Julkaistu

OSTETAAN VALMET OY:N OSAKEKIRJOJA

Ostetaan Valmetin paperiosakkeita.

Omistatko Valmet Oy:n osakekirjan tai osakekirjoja? Haluatko vaihtaa paperiset osakkeet rahaksi? Maksamme hyvän hinnan ja kanssamme kaupat sujuvat helpommin ja nopeammin kuin pankissa.

Ota yhteyttä puhelimitse 044 521 2121 tai alla olevan painikkeen kautta, niin teemme ripeästi tarjouksen osakkeistasi.



Halutessasi tavoitat meidät myös puhelimitse.
Soita: 044 521 2121

Julkaistu

OSTETAAN PIRKANMAAN UUDEN PANIMON OSAKEKIRJOJA

Ostetaan Pirkanmaan Uuden Panimon (PUP) osakkeita.

Omistatko Pirkanmaan Uusi Panimo Oy:n osakekirjan tai osakekirjoja? Haluatko vaihtaa paperiset osakkeet rahaksi? Maksamme osakkeistasi hyvän hinnan.

Ota yhteyttä puhelimitse 044 521 2121 tai alla olevan painikkeen takaa avautuvan yhteydenottolomakkeen kautta, niin teemme tarjouksen osakkeistasi.


 

Halutessasi tavoitat meidät myös puhelimitse.
Soita: 044 521 2121


 

Julkaistu

OSTETAAN TELEKARELIA OY:N OSAKEKIRJOJA

Telekarelian paperinen osake on rahanarvoista tavaraa!

Omistatko Telekarelia Oy:n, Joensuun Seudun Puhelin Oy:n, Pielisjoen Puhelin Oy:n tai Outokummun Puhelin Oy:n osakekirjan tai osakekirjoja? Tiesitkö, että osakkeilla on vielä arvoa? HUOM! Telekarelian osakekirja muuttunee arvottomaksi kevään 2024 aikana!

Ota yhteyttä puhelimitse 044 521 2121 tai viestilomakkeen kautta, niin teemme ripeästi tarjouksen osakkeistasi. Kauppahinnan saat tilillesi parissa päivässä!

Jos vanha puhelinosakkeesi on kadonnut,  osakekirja mahdollista kuolettaa. Ostamme osakekirjoja myös kadonneina ja otamme kuoletuksen kaikkine kuluineen vastuullemme.

Kanssamme kaupat hoituvat helpommin ja nopeammin kuin pankissa. Maksamme Telekarelian osakkeista reilun hinnan jopa parissa päivässä. Laadimme tarvittavat kauppakirjat ja maksamme myös kaupasta mahdollisesti menevän varainsiirtoveron. Myyjälle ei tule kuluja.

Alla olevien painikkeiden kautta saat lähetettyä meille viestin. Valitse ensin, onko osakekirjasi tallella vai kadonnut:

Halutessasi tavoitat meidät myös iltaisin ja viikonloppuisin!
Soita tai tekstaa: 044 521 2121

Julkaistu

OSTETAAN LUHTA OY:N OSAKEKIRJOJA

Haluatko Luhta Oy:n tai L-Fashion Group Oy:n paperisen osakekirjan rahaksi? Kysy hinta!

Ota yhteyttä puhelimitse 044 521 2121 tai yhteydenottolomakkeen kautta, niin teemme tarjouksen osakkeistasi.

Ostamme Luhdan osakekirjoja myös kadonneina. Valitse ensin, onko sinulla osakekirjat yhä olemassa:



Julkaistu

OSTETAAN VÄHITTÄISKAUPAN TAKAUS OY:N OSAKKEITA

Ostetaan Vähittäiskaupan Takauksen osakkeita.

Omistatko Vähittäiskaupan Takaus Oy:n osakekirjan tai osakekirjoja? Haluatko vaihtaa paperiset osakkeet rahaksi? Maksamme osakkeistasi hyvän hinnan ripeästi.

Ostamme Vähittäiskaupan Takauksen osakkeita myös arvo-osuuksina. Pyydä tarjous!

Ota yhteyttä puhelimitse 044 521 2121 tai yhteydenottolomakkeen kautta, niin teemme tarjouksen osakkeistasi.

Ostamme osakekirjoja myös kadonneina. Valitse ensin, onko sinulla osakekirjat yhä olemassa:



Halutessasi tavoitat meidät myös puhelimitse.
Soita: 044 521 2121

Julkaistu

OSTETAAN KYMEN PUHELIN OY:N OSAKEKIRJOJA

Kymen Puhelimen paperiset osakkeet ovat yhä rahanarvoista tavaraa!

Omistatko Kymen Puhelin Oy:n, Kotkan Puhelinosuuskunnan tai Kotkan Puhelinyhdistyksen osakekirjan tai jäsenkirjan? Tiesitkö, että osakkeella on vielä arvoa!

Ota yhteyttä puhelimitse 044 521 2121 tai viestilomakkeen kautta, niin teemme tarjouksen osakkeistasi. Kauppahinnan saat tilillesi parissa päivässä!

Jos vanha puhelinosakkeesi on kadonnut  osakekirja on mahdollista kuolettaa. Ostamme osakekirjoja myös kadonneina.

Kanssamme kaupat hoituvat helpommin ja nopeammin kuin pankissa. Maksamme Kymen Puhelimen (KYMP) osakkeista reilun hinnan ripeästi. Laadimme tarvittavat kauppakirjat ja maksamme myös kaupasta menevän varainsiirtoveron. Myyjälle ei tule kuluja.

Seuraavien painikkeiden kautta saat lähetettyä meille viestin.

Valitse ensin, onko sinulla osakekirja(t) yhä olemassa:

Kymen Puhelimen osakekirjat voivat näyttää esimerkiksi tällaisilta:


Julkaistu

OSTETAAN JOENSUUN SEUDUN PUHELIN OY:N OSAKEKIRJOJA

Joensuun Seudun Puhelimen paperinen osake on rahanarvoista tavaraa!

Omistatko Telekarelia Oy:n, Joensuun Seudun Puhelin Oy:n, Pielisjoen Puhelin Oy:n tai Outokummun Puhelin Oy:n osakekirjan tai osakekirjoja? Tiesitkö, että osakkeilla on vielä arvoa?

Ota yhteyttä puhelimitse 044 521 2121 tai alla olevan painikkeen kautta, niin teemme ripeästi tarjouksen osakkeistasi. Kauppahinnan saat tilillesi parissa päivässä!

Jos vanha puhelinosakkeesi on kadonnut osakekirja mahdollista kuolettaa. Ostamme osakekirjoja myös kadonneina ja otamme kuoletuksen kaikkine kuluineen vastuullemme.

Kanssamme kaupat hoituvat helpommin ja nopeammin kuin pankissa. Maksamme Joensuun Seudun Puhelimen osakkeista reilun hinnan jopa parissa päivässä. Laadimme tarvittavat kauppakirjat ja maksamme myös kaupasta mahdollisesti menevän varainsiirtoveron. Myyjälle ei tule kuluja.

Seuraavien painikkeiden kautta saat lähetettyä meille viestin. Valitse ensin, onko osakekirjasi tallella vai kadonnut:

Halutessasi tavoitat meidät puhelimitse myös iltaisin ja viikonloppuisin!
Soita tai tekstaa: 044 521 2121

Julkaistu

OSTETAAN HAUKIPUTAAN SÄHKÖOSUUSKUNNAN OSUUKSIA

Ostetaan Haukiputaan Sähköosuuskunnan osuustodistuksia.

Omistatko Haukiputaan Sähköosuuskunnan osuustodistuksen? Haluatko vaihtaa paperiset osuudet rahaksi? Etsimme pientä määrää ja maksamme hyvän hinnan.

Ota yhteyttä puhelimitse 044 521 2121 tai yhteydenottolomakkeen kautta, niin teemme tarjouksen osuuksistasi.

Ostamme osakekirjoja myös kadonneina. Valitse ensin, onko sinulla osakekirjat yhä olemassa:



Julkaistu

OSTETAAN KEURUUN SÄHKÖ OY:N OSAKEKIRJOJA

Ostetaan Keuruun Sähkön osakkeita.

Omistatko Keuruun Sähkö Oy:n osakekirjan tai osakekirjoja? Haluatko vaihtaa paperiset osakkeet rahaksi? Etsimme pientä määrää ja maksamme hyvän hinnan.

Ota yhteyttä puhelimitse 044 521 2121 tai yhteydenottolomakkeen kautta, niin teemme tarjouksen osakkeistasi.

Ostamme osakekirjoja myös kadonneina. Valitse ensin, onko sinulla osakekirjat yhä olemassa:




Julkaistu

OSTETAAN MUONION SÄHKÖOSUUSKUNNAN OSUUKSIA

Ostetaan Muonion Sähköosuuskunnan osuustodistuksia.

Omistatko Muonion Sähköosuuskunnan osuustodistuksen? Haluatko vaihtaa paperiset osuudet rahaksi? Etsimme pientä määrää ja maksamme hyvän hinnan.

Ota yhteyttä puhelimitse 044 521 2121 tai yhteydenottolomakkeen kautta, niin teemme tarjouksen osuuksistasi.

Ostamme osakekirjoja myös kadonneina. Valitse ensin, onko sinulla osakekirjat yhä olemassa:




Julkaistu

OSTETAAN POHJOIS-KARJALAN SÄHKÖ OY:N OSAKEKIRJOJA

Ostetaan Pohjois-Karjalan Sähkön osakkeita.

Omistatko Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:n osakekirjan tai osakekirjoja? Haluatko vaihtaa paperiset osakkeet rahaksi? Etsimme pientä määrää ja maksamme hyvän hinnan.

Ota yhteyttä puhelimitse 044 521 2121 tai yhteydenottolomakkeen kautta, niin teemme tarjouksen osakkeistasi.

Ostamme osakekirjoja myös kadonneina. Valitse ensin, onko sinulla osakekirjat yhä olemassa:




Julkaistu

OSTETAAN TORNIONLAAKSON SÄHKÖ OY:N OSAKEKIRJOJA

Ostetaan Tornionlaakson Sähkön osakkeita.

