Kuusjärven Telefooni-Osakeyhtiö

Kuusjärvi xx.xx.1921 1 osake(tta) 100 FIM

Outokummussa vuonna 1904 perustettu yhtiö muutti 1968 nimensä tutummaksi Outokummun Puhelimeksi. Yhtiön suurin asiakas ja samalla osakas oli pitkään Outokummun kaivos. Lakkasi 2009 sulautuessa Telekareliaan, joka taas päätyi vuonna 2013 Elisalle.

Huutokauppatuloksia: 25.11.2018 34 EUR.

Liperin Sähkövoima O/Y

Liperi 20.04.1941 1 osake(tta) 500 FIM sidottu

1930-luvun lopulla perustettu sähköverkkoyhtiö yhdistyi nykyiseen Pohjois-Karjalan Sähköön ja lakkasi jo vuonna 1960. Yhtiön myymä sähkö saatiin pitkään Outokumpu Oy:ltä Outokummusta, kunnes pohjoiskarjalaiset sähköyhtiöt päättivät yhteistuumin valjastaa Puntarikosken.

Huutokauppatuloksia: 22.10.2017 29 EUR.

Outokumpu Oy

Helsinki 01.09.1988 100000 B osake(tta) 1000000 FIM sidottu blanco

Outokumpu perustettiin osakeyhtiöksi vuonna 1932. Se toimi jo aiemmin valtion liikelaitoksena. Yhtiö hyödynsi Outokummun kaivoksen kuparivaroja, ja laajeni muihin metalleihin 1950-luvulla. Nykyisin Outokumpu on keskittynyt ruostumattoman teräksen tuotantoon, ja vanhasta kaivosyhtiöstä muistuttaa enää kromikaivos.

Outokummun 2000-luvun suurimmat yrityskaupat ovat olleet Avesta Sheffieldin ja Outokumman ruostumattoman teräksen yhdistäminen AvestaPolarit-yhtiöksi vuonna 2000, saman yhtiön liittäminen takaisin Outokumpuun 2003 sekä Inoxumin hankinta saksalaiselta ThyssenKruppilta vuonna 2012. Myyntiin ovat päätyneet kaikki värimetallitoiminnot: kupari- ja sinkkisulatot myytiin Bolidenille 2003, ja kuparituotteet (Luvata Oy) Nordic Capitalille 2005. Myös Outokummun Technology-yksikkö myytiin ja listattiin myöhemmin pörssiin Outotec Oyj:nä.

Outokummun osake on noteerattu Helsingin pörssissä vuodesta 1988 alkaen. 1990-luvulla osaketta noteerattiin myös Lontoossa. Suomen Valtio omistaa yhtiöstä yhä 30 %.

Outokumpu Oy

Helsinki 01.09.1988 10 B osake(tta) 100 FIM sidottu specimen

Outokumpu perustettiin osakeyhtiöksi vuonna 1932. Se toimi jo aiemmin valtion liikelaitoksena. Yhtiö hyödynsi Outokummun kaivoksen kuparivaroja, ja laajeni muihin metalleihin 1950-luvulla. Nykyisin Outokumpu on keskittynyt ruostumattoman teräksen tuotantoon, ja vanhasta kaivosyhtiöstä muistuttaa enää kromikaivos.

Outokummun 2000-luvun suurimmat yrityskaupat ovat olleet Avesta Sheffieldin ja Outokumman ruostumattoman teräksen yhdistäminen AvestaPolarit-yhtiöksi vuonna 2000, saman yhtiön liittäminen takaisin Outokumpuun 2003 sekä Inoxumin hankinta saksalaiselta ThyssenKruppilta vuonna 2012. Myyntiin ovat päätyneet kaikki värimetallitoiminnot: kupari- ja sinkkisulatot myytiin Bolidenille 2003, ja kuparituotteet (Luvata Oy) Nordic Capitalille 2005. Myös Outokummun Technology-yksikkö myytiin ja listattiin myöhemmin pörssiin Outotec Oyj:nä.

Outokummun osake on noteerattu Helsingin pörssissä vuodesta 1988 alkaen. 1990-luvulla osaketta noteerattiin myös Lontoossa. Suomen Valtio omistaa yhtiöstä yhä 30 %.

Outokumpu Oy

Helsinki 01.09.1988 10 A osake(tta) 100 FIM sidottu specimen

Outokumpu perustettiin osakeyhtiöksi vuonna 1932. Se toimi jo aiemmin valtion liikelaitoksena. Yhtiö hyödynsi Outokummun kaivoksen kuparivaroja, ja laajeni muihin metalleihin 1950-luvulla. Nykyisin Outokumpu on keskittynyt ruostumattoman teräksen tuotantoon, ja vanhasta kaivosyhtiöstä muistuttaa enää kromikaivos.

