancon avasi pörssiyhtiöiden konkurssiputken. Pörssiyhtiöiden konkursseja ei ollut nähty sitten Villayhtymän 1969. Mancon markkinoi itseään näkyvästi aivan loppuun asti ja onnistui keräämään tuhansilta piensijoittajilta sijoituksia. Heidän lisäkseen konkurssista aiheutui mittavat tappiot myös pankeille. Monimutkaisen konkurssipesän perkaus vei aikaa vuosikausia.

Hejsan allesammans, jag heter Björn. Björn Borg.

2000-luvun teinit tuntevat Björn Borgin nimen muodin piiristä. Herrahan on lanseerannut oman kenkä-, kalsari- ja urheiluvaatemallistonsa. Me vähintään keski-ikäiset muistamme Björn Borgin Wimbledonin tai Yhdysvaltain avoimista turnauksista vastustajanaan tenniksen kauhukakara, John McEnroe.


Rauma-Repolan I-sarjan osake vuodelta 1985. Yhtiö eli vielä tuolloin idänkaupan kulta-aikaa. Neuvostoliiton romahdus ajoi myös Rauma-Repolan pahoihin vaikeuksiin, ja yhtiön itsenäinen elämä päättyi 1.1.1991. Kohteen kataloginumero sivuillamme on 1425.

Björn Borg merkitsi myös Rauma-Repolan osakkeita vuonna 1985. Tuolloin yritys-Suomi heräili vasta rajoittuneesta Ruususen unestaan, mutta Suomen pääomamarkkinoiden vapauttaminen oli alkanut. Gorbat¨ov oli juuri valittu Neuvostoliitossa kommunistisen puolueen pääsihteeriksi. Koppilaiseen leiriin kuuluneen Rauma-Repolan osakekirjojen vaihto oli juuri tapahtunut ja yhtiö myi kovaa vauhtia tuotteita Neuvostoliittoon tavaranvaihtopöytäkirjojen perusteella. Seinä oli tulossa vastaan, mutta sitähän tuolloin ei tiedetty.

Osakeyhtiöiden ulkomaalaisrajoitukset poistettiin Suomessa vuonna 1993 tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta.

Politiikan keskiössä, T. M. Kivimäki

Isovanhempieni ja vanhempieni sukupolvelle herra Kivimäki oli varmasti tuttu nimi. Nuoremmille taitaa sotasyyllisyysoikeudenkäynti ja sitä seurannut vankilatuomio olla vieras. Vielä vieraampi on tarina siitä, kuinka vankilassa istuneet neljä pääministeriä ja kaksi muuta ministeriä takasivat myöhemmin entisen vanginvartijansa lainan Kansallispankissa. Kivimäki toimi vuonna 1926 Länsi-Suomen Osake-Pankin johtajana. Pankki oli iso omistaja myös Paraisten Kalkkivuori Oy:ssä, ja Kivimäki merkitsi kalkkiyhtiön osakkeita itselleenkin.


Paraisten Kalkkivuoren osakkeita merkitsi vuonna 1926 myös pankinjohtaja T. M. Kivimäki. Kuusi vuotta myöhemmin hän aloitti maan pääministerinä. Kohteen kataloginumero sivuillamme on 6575.

Paraisten Kalkkivuori Osakeyhtiö oli pitkän linjan pörssiyhtiö. Yhtiö perustettiin hyödyntämään Paraisilla ollutta kalkkiesiintymää vuonna 1898. Vuosien varrella yhtiöön hankittiin aivan uusia liiketoimintalähtöjä, ja siitä muotoutui monialayhtiö. Yhtiön omistajina oli 1980-luvulle tultaessa useita säätiöitä, ja vuonna 2002 Kone Oy hankki yhtiön omistukseensa. Nykyisin yhtiön toiminnot ovat pilkottuina useisiin yhtiöihin, joista tunnetuimmat ovat Nordkalk ja Cargotec.

Meidän kanssa – Tuunanen ja Mäkelä

1980-luvun lopulla aikaansa seuraava henkilö ei voinut olla kuulematta kaksikosta Taito Tuunanen ja Kai Mäkelä. Herrat nähtiin televisiossa talousasioiden tiimoilta useampaan otteeseen. Molemmat puhuivat tuolloin aiheesta, joka vasta nyt alkaa saada maata jalkojensa alle, eli omistajuudesta. Omistajan tehtävä on kantaa osaltaan vastuu osittain omistamastaan yhtiöstä. Etenkin osakeyhtiössä. Omistajan ja yhtiön välinen vuoropuhelu ilmenee mm. osinkoina. Ja jos omistaja ei pestiään hoida, niin joku muu sen kyllä hoitaa.


Nobiscumin osakekirja vuodelta 1990, jolloin Suomen sanomalehtikentän mylläys oli kiihkeimmillään. 1980-luvun taistelujen jäljet näkyvät vielä tänäänkin: Suomen sanomalehtikustantajat ovat edelleen poikkeuksellisen ristiinomistettuja, mikä ei välttämättä ole eduksi, kun mediayhtiöt kamppailevat alan murroksessa. Kohteen kataloginumero sivuillamme on 6751.

Nobiscumia pidettiin 1980-luvulla sijoitustoiminnan keulakuvana. Yhtiö osallistui useiden yhtiöiden, pääasiassa sanomalehtikustantajien, omistusjärjestelyihin käyttäen omia osakkeitaan maksuvälineenä. Nobiscumista eriytyi aikoinaan myös tunnettu FIM Pankkiiriliike. Nobiscum ajautui tai ajettiin 1990-luvun alussa likviditeettivaikeuksiin ja se teki konkurssin lamavuonna 1992. Yhtiö noteerattiin Helsingin Arvopaperipörssissä vuosina 1989–1992. Nobiscumin osakekirjoista keräilijät ovat arvostaneet eniten niitä, joista molemmat herrat Mäkelä ja Tuunanen löytyvät allekirjoittajina.

Ja me tavalliset ”pulliaiset”

Osakekirjoihin kirjoitetuilla nimillä ja siirtomerkinnöillä on olennainen merkitys historian muistamisessa ja henkilöitymisessä. Tästä olen kirjoittanut aikaisemminkin. Nimet tuovat mielekästä maustetta yhtiöön, joka muuten saattaisi näyttäytyä kasvottomana. Me ihmisethän asiat lopulta teemme – eivät juridiset yksiköt. Yhtiöt ovat vain meidän apuvälineitämme elämän erilaisissa hankkeissa.

Juuri nyt (3.4.2014) Saksassa kukkivat luumupuut. Illat pitenevät, linnut laulavat ja kesä tekee tuloaan. Suomen kesä on lyhyt, mutta sitäkin täydempi. Toivotan teille kaikille oikein rentouttavaa kesää! Ihmetellään keräilypapereita taas syksyn tullen.

23.4.2014 Janne Pietikäinen