Omistatko Tornionlaakson Sähkö Oy:n osakekirjan tai osakekirjoja? Haluatko vaihtaa paperiset osakkeet rahaksi? Kanssamme kaupat hoituvat helpommin ja nopeammin kuin pankissa. Maksamme Tornionlaakson Sähkön osakkeista reilun hinnan jopa parissa päivässä. Laadimme tarvittavat kauppakirjat ja maksamme myös kaupasta menevän varainsiirtoveron. Myyjälle ei tule kuluja.

Ota yhteyttä puhelimitse 044 521 2121 tai alla olevien painikkeiden kautta, niin saat ripeästi tarjouksen osakkeistasi. Jos et ole varma, paljonko osakkeita omistat, saamme tarkistettua tilanteen helposti antamiesi tietojen perusteella.

Oletko kadottanut osakekirjasi? Ostamme TLS:n osakekirjoja myös kadonneina ja otamme osakekirjojen kuoletuksen kaikkine kustannuksineen omalle vastuullemme.

Valitse ensin, onko sinulla osakekirjat yhä olemassa. Yhteydenotto ei sido sinua mihinkään.



Halutessasi tavoitat meidät myös puhelimitse.
Soita: 044 521 2121

Julkaistu

OSTETAAN JOUTSEN MEDIA OY:N OSAKKEITA

Ostetaan Joutsen Median osakekirjoja.

Joutsen Media Oy:n toiminta on päättynyt, ja yhtiö on purettu joulukuussa 2019. Osakkaille kuuluva jako-osuus on nyt nostettavissa osakekirjoja vastaan. Kysy meiltä lisää! Jos osakekirjat ovat kadonneet, on niille haettava kuoletusta käräjäoikeudessa ennen kuin jako-osuus on mahdollista nostaa. Tarjoamme rahojen saamiseksi kadonneista osakekirjoista helpomman vaihtoehdon.

Ota yhteyttä puhelimitse 044 521 2121 tai alla olevien painikkeiden kautta, niin saat ripeästi tarjouksen osakkeistasi. Maksamme osakkeistasi reilun hinnan jopa päivässä. Myyjälle ei tule kuluja. Jos et ole varma, paljonko osakkeita omistat, saamme tarkistettua osakemääräsi helposti antamiesi tietojen perusteella.

Oletko kadottanut osakekirjasi? Ostamme Joutsen Median osakkeita myös kadonneilla osakekirjoilla ja otamme tällöin osakekirjojen kuoletuksen käräjäoikeudessa kaikkine kustannuksineen omalle vastuullemme. Aivan pienimpiä osakemääriä ei kuitenkaan ole käytännössä mielekästä kuolettaa korkeiden kuoletuskulujen vuoksi. Ota yhteyttä, niin käydään tilanteesi yhdessä ja ymmärrettävästi läpi.

Huomaathan osakekirjoja etsiessäsi, että osakekirjoja on runsaasti liikkeellä myös yhtiön aikaisemmilla nimillä, eli Osakeyhtiö Liitto ja Suomenmaa-Yhtiöt Oy. Kaikki nämä osakekirjat ovat yhä käypiä. Kuvat erilaisista osakekirjoista näet alempana tällä sivulla.

Valitse alta ensin, onko sinulla osakekirjat yhä olemassa. Yhteydenotto ei sido sinua mihinkään.



Halutessasi tavoitat meidät myös puhelimitse (myös iltaisin ja viikonloppuisin).
Soita: 044 521 2121

Osakekirjat saattavat näyttää myös tällaisilta:





Julkaistu

OSTETAAN WERNER SÖDERSTRÖM OY:N OSAKEKIRJOJA

Ostetaan Werner Söderström Osakeyhtiön (WSOY) osakkeita.

Omistatko WSOY:n paperisen osakekirjan tai osakekirjoja? Tiesitkö, että osakkeilla saattaa vielä olla arvoa?

Ota meihin yhteyttä puhelimitse 044 521 2121 tai yhteydenottolomakkeen kautta. Teemme tarjouksen osakkeistasi ja saat vaihdettua osakekirjasi rahaksi.

Ostamme osakekirjoja myös kadonneina. Valitse ensin, onko sinulla osakekirjat yhä olemassa:




Julkaistu

OSTETAAN IMATRAN SEUDUN SÄHKÖ OY:N OSAKKEITA

Ostetaan Imatran Seudun Sähkön osakkeita.

Omistatko Imatran Seudun Sähkö Oy:n osakekirjan tai osakekirjoja? Haluatko vaihtaa paperiset osakkeet rahaksi? Maksamme osakkeistasi reilun hinnan jopa parissa päivässä. Laadimme tarvittavat kauppakirjat ja maksamme myös kaupasta menevän varainsiirtoveron. Myyjälle ei tule kuluja.

Ota yhteyttä puhelimitse 044 521 2121 tai alla olevien painikkeiden kautta, niin teemme tarjouksen osakkeistasi.

Ostamme ISS:n osakekirjoja myös kadonneina, jolloin otamme osakekirjojen kuoletuksen kaikkine kustannuksineen omaksi huoleksemme.

Valitse ensin, onko sinulla osakekirjat yhä olemassa. Yhteydenotto ei sido sinua mihinkään.



Halutessasi tavoitat meidät myös puhelimitse.
Soita: 044 521 2121


Imatran Seudun Sähkön osakekirjat voivat näyttää myös tällaisilta:


Julkaistu

OSTETAAN RANTAKAIRAN SÄHKÖ OY:N OSAKEKIRJOJA

Ostetaan Rantakairan Sähkön osake tai osakkeita.

Omistatko Rantakairan Sähkö Oy:n osakekirjan tai osakekirjoja?  Ovatko osakekirjat hukassa? Tai kuolinpesän (perikunnan) paperit sekaisin?

Ota yhteyttä puhelimitse 044 521 2121 tai alla olevien painikkeiden kautta, niin katsotaan miten voimme auttaa ja teemme ripeästi tarjouksen osakkeistasi.

HUOM! Rantakairan Sähkön osakekirjojen vaihto arvo-osuusjärjestelmään päättyy 3.5.2024. Jos et halua jonottaa pankissa tai avata arvo-osuustiliä, ostamme paperiset osakekirjasi reiluun hintaan. Laadimme tarvittavat kauppakirjat ja maksamme kauppahinnan ripeästi suoraan pankkitilillesi.

Ostamme Rantakairan Sähkön osakkeita myös arvo-osuuksina. Pyydä tarjous!

Oletko kadottanut Rantakairan Sähkön osakekirjasi? Se ei tee omistuksestasi arvotonta ja ostamme osakekirjoja myös kadonneina ja otamme kuoletuksen kaikkine kuluineen vastuullemme.

Valitse ensin, onko sinulla osakekirjat yhä olemassa. Yhteydenotto ei sido sinua mihinkään.


Halutessasi tavoitat meidät myös puhelimitse.
Soita: 044 521 2121

Julkaistu

OSTETAAN KESKI-POHJANMAAN KIRJAPAINO OYJ:N OSAKEKIRJOJA

Ostetaan Keski-Pohjanmaan Kirjapainon (KPK Yhtiöt Oyj) osakkeita.

Omistatko Keski-Pohjanmaan Kirjapaino Oyj:n osakekirjan tai osakekirjoja? Haluatko vaihtaa paperiset osakkeet rahaksi? Kanssamme kaupat hoituvat helpommin ja nopeammin kuin pankissa. Maksamme Keski-Pohjanmaan Kirjapainon / KPK Yhtiöt Oyj:n osakkeista reilun hinnan jopa parissa päivässä. Laadimme tarvittavat kauppakirjat ja maksamme myös kaupasta menevän varainsiirtoveron. Myyjälle ei tule kuluja.

Ota yhteyttä puhelimitse 044 521 2121 tai alla olevien painikkeiden kautta, niin saat ripeästi tarjouksen osakkeistasi.

Oletko kadottanut osakekirjasi? Ostamme KPK:n osakkeita myös kadonneilla osakekirjoilla ja otamme tällöin osakekirjojen kuoletuksen kaikkine kustannuksineen omalle vastuullemme.

Valitse alta ensin, onko sinulla osakekirjat yhä olemassa. Yhteydenotto ei sido sinua mihinkään.



Halutessasi tavoitat meidät myös puhelimitse.
Soita: 044 521 2121

Julkaistu

OSTETAAN MEDICAL INVESTMENT TRUST OY:N (MIT) OSAKKEITA

Ostetaan Medical Investment Trustin (MIT) osakkeita.

Omistatko Medical Investment Trustin osakekirjan tai osakekirjoja? MIT:n osakkeiden arvo-osuusvaihto alkaa syyskuussa 2013. Haluatko vaihtaa paperiset osakkeet rahaksi? Etsimme pientä määrää ja maksamme hyvän hinnan.

Ota yhteyttä puhelimitse 044 521 2121 tai yhteydenottolomakkeen kautta, niin teemme tarjouksen osakkeistasi.

Ostamme osakekirjoja myös kadonneina. Valitse ensin, onko sinulla osakekirjat yhä olemassa:




Julkaistu

OSTETAAN JEPPO KRAFT ANDELSLAGIN OSUUKSIA

Ostetaan Jeppo Kraftin osuustodistuksia.

Omistatko Jeppo Kraft Andelslagin osuustodistuksen? Haluatko vaihtaa paperiset osuudet rahaksi? Etsimme pientä määrää ja maksamme hyvän hinnan.

Ota yhteyttä puhelimitse 044 521 2121 tai yhteydenottolomakkeen kautta, niin teemme tarjouksen osuuksistasi.

Ostamme osakekirjoja myös kadonneina. Valitse ensin, onko sinulla osakekirjat yhä olemassa:




Julkaistu

OSTETAAN LEHTIMÄEN SÄHKÖ OY:N OSAKEKIRJOJA

Ostetaan Lehtimäen Sähkön osakkeita.

Omistatko Lehtimäen Sähkö Oy:n osakekirjan tai osakekirjoja? Haluatko vaihtaa paperiset osakkeet rahaksi? Etsimme pientä määrää ja maksamme hyvän hinnan.

Ota yhteyttä puhelimitse 044 521 2121 tai alla olevien painikkeiden kautta, niin teemme tarjouksen osakkeistasi.