Outokummun 2000-luvun suurimmat yrityskaupat ovat olleet Avesta Sheffieldin ja Outokumman ruostumattoman teräksen yhdistäminen AvestaPolarit-yhtiöksi vuonna 2000, saman yhtiön liittäminen takaisin Outokumpuun 2003 sekä Inoxumin hankinta saksalaiselta ThyssenKruppilta vuonna 2012. Myyntiin ovat päätyneet kaikki värimetallitoiminnot: kupari- ja sinkkisulatot myytiin Bolidenille 2003, ja kuparituotteet (Luvata Oy) Nordic Capitalille 2005. Myös Outokummun Technology-yksikkö myytiin ja listattiin myöhemmin pörssiin Outotec Oyj:nä.

Outokummun osake on noteerattu Helsingin pörssissä vuodesta 1988 alkaen. 1990-luvulla osaketta noteerattiin myös Lontoossa. Suomen Valtio omistaa yhtiöstä yhä 30 %.

Yhtiön listautuessa Helsingin Pörssiin vuonna 1988 henkilöstön eläkeetuuksien leikkaaminen kompensoitiin osakkeita antamalla. Osakekirjassa on allekirjoittajana Pertti Voutilainen, joka myöhemmin toimi Kansallis-Osake-Pankin pääjohtajana.

Wärtsilä Oy Ab

Värtsilä 15.04.1976 1 II osake(tta) 60 FIM sidottu

Wärtsilän juuret ulottuvat vuoteen 1834 ja Tohmajärven Värtsilään perustettuun sahaan. Sahan rinnalle rakennettiin rautaruukki vuonna 1851, ja toiminta järjestettiin osakeyhtiömuotoon vuonna 1898. Wärtsilän taipaleen suurimmista yritysostoista ansaitsee maininnan Kone- ja Siltarakennus Oy:n hankinta 1938, joka toi Wärtsilälle niin Abloyn lukot kuin helsinkiläisen Hietalahden telakankin. Tunnetuista tehtaista Arabia kuului Wärtsilälle 1947-1990 ja Iittala 1987-1990.

Suomen telakkateollisuus joutui suuriin vaikeuksiin 1980-luvulla, ja Wärtsilän ja Valmetin telakat päätettiin yhdistää vuoden 1987 alusta uudeksi Wärtsilä Meriteollisuus -yhtiöksi. Telakat päätyivät Suomen teollisuushistorian siihen saakka suurimpaan konkurssiin vuonna 1989. 1990 Wärtsilä ja Lohja Oy sulautuivat ja ottivat käyttöön nimen Metra Oy. Metran elektroniikkatehtaasta syntyi sittemmin Elcoteq. Myös mm. Abloysta ja Sanitecista luovuttiin.

Vuonna 2000 Metra otti takaisin Wärtsilä-nimen. Nykyisin Wärtsilän päätuotteita ovat diesel-, kaasu- ja monipolttoainemoottorit , joita toimitetaan niin laivoihin kuin voimaloillekin.

Wärtsilä tuli Helsingin pörssiin ensimmäistä kertaa vuonna 1915 (Kone- ja Siltarakennus). Nyky-Wärtsilä on ollut listalla vuodesta 1927. Wärtsilä oli ensimmäinen Lontoon pörssissä listattu suomalaisyritys, ja se on ollut noteerattuna myös Tukholmassa ja Bombayssa. Nykyinen Wärtsilä Oyj Abp on juridisesti entinen Lohjan Kalkkitehdas Oy, joka on perustettu 1914.

Huutokauppatuloksia: 18.9.2016 14 EUR, 16.9.2018 21 EUR.

Wärtsilä Oy Ab

Värtsilä 15.04.1976 5 II osake(tta) 300 FIM sidottu

Wärtsilän juuret ulottuvat vuoteen 1834 ja Tohmajärven Värtsilään perustettuun sahaan. Sahan rinnalle rakennettiin rautaruukki vuonna 1851, ja toiminta järjestettiin osakeyhtiömuotoon vuonna 1898. Wärtsilän taipaleen suurimmista yritysostoista ansaitsee maininnan Kone- ja Siltarakennus Oy:n hankinta 1938, joka toi Wärtsilälle niin Abloyn lukot kuin helsinkiläisen Hietalahden telakankin. Tunnetuista tehtaista Arabia kuului Wärtsilälle 1947-1990 ja Iittala 1987-1990.

Suomen telakkateollisuus joutui suuriin vaikeuksiin 1980-luvulla, ja Wärtsilän ja Valmetin telakat päätettiin yhdistää vuoden 1987 alusta uudeksi Wärtsilä Meriteollisuus -yhtiöksi. Telakat päätyivät Suomen teollisuushistorian siihen saakka suurimpaan konkurssiin vuonna 1989. 1990 Wärtsilä ja Lohja Oy sulautuivat ja ottivat käyttöön nimen Metra Oy. Metran elektroniikkatehtaasta syntyi sittemmin Elcoteq. Myös mm. Abloysta ja Sanitecista luovuttiin.