Ostamme Lehtimäen osakekirjoja myös kadonneina, jolloin otamme osakekirjojen kuoletuksen kaikkine kustannuksineen omalle vastuullemme.

Valitse ensin, onko sinulla osakekirjat yhä olemassa. Yhteydenotto ei sido sinua mihinkään.



Halutessasi tavoitat meidät myös puhelimitse.
Soita: 044 521 2121

Julkaistu

OSTETAAN ROVAKAIRA OY:N OSAKEKIRJOJA

Ostetaan Rovakairan osakkeita.

Omistatko Rovakaira Oy:n tai Rovakairan Sähkö Oy:n osakekirjan tai osakekirjoja? Haluatko vaihtaa paperiset osakkeesi rahaksi? Etsimme pientä määrää ja maksamme hyvän hinnan.

Ota yhteyttä puhelimitse 044 521 2121 tai alla olevien painikkeiden kautta, niin teemme ripeästi tarjouksen osakkeistasi. Jos et ole varma, paljonko osakkeita omistat, saamme tarkistettua tilanteen helposti antamiesi tietojen perusteella.

Ostamme osakekirjoja myös kadonneina, jolloin otamme osakekirjojen kuoletuksen kaikkine kustannuksineen omalle vastuullemme.

Valitse ensin, onko sinulla osakekirjat yhä olemassa. Yhteydenotto ei sido sinua mihinkään.



Halutessasi tavoitat meidät myös puhelimitse.
Soita: 044 521 2121

Julkaistu

OSTETAAN G. W. SOHLBERG OY:N (GWS) OSAKEKIRJOJA

Ostetaan GWS:n osakkeita.

Omistatko G. W. Sohlberg Oy:n paperisia osakekirjoja tai arvo-osuuksia ja haluaisit vaihtaa ne rahaksi? Etsimme pientä määrää GWS:n osakkeita ja maksamme niistä hyvän hinnan. Jos mietit osakkeidesi myyntiä, kysy tarjous myös meiltä!

Ota yhteyttä puhelimitse 044 521 2121 tai yhteydenottolomakkeen kautta, niin teemme tarjouksen osakkeistasi.

Jos olet kadottanut osakekirjasi, ostamme osakekirjoja myös kadonneina. Valitse ensin, onko sinulla osakekirjat yhä olemassa:



Julkaistu

OSTETAAN ALAJÄRVEN SÄHKÖ OY:N OSAKEKIRJOJA

Ostetaan Alajärven Sähkön osakkeita.

Omistatko Alajärven Sähkö Oy Oy:n osakekirjan tai osakekirjoja? Haluatko vaihtaa paperiset osakkeet rahaksi? Etsimme pientä määrää ja maksamme hyvän hinnan.

Ota yhteyttä puhelimitse 044 521 2121 tai alla olevien painikkeiden kautta, niin teemme ripeästi tarjouksen osakkeistasi.

Ostamme osakekirjoja myös kadonneina, jolloin otamme osakekirjojen kuoletuksen kaikkine kustannuksineen omalle vastuullemme.

Valitse ensin, onko sinulla osakekirjat yhä olemassa. Yhteydenotto ei sido sinua mihinkään.



Halutessasi tavoitat meidät myös puhelimitse.
Soita: 044 521 2121


Julkaistu

OSTETAAN JYLHÄN SÄHKÖOSUUSKUNNAN OSUUKSIA

Ostetaan Jylhän Sähköosuuskunnan osuustodistuksia.

Omistatko Jylhän Sähköosuuskunnan osuustodistuksen? Haluatko vaihtaa paperiset osuudet rahaksi? Etsimme pientä määrää ja maksamme hyvän hinnan.

Ota yhteyttä puhelimitse 044 521 2121 tai yhteydenottolomakkeen kautta, niin teemme tarjouksen osuuksistasi.

Ostamme osakekirjoja myös kadonneina. Valitse ensin, onko sinulla osakekirjat yhä olemassa:




Julkaistu

OSTETAAN KUOREVEDEN SÄHKÖ OY:N OSAKEKIRJOJA

Ostetaan Kuoreveden Sähkön osakkeita.

Omistatko Kuoreveden Sähkö Oy:n osakekirjan tai osakekirjoja? Haluatko vaihtaa paperiset osakkeet rahaksi? Etsimme pientä määrää ja maksamme hyvän hinnan.

Ota yhteyttä puhelimitse 044 521 2121 tai yhteydenottolomakkeen kautta, niin teemme tarjouksen osakkeistasi.

Ostamme osakekirjoja myös kadonneina. Valitse ensin, onko sinulla osakekirjat yhä olemassa:




Julkaistu

OSTETAAN PELLON SÄHKÖ OY:N OSAKEKIRJOJA

Ostetaan Pellon Sähkön osakkeita.

Omistatko Pellon Sähkö Oy:n tai Pellon Sähkölaitos Oy:n osakekirjoja? Haluatko vaihtaa paperiset osakkeet rahaksi? Etsimme pientä määrää ja maksamme osakkeistasi hyvän hinnan.

Ota yhteyttä puhelimitse 044 521 2121 tai alla olevien painikkeiden kautta, niin teemme tarjouksen osakkeistasi.

Oletko kadottanut osakekirjasi? Ostamme Pellon Sähkön osakkeita myös kadonneilla osakekirjoilla ja otamme osakekirjojen kuoletuksen kaikkine kustannuksineen omalle vastuullemme.

Valitse ensin, onko sinulla osakekirjat yhä olemassa. Yhteydenotto ei sido sinua mihinkään.



Halutessasi tavoitat meidät myös puhelimitse.
Soita: 044 521 2121


Julkaistu

KADONNEET OSAKEKIRJAT RAHAKSI

Helpot kaupat kadonneista osakekirjoista.

Oletko omistanut osakkeita, mutta osakekirja tai osakekirjat ovat kadonneet? Tiesitkö, että osakekirjojen kadotessa omistuksesi ei välttämättä ole menetetty?

Ostamme osakkeita myös kadonneilla osakekirjoilla. Otamme tällöin omaksi huoleksemme aikaavievän ja kalliin osakekirjojen kuolettamisen ja kaikki osakkeiden rekisteröintiin liittyvät asiat.

Kerro tilanteestasi meille joko puhelimitse tai yhteydenottolomakkeen kautta, niin saamme tarkistettua, mitä osakeomistuksesi palauttamiseksi on tehtävissä. Kerrothan myös, jos selvität asiaa esim. perikunnan puolesta. Teemme antamiesi tietojen perusteella tarvittavat tarkistukset ja annamme tarjouksen osakkeistasi. Jos hyväksyt tarjouksen, maksamme kauppahinnan ripeästi. Kaupoista, selvitystyöstä tai osakekirjojen kuoletuksesta ei tule sinulle mitään kuluja, eikä yhteydenotto sido sinua mihinkään.

Ota yhteyttä puhelimitse 044 521 2121
tai alla olevasta painikkeesta avautuvan yhteydenottolomakkeen kautta.

Vastaamme myös iltaisin ja viikonloppuisin.



Hakusanoja: osakekirjan kuolettaminen, asiakirjan kuolettaminen, kuoletus, kadonnut osakekirja, kadonneet osakekirjat

Julkaistu

OSTETAAN RAKE OY:N OSAKEKIRJOJA

Haluatko Rake Oy:n tai Helsingin Rakennusainekauppa Osakeyhtiön paperisen osakekirjan tai arvo-osuudet rahaksi? OSTAMME Raken osakkeita, vaikka arvo-osuusvaihto olisi tekemättä. Kysy hinta!

Ota yhteyttä puhelimitse 044 521 2121 tai alla olevien painikkeiden kautta, niin teemme tarjouksen osakkeistasi.

Ostamme osakekirjoja myös kadonneina, jolloin otamme osakekirjojen kuoletuksen kaikkine kustannuksineen omalle vastuullemme.

Valitse ensin, onko sinulla osakekirjat yhä olemassa. Yhteydenotto ei sido sinua mihinkään.



Halutessasi tavoitat meidät myös puhelimitse.
Soita: 044 521 2121

Julkaistu

OSTETAAN VIMPELIN VOIMA OY:N OSAKEKIRJOJA

Ostetaan Vimpelin Voiman osakkeita.

Omistatko Vimpelin Voima Oy:n osakekirjan tai osakekirjoja?
Etsimme muutamaa kappaletta ja maksamme hyvän hinnan.

Ota yhteyttä puhelimitse 044 521 2121 tai alla olevien painikkeiden kautta, niin teemme ripeästi tarjouksen osakkeistasi. Jos et ole varma, paljonko osakkeita omistat, saamme tarkistettua tilanteen helposti antamiesi tietojen perusteella.

Oletko kadottanut Vimpelin Voiman osakekirjasi? Ostamme osakekirjoja myös kadonneina ja otamme osakekirjojen kuoletuksen kaikkine kustannuksineen omalle vastuullemme.

Valitse ensin, onko sinulla osakekirjat yhä olemassa. Yhteydenotto ei sido sinua mihinkään.



Halutessasi tavoitat meidät myös puhelimitse.
Soita: 044 521 2121


Julkaistu

Miten aloittaisin osakekirjojen keräilyn?

Keräilypureman saaneet, tulevat skripofilit, kysyvät toisinaan neuvoja, miten kerääminen pitäisi aloittaa. Tärkein neuvo on: Ole kärsivällinen! Kerromme tässä omia mietteitämme keräilyn aloittamisesta.

Älä ryntää ostamaan osakekirjoja ilman että sinulla on ajatus, minkälaisen kokoelman haluat kerätä. Ilman ajatusta ja sattumanvaraisesti ostamalla saatat huomata omistavasi kasan osakekirjoja sieltä täältä ilman johtolankaa. Tilannetta voisi verrata lasten postimerkkikokoelmaan tai vanhaan kuopiolaiseen grilliruokaan ”Sitä sun tätä”. Summittainen kokoelma ei tuota omistajalleen mielihyvää tai tyydytystä, eikä se myöskään ole hyvä investointi.

Etsi tietoa ja keskustele muiden keräilijöiden kanssa

On todella tärkeää oppia kokoelman aihepiiristä, tutustua osakekirjakauppiaisiin, liittyä skripofilisteihin, tutustua skripofilia- ja yhtiöhistoria aineistoihin, keskustella muiden keräilijöiden kanssa, etsiä internetistä tietoa (myös muilla kielillä kuin äidinkielelläsi) ja tutustua huutokauppakatalogeihin. Sen jälkeen, kun tunnistat kiinnostavan aiheen, voit aloittaa keräämään juuri itse itsellesi räätälöimää kokoelmaasi mielenkiintosi sekä budjettisi mukaisesti. Toiset keräilijät varmasti neuvovat ja keskustelevat kanssasi osakekirjakeräilystä. Muista, että yksikään aihe ei ole toista parempi, kokoelmat ja hankintahinnat varmasti vaihtelevat.

Suomalainen keskustelufoorumi osakekirjoihin liittyen löytyy Pohjois-Karjalan Numismaatikot ry:ltä, www.pk-numismaatikot.fi Kysy keskustelupalstalla mieltä askarruttavista asioista. Suomi on laaja maa ja välimatkat pitkät, joten monesti keskustelufoorumi on paras tie vaihtaa mielipiteitä. Suomalaiset skripofiliapiirit ovat vielä aika pienet, joten kannattaa rohkaista mielensä ja tutustua myös eurooppalaisiin skripofileihin. Tietoa kannattaa kerätä mahdollisimman monesta paikasta. Maailman suurin osakekirjojakeräilijöiden yhdistys on IBSS eli International Bond and Share Society. Lisätietoa IBSS:stä ja sen Suomen toiminnoista löydät sivuiltamme kohdasta Yhteistyökumppanimme. Osakekirjakauppiaatkin auttavat sinua keräämisen aloittamisessa ja kasvattamisessa. Kauppias varmasti haluaa nähdä sinut pitkäaikaisena asiakkaana, joten hänkin tietää, että tiedon jakaminen skripofiliaan liittyen tarkoittaa kaikkien keräilyyn liittyvien osapuolien hyvinvointia.

Rajaa aiheesi ja alueesi

Useimmat aloittavat keräilijät ovat huomanneet pian, miten tärkeä asia on kokoelman aiheen valitseminen. Aiheiden valikoima on melkein rajaton, koska osake- ja velkakirjoihin kautta heijastuu suurin osa taloushistoriasta. Kansainvälisesti monet keräilijät suosivat aiheita kuten rautatieyhtiöt, autot ja kaivosyhtiöt. Nämä aiheet tarjoavat erittäin laajan materiaalivalikoiman ja aiheen lisätarkentaminen on usein tarpeen. Rautatieyhtiöiden kohdalla tarkennus saattaa olla keräilijän kotiseudun yhtiöt, autojen kohdalla maa tai päiväys. Kaivosyhtiöiden kohdalla kaivettava raaka-aine saattaa olla aihetta rajaava, esim. kulta-, timantti- tai hiilikaivokset. Kokoelman aiheen voi rajata myös toimialan mukaan esim. raitiovaunuihin, tekstiileihin, kahviin jne. Vaihtoehtoja on satoja. Maailmanlaajuiset kokoelmat saattavat olla myös erittäin kalliita, joten maakohtainen rajaaminen toimii hyvänä rajauksena. Yksi tapa rajata kokoelmaa voisi olla vaikkapa suomalaiset vuoden 1970 jälkeen liikkeellelasketut osakekirjat.

Suomalaisten osakekirjakeräilijöiden suosituimmat aiheet ovat kotiseudun yhtiöt, pörssiyhtiöt tai velkakirjat. Suurin erovaisuus suomalaisten ja eurooppalaisten osakekirjakeräilijöiden kesken on, että suomalainen kerää yhden osakekirjan per yhtiö, vaikka tarjolla olisi 12 erilaista osakekirjaa yhtiöstä. Karkeasti voisi sanoa, että suomalaiset täsmentävät keräilyaiheensa: yksi osakekirja jokaisesta aiheen yhtiöstä. Käytännössä täsmennys johtaa siihen, että kun keräilijälle tulee vastaan ”parempi” osakekirja jo kerätystä yhtiöstä, hän luopuu kokoelmassa olevasta kappaleesta ja hankkii tilalle paremman. Vaihdosta on käytetty termiä ”upgrading”. Vaihtaminen saattaa johtaa tilanteeseen, jossa kokoelmasta tulee erittäin epätasalaatuinen ja kokoelmasta ei voida muodostaa osakokoelmia. Toisaalta kokoelmasta saattaa tulla erittäin laadukasta pienemmällä pääomalla kuin jos kokoelmassa olisi kaikki variantit.

Muita mielenkiintoisia aiheita suomalaisiin osakekirjoihin liittyen voisivat olla valtion obligaatiot, kuntien velkakirjat, metsäyhtiöiden osakekirjat, specimen-osakekirjat, pankkien osakekirjat. Vaikeana, mutta erittäin mielenkiintoisena kohteena voisi pitää ennen vuotta 1900 päivättyjä suomalaisia osakekirjoja. Muista, että osakekirjakauppiaat auttavat sinua aiheen miettimisessä kun kerrot heille sinua kiinnostavista asioista.

Lue myös:
>> Mitä on skripofilia?

Julkaistu

Mitä on skripofilia?

Kuten kaikessa keräilyssä myös skripofiliassa, osakekirjojen keräilyssä, keräilijä valitsee keräilyalueensa oman mielenkiintonsa mukaan. Olemme olleet mukana suomalaisessa osakekirjakeräilyssä 20 vuoden ajan ja tuona aikana olemme tutustuneet monenlaisiin keräilijöihin. Tunnemme asiakkaamme ja osaamme tarjota heille juuri heitä kiinnostavia osakekirjoja! Tässä muutama tuntemamme keräilijätyyppi:

Päivämääräkeräilijä etsii esim. kaikkia 14.4. päivättyjä osakekirjoja maailmassa tai esim. Suomessa. Maailmalla puhutaan syntymäpäiväkeräilijöistä. Päivämääräkohteita kysytään usein myös yksilölliseksi lahjaksi vaikkapa 50 vuotta täyttävälle. Uniikki keräilyosakekirja onkin hyvä idea arvokkaaksi lahjaksi! Osakekirja.fi:ssä voit hakea osakekirjoja päiväyksen mukaan HAKU-kentässä esim. 14.04.1969.

Lukukeräilijä on edellistä moniulotteisempi juttu. Jotkut ihmiset yksinkertaisesti keräävät osakekirjoja, joissa on jokin tietty numerosarja, esimerkiksi luku 35. Yksi alaryhmä ovat ns. radar-keräilijät eli henkilöt, jotka etsivät lukuja jotka ovat samoja sekä vasemmalta oikealle että oikealta vasemmalle luettaessa (esim. 40404). Osakekirja.fi:ssä voit hakea osakekirjoja lukujen perusteella HAKU-kentässä, ja radar-osakekirjat löydät kirjoittamalla hakusanaksi ”radar”.

Kotiseutukeräilijä tai paikkakuntakeräilijä etsii esimerkiksi oman kotiseutunsa keräilykohteita. Hänelle osakekirjat ovat usein vain yksi ulottuvuus, sivujuonne, suuremmassa aiheessa. Hyvä niin! Suomalaisissa osakekirjoissa on pääsääntöisesti mainittu paikkakunta, jossa osakekirja on päivätty. Osakekirja.fi:ssä olemme indeksoineet osakekirjat paikkakunnan sekä mahdollisesti maakunnan mukaan. HAKU-toiminto auttaa näin ollen myös paikkakuntakeräilijöitä.

Aihepiirikeräilijä kerää esim. pankkiosakekirjoja tietystä maasta tai tietyltä alueelta. Osakekirja.fi:ssä olevat osakekirjat on indeksoitu toimialoittain tai aihepiireittäin. Kirjoita siis etsimäsi aihe HAKU-kenttään ja katso mitä löytyy! Suomessa suosituinta on ollut pörssiyhtiöiden osakekirjojen keräily, ja em. osakekirjat löydät meiltä hakusanalla ”pörssi”.

Toimialakeräilijä etsii vain tietyn toimialan yhtiöitä, esimerkiksi metsäyhtiöitä, pankkeja tai laivayhtiöitä valitsemaltaan maantieteelliseltä alueelta. Olemme indeksoineet myynnissä olevat osakekirjat myös toimialoittain.

Aikakausikeräilijä kerää tiettyä tyylisuuntaa edustavia osakekirjoja. Suomessa suosituin keräilijöiden kysymä aikakausi on jugendaika. Suomessa jugendaika jatkui vuoteen 1925 saakka, ja se onkin kansallinen piirteemme, jota etenkin keskieurooppalaisten on vaikea mieltää. Ensimmäisen maailmansodan aikana tai sen jälkeen Suomessa päivättyjä osakekirjoja ei mielletä ”puhtaiksi jugendosakekirjoiksi”, koska aika on liian myöhäinen. Suomalaisten kannalta asia on selkeä: mestarimme kävivät Keski-Euroopassa oppimassa jugendtyyliä, ja toivat tyylin maahamme, joten jugendaika jatkui meillä pidempään ja alkoi myöhemmin kuin muualla.

”Kauneuskeräilijä”. Tämä onkin monimutkaisempi juttu, koska kauneus on katsojan silmissä. Moni tähän kategoriaan kuuluva keräilijä reagoi osakekirjassa olevaan kauniiseen kuvaan, jota osakekirjan kokonaisuus tukee. Teemme parhaamme vastataksemme ”kauneuskeräilijöiden” tarpeisiin indeksoimalla mahdollisimman paljon tietoa osakekirjasta sanalliseen muotoon, jotta HAKU-toiminto palvelee kaikkia keräilijöitä.

>> Mikä on osakekirja?

Julkaistu

Mikä on osakekirja?

Mitä osake- ja velkakirjat oikeastaan ovat? Ne ovat sijoittajalle annettuja todistuksia sijoituksesta liikkeellelaskijaan (esim. osakeyhtiö, osuuskunta, kunta, valtio). Yleensä osake- ja velkakirjat ovat osittain painettuja asiakirjoja, jotka on allekirjoitettu liikkeellelaskuajankohtana. Suomessa osakekirjojen muotovaatimukset on ilmoitettu kulloinkin voimassa olevassa osakeyhtiölaissa. Suomalaisissa osakekirjoissa käsin tai koneellisesti täytettyjä tietoja ovat yleensä sijoittajan nimi ja päiväys. Kokonaan käsin kirjoitettuja osake- tai velkakirjoja on hyvin vähän.