Vuonna 2000 Metra otti takaisin Wärtsilä-nimen. Nykyisin Wärtsilän päätuotteita ovat diesel-, kaasu- ja monipolttoainemoottorit, joita toimitetaan niin laivoihin kuin voimaloillekin.

Wärtsilä tuli Helsingin pörssiin ensimmäistä kertaa vuonna 1915 (Kone- ja Siltarakennus). Nyky-Wärtsilä on ollut listalla vuodesta 1927. Wärtsilä oli ensimmäinen Lontoon pörssissä listattu suomalaisyritys, ja se on ollut noteerattuna myös Tukholmassa ja Bombayssa. Nykyinen Wärtsilä Oyj Abp on juridisesti entinen Lohjan Kalkkitehdas Oy, joka on perustettu 1914.

Allekirjoittajina ovat Bertel Långhjelm ja Tankmar Horn.

Huutokauppatuloksia: 14.9.2014 32 EUR, 12.3.2017 17 EUR.

Wärtsilä Oy Ab

Värtsilä 15.04.1976 1 osake(tta) 60 FIM sidottu

Wärtsilän juuret ulottuvat vuoteen 1834 ja Tohmajärven Värtsilään perustettuun sahaan. Sahan rinnalle rakennettiin rautaruukki vuonna 1851, ja toiminta järjestettiin osakeyhtiömuotoon vuonna 1898. Wärtsilän taipaleen suurimmista yritysostoista ansaitsee maininnan Kone- ja Siltarakennus Oy:n hankinta 1938, joka toi Wärtsilälle niin Abloyn lukot kuin helsinkiläisen Hietalahden telakankin. Tunnetuista tehtaista Arabia kuului Wärtsilälle 1947-1990 ja Iittala 1987-1990.

Suomen telakkateollisuus joutui suuriin vaikeuksiin 1980-luvulla, ja Wärtsilän ja Valmetin telakat päätettiin yhdistää vuoden 1987 alusta uudeksi Wärtsilä Meriteollisuus -yhtiöksi. Telakat päätyivät Suomen teollisuushistorian siihen saakka suurimpaan konkurssiin vuonna 1989. 1990 Wärtsilä ja Lohja Oy sulautuivat ja ottivat käyttöön nimen Metra Oy. Metran elektroniikkatehtaasta syntyi sittemmin Elcoteq. Myös mm. Abloysta ja Sanitecista luovuttiin.

Vuonna 2000 Metra otti takaisin Wärtsilä-nimen. Nykyisin Wärtsilän päätuotteita ovat diesel-, kaasu- ja monipolttoainemoottorit , joita toimitetaan niin laivoihin kuin voimaloillekin.

Wärtsilä tuli Helsingin pörssiin ensimmäistä kertaa vuonna 1915 (Kone- ja Siltarakennus). Nyky-Wärtsilä on ollut listalla vuodesta 1927. Wärtsilä oli ensimmäinen Lontoon pörssissä listattu suomalaisyritys, ja se on ollut noteerattuna myös Tukholmassa ja Bombayssa. Nykyinen Wärtsilä Oyj Abp on juridisesti entinen Lohjan Kalkkitehdas Oy, joka on perustettu 1914.

Allekirjoittajina Bertel Långhjelm ja Tankmar Horn.

Huutokauppatuloksia 27.10.2013 28 EUR.

Suomen Vuolukivi Oy

Juuka 30.09.1988 100 A osake(tta) 2000 FIM sidottu specimen

Yhtiö katsoo perustamisvuodekseen 1893, jolloin Finska Täljstens-aktiebolaget aloitti. Nykyinen osakeyhtiö on perustettu 1958, ja se toimii edelleen nimellä Tulikivi Oyj.

Osakekirjan on suunnitellut ja signeerannut Pekka Vuori. Allekirjoittajana on mm. Reijo Vauhkonen, joka tuli yhtiön omistajaksi vuonna 1979.

Yhtiön osake on ollut noteerattuna Helsingin pörssissä vuodesta 1988 lähtien.

Suomen Vuolukivi Oy

Juuka 30.09.1988 1000 K osake(tta) 20000 FIM sidottu specimen

Yhtiö katsoo perustamisvuodekseen 1893, jolloin Finska Täljstens-aktiebolaget aloitti. Nykyinen osakeyhtiö on perustettu 1958, ja se toimii edelleen nimellä Tulikivi Oyj.

Osakekirjan on suunnitellut ja signeerannut Pekka Vuori. Allekirjoittajana on mm. Reijo Vauhkonen, joka tuli yhtiön omistajaksi vuonna 1979.

Yhtiön osake on ollut noteerattuna Helsingin pörssissä vuodesta 1988 lähtien.