Suomessa osakkeet ja velkakirjat voidaan erotella seuraavasti:

OSAKE:
Liikkeellelaskija voi olla ainoastaan osakeyhtiö. Osakkeen merkitsemisestä = sijoittamisesta yhtiöön annetaan todistuksena osakekirja (nimiosake). Sijoittajan = osakkeen merkitsijän nimi on kirjoitettu etukanteen ja sisäsivuilla osakekirja on saatettu siirtää seuraaville omistajille ns. siirtomerkinnöillä. Suomessa on aikoinaan ollut mahdollisuus ns. haltijaosakkeisiin, jolloin osakkeen omistus on ollut sillä kenen hallussa = kädessä osakekirja on ollut. Haltijaosakkeet eivät ole nykyaikana mahdollisia. Joissakin Euroopan maissa haltijaosakkeet ovat olleet hyvin yleisiä. Joissakin maissa myös osakkeiden takaisinmaksut ovat olleet hyvin yleisiä. Suomessa takaisinmaksu voi tapahtua osittain pääomanpalautuksena tai osakkeiden takaisinostona. Sijoittaja voi vapauttaa pääomansa yhtiöstä myymällä osakkeen toiselle sijoittajalle, ei vaatimalla pääoman takaisinmaksua. Osakkeita voi olla erilaisia riippuen liikkeellelaskijan yhtiöjärjestyksestä, esim. kantaosake, etuosake, I-osake, II-osake, A-osake, B-osake jne. Sarjojen eroavaisuudet ovat mm. erilaisia oikeuksia yhtiön voitonjakoon, äänimäärään yhtiökokouksessa, pääoman takaisinmaksuun yhtiön purkamistilanteessa.

OSUUSTODISTUS:
Liikkeellelaskija voi olla ainoastaan osuuskunta. Sijoittajan = osuudenomistajan nimi on kirjoitettu etukanteen. Sijoittaja saa osuusmaksun takaisin eroamalla osuuskunnasta, osuusmaksu saattaa olla hyvinkin pieni osa osuustodistuksen ns. markkina-arvosta. Sijoittaja voi myös myydä osuustodistuksen toiselle sijoittajalle osuuskunnan yhtiöjärjestyksen mukaisesti. Siirtomerkinnät tehdään kuten osakekirjoihin.

VELKAKIRJA:
Velkakirjan eli lainan liikkeellelaskija voi olla valtio, kaupunki, kunta, yhtiö tai yhteisö. Oikeastaan mikä tahansa Suomessa juridisesti oikeustoimikelponen taho. Velkakirjat ovat todistuksia liikkeellelaskijalle lainatusta rahasummasta, ja yleensä lainan ehdot on painettu velkakirjan taakse. Velkakirjat ovat haltijapapereita. Velkakirjat voidaan luokitella seuraaviin alaluokkiin:
* obligaatio * debentuuri * vaihtovelkakirjalaina * pääomalaina * joukkovelkakirjalaina * optiolaina

Eurooppalaisten keräilijöiden parissa suosittuja ovat ns. perustamisosakekirjat, eli osakekirjat, joiden liikkeellelasku on tapahtunut yhtiön perustamisen yhteydessä. Niitä on yleensä vähän olemassa ja niiden merkitsijöinä ovat olleet uuden yhtiön syntymisessä mukana vaikuttaneet edistysmieliset henkilöt. Suomessa yleisin perustamisosakekirja on Palovakuutusosakeyhtiö Pohjolan (nyk. Pohjola Pankki) osakekirja vuodelta 1891. Suosittuja ovat myös osake- tai velkakirjat, joita ei ole määrällisesti montaa laskettu liikkeelle.

Mistä keräilyosakekirjat tulevat?

Osake- ja velkakirjat, joita skripofiilit keräävät, omaavat yleensä arvoa vain keräilymielessä, eli ne ovat mitättömiä. Paperit eivät siis pääsääntöisesti ole ns. käypiä osakekirjoja, jotka oikeuttaisivat osinkoihin tai omistusoikeuteen yhtiöissä. Toki myös käypiä osakekirjoja on keräilijöiden kokoelmissa. Mitättömiä osakekirjoja syntyy useilla tavoilla:

1. Yhteiskunnalliset muutokset. Valtiot saattavat lakata olemasta, jolloin valtion velkakirjoista tulee arvottomia. 1900-luvun suurin ”mitätöintiastia” oli sosialismi. Itä-Euroopassa tapahtuneet sosialistiseen yhteiskuntajärjestelmään siirtymiset poistivat yksityisomistajuuden ja mitätöivät melkein kaikki osake- ja velkakirjat. Näin tehtiin ensimmäisenä Venäjällä 1918, ja II maailmansodan jälkeen monessa Itä-Euroopan maassa, Kiinassa sekä Kuubassa. Vuodesta 1945 lähtien pelkästään Itä-Berliinissä oli Länsi-Saksan mielestä takavarikossa yli 30 000 000 osakekirjaa (ns. Reichsbankschatz), jotka on myyty tai myydään 2000-luvun alkupuolella. Reichsbankschatzista on tarina Artikkelit-osastollamme.

2. Yritykset tai muut liikkeellelaskijat hakeutuvat konkurssiin. Konkurssitilanteessa ensin velkojat saavat osansa ja viimeisenä osakkeenomistajat. Helsingin Pörssissä noteerattujen yhtiöiden keskuudessa konkurssit ovat II maailmansodan jälkeen olleet harvinaisia. 1960-luvulla konkurssin teki Villayhtymä Oy, sitten 1980-luvun lopulla Mancon Oy, 1992 Nobiscum Oy ja 2008 Stromsdal Oyj.

3. Yritykset vaihtoivat osakekirjat aika ajoin. Vaihdossa vanhat osakekirjat annettiin pyynnöstä mitätöityinä takaisin omistajille.

4. Yritykset ostavat tänäkin päivänä toisia yrityksiä. Ostotarjouksen kohteena olleen yrityksen osakekirjat tuli luovuttaa ostajalle osana ostotarjouksen hyväksymistä. Jotkut omistajat eivät tarjousta syystä tai toisesta hyväksyneet ja osakekirjat vanhenivat määräajan jälkeen.

5. Skripofiliamarkkinoille tulee jatkuvasti ”piironginlaatikosta” osakekirjoja, joiden keräilyarvo on huomattavasti suurempi kuin mahdolliseen omistukseen pohjautuva arvo.

6. Osakekirjat saattavat kadota ja omistaja kuolettaa osakekirjat oikeudessa saadakseen uudet tilalle. Syystä tai toisesta vanhat osakekirjat ”putkahtavat” esille jostakin esim. paperiroskiksesta, ja ne ovat mitättömiä eli vain skripofiilien aarteita.

7. Velkakirjat jäivät yleensä omistajille sen jälkeen, kun velka oli maksettu takaisin. Tästä johtuen nimellisarvoltaan pieniä (alle 10 000 markkaa) valtion obligaatioita 1990-luvulta on erittäin paljon liikkeellä. Ulkomailla käytäntönä on ollut rei’ittää velkakirja.

Valtiot ja yritykset säilyttävät usein vanhoja arvopapereita varastoissaan. Jotkut tuhoavat osakekirjat vasta jopa vuosikymmenien jälkeen. Hyvä esimerkki on Suomen Yhdyspankki – Föreningsbanken i Finlandin vuoden 1864 osakekirjat, jotka tuhottiin pankissa vasta 1900-luvun puolivälin jälkeen. Käytännöt vaihtelevat yrityksittäin.

Osakekirjoja painaneet kirjapainot säilyttivät osakekirjoista specimen-kappaleita, eli samanlaisia osakekirjoja kuin liikkeellelaskijoille toimitetut, mutta ilman omistajien tietoja sekä osakenumeroita. Kirjapainot säilyttivät joitakin specimen-osakekirjoja näytteinä työnsä laadusta sekä painosopimuksen mukaisen työn tekemisestä.

Lue myös:
>> Tutustu tarkemmin esimerkkiosakekirjojen tietoihin.

Julkaistu

Esimerkkejä osakekirjoista

Tällä sivulla tutustumme hieman tarkemmin osakekirjaan kirjoitettuihin tietoihin. Esimerkkinä toimivat Kansallispankin osakekirjat.

Kansallis-Osake-Pankin osakekirja on erityinen ainakin siksi, että sen kuvitus pysyi samanlaisena koko pankin historian ajan, eli vuodesta 1889 lähtien. Osakekirjan kuvasta eli vinjetistä huokuu suomalaisuusaate, joka oli yksi pankin perustamisen periaatteista. Kuvassa Suomi-neito valvoo metsäistä maataan, ja puolustaa sitä vihollisilta leijonakilvellään. Vinjetin alakuvassa tekninen kehitys rautateineen saapuu Suomeen. Pankin perustamisen aikoihin rautateiden rakentaminen oli Suomessa kiivaimmillaan. Pankin tehtäviin kuului olla rahoittamassa yhteiskunnan kehitystä.

Selitykset osakekirjakuvien numeroituihin kohtiin löytyvät kunkin kuvan alta.

1.) KOP:n perinteinen osakekirja vuodelta 1985

1. Dorseerausväri. Dorseerauksella tarkoitetaan eri suuruisten osakekirjojen merkitsemistä eri väreillä. Dorseerausvärit ovat yhteisesti sovittuja, ja väritunniste liitetään tavallisesti osakekirjan ylä- tai vasempaan reunaan. Värikoodaus helpottaa osakekirjojen tai osakelippujen käsittelijöitä, koska lipun arvo on värin ansiosta nopea havaita.
2. Osakemäärä. Yhdellä osakekirjalla voi olla useampia osakkeita. Tarkka määrä selviää tästä.
3. Osakekirjan / osakkeiden numerot.
4. Osakkeiden merkitsijän nimi. Tähän kirjoitetaan sen osakkaan nimi, jolle osakekirja on ensi kertaa merkitty. Jos osakekirja siirtyy kaupan tai muun saannon perusteella eteenpäin, siirtomerkinnät tehdään joko osakekirjan kääntöpuolelle tai mahdollisille sisäsivuille. Tämä osakekirja on mallikappale eli specimen, ja merkitsijän nimi puuttuu.
5. Päiväys.
6. Liikkeellelaskijan virallinen nimi.
7. Allekirjoitukset yhtiön puolesta. Allekirjoitukset voivat olla joko alkuperäisiä tai painettuja, eli faksimile-muotoisia, kuten KOP:n esimerkissä. Allekirjoitukset ovat yksi suosittu osakekirjakeräilyn erikoistumisala.
8. Painopaikka. Osakekirjan alareunaan merkitään pikkutekstillä usein osakekirjan painaja.
9. Vignette eli vinjetti. Vinjetillä tarkoitetaan osakekirjan kuvitusta. Vinjetti liittyy yleensä yhtiön toimintaan ja voi olla hyvinkin koristeellinen. Kaikissa osakekirjoissa kuvaa ei ole.

2.) KOP:n perinteisen osakekirjan talonkilehti

1. Osakeantiliput.
2. Talonki. Kun talongista oli käytetty kaikki liput, yhtiö vaihtoi talongin uuteen. Osakekirjoja ei näin tarvinnut vaihtaa.
3. Osinkoliput. Yhtiö maksoi osingon yhtiökokouksen päätöksen mukaan osinkolippua vastaan.
4. Dorseerausväri. Dorseerauksella tarkoitetaan eri suuruisten osakekirjojen merkitsemistä eri väreillä. Tunnusväriä käytettiin myös osakelipuissa.
5. Osakemäärä.
6. Osakeantilipun numero. Annin yhteydessä yhtiö ilmoitti lippunumeron ja osakasoikeuden, joka siihen oli yhtiökokouksen päätöksellä liitetty.
7. ½-osinkolippu. Jos yhtiöllä oli osakeanti keskellä vuotta, uusille osakkaille saatettiin maksaa vain puolet täyden tilikauden osingosta. KOP:n esimerkkitapauksessa vuoden 1985 osakeantiin osallistuneet saivat tilivuoden 1985 osinkonsa keväällä 1986 vain puolikkaana.

3.) KOP:n sport-osakekirja vuodelta 1989

1. Dorseerausväri. Dorseerauksella tarkoitetaan eri suuruisten osakekirjojen merkitsemistä eri väreillä. Dorseerausvärit ovat yhteisesti sovittuja, ja väritunniste liitetään tavallisesti osakekirjan ylä- tai vasempaan reunaan. Värikoodaus helpottaa osakekirjojen tai osakelippujen käsittelijöitä, koska lipun arvo on värin ansiosta nopea havaita. Lue lisää dorseerausjärjestelmästä (tulossa myöhemmin…).
2. Osakemäärä.Yhdellä osakekirjalla voi olla useampia osakkeita. Tarkka määrä selviää tästä.
3. Osakekirjan numero.
4. Merkitsijän nimi. Tähän kirjoitetaan sen osakkaan nimi, jolle osakekirja on ensi kertaa merkitty. Jos osakekirja siirtyy kaupan tai muun saannon perusteella eteenpäin, siirtomerkinnät tehdään joko osakekirjan kääntöpuolelle tai mahdollisille sisäsivuille. Tämä osakekirja on mallikappale eli specimen, ja merkitsijän nimi puuttuu.
5. Päiväys.
6. Liikkeellelaskijan virallinen nimi.
7. Allekirjoitukset yhtiön puolesta. Allekirjoitukset voivat olla joko alkuperäisiä tai painettuja, eli faksimile-muotoisia, kuten KOP:n esimerkissä.
8. Painopaikka. Osakekirjan alareunaan merkitään pikkutekstillä usein osakekirjan painaja.
9. Vignette eli vinjetti. Vinjetillä tarkoitetaan osakekirjan kuvitusta. Vinjetti liittyy yleensä yhtiön toimintaan ja voi olla hyvinkin koristeellinen. Kaikissa osakekirjoissa kuvaa ei ole.
10. Osakelipun numero. Lippua käytettiin osingon nostamiseen tai esim. uusien osakkeiden merkitsemiseen osakeannissa. Osingonmaksun tai annin yhteydessä yhtiö ilmoitti lippunumeron ja oikeuden, joka siihen liittyi.
11. Osakekirjan tiedot.
12. Osakekirjaan liittyvät osakeliput. Sport-mallisissa osakekirjoissa osakeliput yhdistettiin samalle sivulle osakekirjan tietojen kanssa. Aiemmin osakeanti- ja osinkoliput oli kirjoitettu erilliselle talonkilehdelle (ks. kuva 2).

Osakekirjat kertovat monta mielenkiintoista tarinaa oman aikakautensa talous- ja teollisuushistoriasta.

Julkaistu

Osakeantimerkit

Osakeantileimamerkit 1922 – 1966

Osakeannit tulivat leimaverotuksen piiriin 1915. Vuoteen 1922 asti vero perittiin normaaleilla yleisleimamerkeillä, ja vasta vuonna 1922 julkaistiin omat merkit osakeantien verotusta varten. Nämä valmistettiin lisäpainamalla normaaleja leimamerkkejä tekstillä OSAKEANTI – AKTIEEMISSION.

Merkit piti kiinnittää osakekirjoille osakeannin tai osakkeiden arvon noston yhteydessä. Näin ei aina ole menetelty, jolloin markkinoille on tullut käyttämättömiä merkkejä arkkeina tai arkin osina.

Merkit on ohessa luetteloitu mallisarjoittain. Merkit on joko tavattu tutkimusten yhteydessä, tai niiden painamisesta on löydetty arkistotieto. Mallin 1963 osalta kaikkien mainittujen arvojen ilmestymistä ei ole voitu varmentaa.

Mallien yleistiedot on esitetty yleisleimamerkkien luetteloinnin yhteydessä. Arvon jälkeen on annettu vastaavan yleisleimamerkin luettelonumero (katso Lape 2011 -luettelo).

OSAKEANTI AKTIEEMISSION -lisäpainama

vuosi 1922

Mallin 1920 leimamerkit lisäpainamalla OSAKEANTI AKTIEEMISSION. Vuonna 1922 julkaistut merkit.

Penniarvot: Pienet markka-arvot: Suuret markka-arvot:
40 p
50 p
128A
129A
1 mk
2 mk
2 mk
3 mk
4 mk
4 mk
5 mk
130A
132A
132B
133A
134A
134B
135A
8 mk
10 mk
20 mk
30 mk
40 mk
50 mk
100 mk
200 mk
500 mk
2000 mk
136
137
139
141
142
143
144
145
146
147

vuosi 1923

Mallin 1895 25 mk merkki lisäpainamalla OSAKEANTI AKTIEEMISSION. Merkin valmistuksesta on arkistotieto. Painoksen suuruus oli 1000 kpl. Mallissa 1920 ei vielä tuolloin oltu julkaistu 25 markan merkkiä, joten arvo valmistettiin lisäpainamalla edellisen mallin 1895 merkkejä. Varhaisin tavattu käytetty merkki on vuodelta 1928.

Penniarvot: Markka-arvot:
25 mk 116B

Mallin 1920 leimamerkit lisäpainamalla OSAKEANTI AKTIEEMISSION. Merkkien valmistuksesta on vain arkistotieto. Merkkien hammastusta ei tiedetä.

Penniarvot: Markka-arvot:
20 p
25 p
126
127

vuosi 1925

Mallin 1920 25 mk leimamerkki lisäpainamalla OSAKEANTI AKTIEEMISSION. Merkillä korvattiin vuoden 1923 lisäpainama mallin 1895 merkille.

Penniarvot: Markka-arvot:
25 mk 140

vuosi 1928

Mallin 1928 leimamerkit lisäpainamalla OSAKEANTI AKTIEEMISSION. Kaikki arvot julkaistiin vuonna 1928. Arvot 1 ½ mk ja 15 mk tunnetaan vain arkistolähteissä. Merkkien hammastusta ei tunneta.

Penniarvot: Pienet markka-arvot: Suuret markka-arvot:
Penniarvoina käytettiin
mallin 1922 merkkejä.
1 mk
1½ mk
2 mk
2 mk
3 mk
4 mk
5 mk
8 mk
10 mk
15 mk
20 mk
20 mk
25 mk
30 mk
30 mk
40 mk
50 mk
50 mk
149A
150
151A
151B
152A
153A
154A
155
156A
157
158A
158B
159B
160A
160B
161B
162A
162B
100 mk
200 mk
500 mk
2000 mk
163
164
165
166

vuodet 1935/1948

Mallin 1935 leimamerkit lisäpainamalla OSAKEANTI AKTIEEMISSION. Merkit ilmestyivät vaiheittain vuosina 1935 – 1948 edellisen mallin merkkivarastojen loppuessa. Erona merkkimalleilla on eri vesileima, mallissa 1928 kruunu ja mallissa 1935 heraldinen ruusu. Osakekirjoilla merkkejä ei yleensä pysty erottamaan toisistaan.

Lape-numeron 172-186 merkeissä katso myös alempaa kohta 1948/1949.

Penniarvot: Pienet markka-arvot: Suuret markka-arvot:
40 p 170 1 mk
2 mk
3 mk
5 mk
10 mk
20 mk
30 mk
40 mk
50 mk
172
174
175
177
179
181
183
184
185
100 mk
300 mk
500 mk
2000 mk
186
187
188
189

vuosi 1943

Mallin 1943/1948 5000 markan leimamerkki lisäpainamalla OSAKEANTI AKTIEEMISSION. Merkin painos oli 50 000 kpl, painotieto 1945 perustuu arkistotutkimuksiin. Varhaisin tunnettu OA-käyttö on vuodelta 1946.

Penniarvot: Markka-arvot:
5000 mk 198

OSAKEANTI AKTIEEM. -lisäpainama

vuodet 1948/1949

Mallin 1935 leimamerkit lisäpainamalla OSAKEANTI AKTIEEM. Penniarvot olivat poistuneet käytöstä inflaation takia ja näitä ei julkaistu enää tällä lisäpainamalla. Merkit ilmestyivät vaiheittain edellisen mallin merkkivarastojen loppuessa.

Osakekirja.fi -katalogissa seuraavat antimerkit on merkitty vuosiluvulla 1947, jotta ne erottuvat vastaavan Lape-numeron 1935 vuoden merkeistä. Eri vuosimallit on helpointa erottaa päällepainatuksesta: Vuoden 1935 merkeissä painatus on OSAKEANTI AKTIEEMISSION ja vuoden 1947 merkeissä lyhyemmin OSAKEANTI AKTIEEM.

Penniarvot: Pienet markka-arvot: Suuret markka-arvot:
Penniarvot olivat
poistuneet käytöstä
inflaation takia.
1 mk
2 mk
3 mk
5 mk
10 mk
20 mk
25 mk
30 mk
40 mk
50 mk
172
174
175
177
179
181
182
183
184
185
100 mk

100 mk merkin
varhaisin
tavattu
käyttö 1949.

186

Mallin 1943/1948 leimamerkit lisäpainamalla OSAKEANTI AKTIEEM. Ilmestymisajoista ei ole arkistotietoja käytettävissä.

Penniarvot: Markka-arvot:
Penniarvot olivat
poistuneet käytöstä
inflaation takia.
100 mk
200 mk
300 mk
400 mk
500 mk
1000 mk
2000 mk
5000 mk
10000 mk
25000 mk
191
192
193
194
195
196
197
198
199
200

vuosi 1963

Mallin 1963 leimamerkit lisäpainamalla OSAKEANTI AKTIEEM. Kaikki merkit ilmestyivät ennen vuotta 1966 ja ovat mallin ensimmäistä painotyyppiä. Hammastus A valkealla paperilla, painotyyppi I. Katso selitykset Lape luettelossa yleisleimamerkkien kohdalta.

Penniarvot: Markka-arvot:
1 p
5 p
10 p
20 p
25 p
30 p
40 p
50 p
75 p
201
203
204
205
206
207
208
209
210
1 mk
2 mk
2,50 mk
3 mk
4 mk
5 mk
10 mk
20 mk
25 mk
50 mk
100 mk
250 mk
211
215
216
218
221
224
228
230
231
234
236
238

Osakeantimerkkien käyttö päättyi 1.5.1966, jolloin veron kanto lopetettiin. Veromuoto kumottiin vuonna 1968.

ARVOPAPERIEN LEIMAUS 1946

Vuonna 1946 määrättiin toimittamaan kaikki arvopaperit tarkastettaviksi verovirastohin. Tarkastetut arvopaperit varustettiin ARVOPAP. LEIMAUS 1946 –merkillä ja merkki mitätöitiin verottajan leimalla. Leimaus oli suoritettava 1.1.- 16.3.1945 välillä. Merkin painos oli 20 000 000 kpl. Merkissä on kampahammastus 14, vesileimana on murtoviivakuvio. Merkissä tavataan ohutta kellertävää ja paksumpaa valkoista paperia.

arvop.leimaus 1946 punainen – red

Lähde: Jukka Sarkki 18.11.2011

Julkaistu

Osakekirjojen kuntoluokittelu

Luokittelemme huutokaupoissa suomalaiset osakekirjat niiden kunnon mukaan. Vastaava luokittelu on käytössä myös mm. Saksassa.

Suomalaisten osakekirjojen kuntoluokitus Osakekirja.fi mukaan:

UNC: painotuote, kuin uusi

EF: ei taitoksia, kevyitä kulumia

VF: normaalia kulumista ja kevyitä taitoksia rissejä ja minimaalisia virheitä reunoissa
F: suuria kulumia, kuitenkin keräilyarvoa

Julkaistu

Linkkejä verkkoarkistoihin

Suomen Elinkeinoelämän keskusarkistosta Elkasta löydät yritysten historiatietoja, joita Elka on koonnut yritysarkistojen perusteella.
>> Elkan arkistoon

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura on tuottanut tietokannan, jossa on esitelty suomalaisia talousvaikuttajia. Artikkeleihin on myös koottu runsaasti tietoa suomalaisista osakeyhtiöstä. Tietokanta on vapaasti kaikkien käytettävissä.

>> Talousvaikuttajien tietokantaan

Kansalliskirjasto on siirtänyt digitaaliseen muotoon suuren määrän vanhoja sanoma- ja aikakauslehtiä sekä muita painotuotteita. Monipuolinen haku auttaa matkalle menneeseen maailmaan.

>> Kansalliskirjaston digi-aineistoihin

Julkaistu

Miten haku toimii? Vinkkejä kohteiden etsintään

Kohteiden etsintä sivuiltamme perustuu kohteiden monipuoliseen luokitteluun. Hakutoimintoa sivun oikeassa ylänurkassa kannattaa kokeilla ennakkoluulottomasti mieleisillä hakusanoilla. Kerromme tällä sivulla tarkemmin erilaisista hakumahdollisuuksista.

Uuden haun pääkohdat ovat:

    • Kaikki sivuillamme esiteltävät kohteet on nyt merkitty liikkeellelaskuvuoden ja -paikkakunnan sekä kyseisen yhtiön toimialan mukaan.
    • Oman korvamerkkinsä ovat lisäksi saaneet mm. pörssiyhtiöt, kiertäneet osakekirjat, osuuskunnat, velkakirjat, kuuluisat henkilöt ja militariakohteet.
    • Hakutoiminto ymmärtää myös useiden eri hakusanojen yhdistelmän samassa haussa (esim. konepajat pohjanmaa pörssi kiertäneet).
  • Haku on oletuksena rajattu pelkkiin myyntikohteisiin. Jos haluat etsiä kohteita koko katalogistamme, lisää ruksi hakukentän alla olevaan ruutuun (Etsi myös varastosta loppuneet tuotteet).

Miten hakukenttä toimii?

Voit tarkentaa hakua lisäämällä useampia hakusanoja (esim. Gutzeit 1985, kalkkivuori specimen, kaivokset 1954 kiertäneet, tekstiili Tampere pörssi tai Valtio Viinanen).

Hakuvinkkejä:

– Eri hakusanojen väliin ei tarvita erotinmerkkiä (voit hakea kerralla esim. helsinki pankit 1984).

– Voit katkaista hakusanoja mistä kohtaa tahansa, ja saada näin paremmin osumia eri muotoon taivutetuista sanoista. Ns. jokerimerkkiä ei tarvita. (elintarvik, tulitik, helsin, iipuri).

– Kirjainkoolla ei ole merkitystä (Tampere ja tampere antavat saman tuloksen).

– Yhtiön ja paikkakunnan nimet on tallennettu siinä muodossa, kuin ne ovat osakekirjassa. Kokeile siksi nimien eri kirjoitusmuotoja.

– Etsitkö lahjaa syntymäpäiväsankarille? Kokeile etsiä tarkkaa päivämäärää, esim. 01.12.1956. Huomaa, että päiväys pitää kirjoittaa ”etunollien” kanssa. Voit myös etsiä lyhyemmin, vaikkapa 15.05. tai 05.1981.

– Sivujemme jokaisella kohteella on olemassa nelinumeroinen kataloginumero, jota käytetään mm. huutokauppaluetteloissa. Jos tiedät kataloginumeron, voit hakea myös suoraan sillä (esim. 5300).

– Voit tallentaa suosikkihakusi myös selaimesi kirjanmerkkeihin.

Mitä haulla ei voi tehdä?

– Jonkin sanan tai ryhmän rajaamista pois (esim. ei Turkua tai ei blancoja).

Jos etsimiäsi kohteita ei tunnu löytyvän, kysy reippaasti apua! Jos etsimäsi kohde löytyy, mutta se ei ole myynnissä, ota kuitenkin yhteyttä. Saamme uusia kohteita myyntiin jatkuvasti, eikä uusimpia kohteita ole välttämättä vielä skannattu tai luokiteltu. Tavoitat meidät parhaiten Yhteystiedot-sivun kautta.

Julkaistu

Huutokaupan osallistumisohjeet

Kerromme tällä sivulla tärkeimmät asiat osakekirjahuutokauppamme toiminnasta. Jos mieleen jää mitä tahansa kysymyksiä, kysy neuvoa reippaasti Yhteydenottosivun kautta.

Huutokauppasivuille pääset osoitteella www.osakekirja.fi/huutokauppa.html.

Aloitimme osakekirjahuutokaupat vuonna 2011. Tarkoituksenamme on tuoda tarjolle monipuolisia kohteita Suomesta sekä joitakin valikoituja papereita ulkomailta. Huutokaupat kestävät yleensä kaksi viikkoa. Haluamme pitää huutokaupan maksuttomana ostajille ja kohteiden lähtöhinnat kohtuullisina. Huutokaupan kohde-esittelyt ovat saatavilla suomeksi ja englanniksi, ja voit selailla käynnissä olevan huutokaupan kohteita ilman rekisteröitymistä. Esittelemme huutokauppakohteita myös Facebook-sivullamme.

Huutokauppasivut toimivat verkkosivujemme www.osakekirja.fi rinnalla. Huutokaupassa tarjotaksesi vaaditaan rekisteröitymistä.

Huutokauppasivujen teknisestä toteutuksesta vastaa kumppanimme PhilaBid, jolla on satojen huutokauppojen kokemus nimenomaan keräilytavaran kaupasta.

Huutokauppaan rekisteröityminen

Voit selailla huutokaupan kohteita ilman rekisteröitymistä, mutta tarjoaminen edellyttää rekisteröitymistä. Kirjautumalla sisään voit tehdä tarjouksia sekä korvamerkitä seurattavaksi kohteita, joista olet kiinnostunut. Kirjautumalla voit myös tarkastella mm. aiempien huutokauppojen laskuja. Rekisteröityminen ei maksa mitään ja vie vain pari minuuttia. Käyttäjätunnuksen saat saman tien.

Kohteiden selailu ja tarjousten tekeminen

Huutokaupan kohteet on ryhmitelty luokkiin. Voit tutustua kohteisiin joko luokittain valitsemalla sivun vasemmasta reunasta haluamasi Kohdeluokan. Vaihtoehtoisesti saat kaikki kohteet kerralla näkyviin valitsemalla Näytä kaikki kohteet. Kohteiden kuvat aukeavat suuremmiksi, kun klikkaat pikkukuvia.

Tarjouksia voit tehdä sisäänkirjautumisen jälkeen painamalla Vasara-kuvaketta. Muista vahvistaa tekemäsi tarjous! Voit käyttää myös Pikatarjous-kenttää, jonka avulla tarjouksen voi tehdä suoraan kohdelistasivulta. Pikatarjous-kenttä tulee näkyviin, kun olet kirjautunut sisään. Pikatarjousmahdollisuus löytyy myös Omat tiedot -sivulta, eli voit huutaa suoraan omalta seurantalistaltasi.

Kaikki tarjoukset ovat automaattikorotus-muotoisia, eli huutokaupassa näkyy kulloinkin alin voittava tarjoushinta. Korotusporras on yksi euro, jollei toisin ole mainittu.

Kaikki huutajatiedot on piilotettu, eli muut osallistujat eivät näe tarjoajan nimeä tai käyttäjätunnusta. Käytäntömme poikkeaa näin esim. huuto.net tai eBay -kauppapaikoista.

Voit lisätä kohteita seurantaan klikkaamalla Kiikari-kuvaketta. Henkilökohtaisessa seurannassa olevat kohteet näkyvät Omat tiedot -sivulla, kun olet kirjautuneena. Muut huutajat eivät näe, mitä kohteita olet valinnut seurattavaksi.

Vältä selaimen omien navigointinuolien tai päivityspainikkeen käyttämistä, koska ne voivat sekoittaa huutokaupan toimimista. Huutokauppa toimii parhaiten, kun liikut sivuilla huutokauppaohjelman omia selaus- ja päivityspainikkeita käyttämällä.

Huutokaupan päättyminen

Käynnissä olevan huutokaupan päättymisajan näet huutokauppasivun yläosasta. Kohteiden sulkeutumisessa käytetään ns. 5 minuutin sääntöä eli kohde sulkeutuu vasta, kun uusia tarjouksia ei ole tehty enää viiteen minuuttiin. Uusi tarjous siirtää kyseisen kohteen sulkeutumisaikaa viidellä minuutilla eteenpäin. Huutamattomat kohteet tai kohteet, joilla on viittä minuuttia vanhempi huuto, sulkeutuvat heti varsinaisen huutoajan päättyessä (tavallisesti kello 20.00:00).

Jälkihuuto ei ole käytössä.

Huutokaupan päätyttyä näet voittamasi kohteet Omat tiedot -sivulta. Samalta sivulta näet myös huutokauppakohtaisen laskusi. Laskut tallennetaan viimeistään huutokaupan päättymistä seuraavana päivänä – yleensä kuitenkin tunnin sisällä huutokaupan päättymisestä.

Ostajilta ei peritä huutomaksua. Lisäämme kuitenkin laskulle kirjatun kirjeen / pikakirjeen postimaksun (+ ALV). Lasku postitetaan huutokauppakohteiden mukana. Postitamme kohteet yleensä parin päivän sisällä. Jos aikataulussa on muutoksia, ilmoitamme siitä aina huutokaupan päättymisviestin yhteydessä.

Kohdeluettelot ja tulosluettelot

Kaikkien huutokauppojen kohde- ja tulosluettelot on tallennettu pdf-muotoon huutokauppasivuille kohtaan Luettelot / Arkisto. Arkistoitu huutokauppaluettelo ei sisällä kohdekuvia. Suosittelemme tutustumaan kohteisiin aina huutokauppasivuiltamme, jossa on kuvien lisäksi liitetty kohteisiin myös muuta hyödyllistä taustatietoa, kuten linkkejä.

Pyynnöstä toimitamme kohdeluettelon postitse. Jos haluat luettelon postitse, ilmoita siitä meille Yhteydenottosivun kautta. Luettelo on maksuton.

Suomalaisten kohteiden osalta huutokauppatulokset tallennetaan myös katalogiimme kunkin kohdekuvauksen loppuun.

Omat laskut

Kaikki omat huutokauppalaskusi näet Omat tiedot – Laskureskontra -sivulta.

Pidensimme jokin aika sitten huutokauppalaskujen maksuaikaa 14 vuorokauteen osallistujien palautteen perusteella. Toivomme, että laskut maksetaan ajallaan, jotta voimme tilittää rahat sujuvasti myös kohteiden myyjille. Kun yhteistyö sujuu, voimme pitää huutokaupan jatkossakin maksuttomana ostajille, eikä esimerkiksi kalliisiin postiennakkolähetyksiin tarvitse siirtyä. Kanssamme on aina mahdollista sopia, jos postitusaikatauluun on erityistoiveita esim. matkojen vuoksi.

Julkaistu

2015/03 – Poika ja osakekirjat

Poika ja osakekirjat

– Älä lapsi hyvä niitä osta!
– Mutta kun mä saan niin monta osaketta.
– Kyllä kyllä, mutta kun et saa osinkoja eikä arvo nouse.

Minulle osakekirjat ja niiden keräily tarkoittavat ensisijaisesti tarinoita yhtiöistä, joiden osakkeisiin olen aikoinani sijoittanut. Aloitin osakesijoittamisen 12-vuotiaana vuonna 1981. Valitettavasti ne 10 kpl Enso-Gutzeit Oy:n R-osaketta eivät osakekirjoina ole enää tallella.

Kiersin 1980-luvun puolivälissä Kuopion pankkeja läpi jatkuvasti. Uskon, että paikallisten pankkien notariaattiosastoilla minua pidettiin maanvaivana. Sen verran useasti penkkejä konttoreissa kulutin, virkailijoita osakeasioissa jututin ja pieniä sijoituksiani pyöritin. Tai siis merkitsin osakkeita osakeanneista ja kävin hakemassa onnellisena painotuoreet osakekirjat. Kuponkien leikkaamista odotin henkeä pidätellen ja osingonmaksuhetket keväisin olivat yhtä juhlaa.

Yksi yhtiö on jäänyt vahvasti mieleeni. Halusin sijoittaa sen osakkeisiin, koska 100 markalla niitä sai paljon, satoja! Mielessäni näin jo nipun osakekirjoja. Mutta paikallisessa Säästöpankissa sain niskaani kylmän suihkun: miksi ihmeessä halusin ostaa osakkeita, joiden kurssikehitys oli vuosia ollut kuin aivokuolleen käyrä ja osinkoa ei maksettu. Mutta kun saan niin monta osakekirjaa. Syyksi se oli kuulemma huono vaikka itse rahojeni käytöstä päätinkin. Kaupat jäivät tekemättä ja tähän tekemättömään kauppaan palattiin vielä vuosia myöhemmin – helmikuussa 2015.

Aluksi Hämeen Maanviljelijäin Kauppa Oy

Keväällä 1897 Tampereen seudun maanviljelijät sekä maataloustavaroiden kauppiaat päättivät perustaa siemenviljan hankkimiseksi yhteisen liikkeen, Hämeen Maanviljelijäin Kauppa Oy:n.

Yhtiö harjoitti toimintaansa hyvin rajatulla alueella Hämeen ja Satakunnan alueella vuoteen 1921 saakka. Vuonna 1911 yhtiö osti Helanderin kuolinpesältä kiinteistön, jolla yhtiö oli aiemmin ollut vuokralla. Kiinteistö sijaitsi Tampereella Aleksanterinkadun ja Hämeenkadun kulmauksessa. Tuolle tontille tuleva Suomen Maanviljelijäin Kauppa Oy rakensi toimitalonsa vuonna 1942 ja kiinteistö on edelleen paikallaan. Talon seinässä Aleksanterinkadun puolella on SMK:n reliefi, nykyään talossa toimii mm. Omena-hotelli.

1920-luvulle tultaessa yhtiön oli pakko kasvaa tai hyväksyä paikallisen toimimisen rajoittuneisuus. Yhtiö päätti laajentua ja avasi ensimmäisen Tampereen alueen ulkopuolisen toimipaikkansa Hämeenlinnaan vuonna 1921. Myös toimintaa laajennettiin korjauspajaan, kasvitarhasiemeniin ja sähköosastoon.

Hämeen Maanviljelijäin Kauppa Oy:n osakekirja vuodelta 1898 on tyyliltään samanlainen kuin Suomen Maanviljelijäin Kauppa Oy:n osakekirja vuodelta 1926 (kuva alla).

SMK:n osakekirja vuodelta 1926 on erittäin kaunis. Sen suuren vinjetin teemoina ovat kaupankäynnin jumala Merkurius, merenkulku ja niittotyöt hämäläisessä peltomaisemassa. Hämäläisistä juurista muistuttaa Hämeen vaakuna. Osakekirjan allekirjoittajana on mm. sveitsiläistaustainen Werner Oesch, joka johti liikettä lähes 30 vuotta. Katso myös lähikuvat vinjetistä alla.

Laajentumisen myötä Suomen Maanviljelijäin Kauppa Oy

Vuonna 1925 yhtiöön palkattiin uusi energinen ja laajentumishaluinen toimitusjohtaja, Werner Oesch. Toimintaa laajennettiin alueille, joilla juuri maatalouskonekauppansa lopettanut Agros Osakeyhtiö oli harjoittanut toimintaansa. Hankolaislähtöinen Agros oli aiemmin Suomen suurin maatalouskoneliike, joka päätyi Renlundille ennen sotia.

Agroksen osakekirjat olivat pelkistettyjä. Vuonna 1892 Hangossa perustettu maatalouskoneliike oli aikanaan alallaan maan suurin. Koneiden lisäksi sen valikoimaan kuuluivat myös siemenet, lannoitteet ja rehut. K. H. Renlund Oy hankki Agroksen osake-enemmistön vuonna 1938. Agros lakkasi vuonna 1945 sulauduttuaan Renlundiin. Tämän vuoden 1923 osakekirjan allekirjoittivat pankinjohtaja J. O. Wasastjerna ja valtiopäivämies Ferdinand von Wright.

SMK:n pääomistajia olivat pitkään viljelijät, ja isoja osakkaita olivat mm. Paraisten Kalkkivuori ja Lohjan Kalkkitehdas. Vuonna 1940 porilainen W. Rosenlew & Co. nousi kauppaliikkeen suurimmaksi omistajaksi.

SMK:n toiminta maanviljelystarvikkeiden ja -koneiden parissa jatkui vuoteen 1974 saakka, jolloin vuonna 1968 pääomistajaksi tullut SOK oli siirtänyt yhtiön liiketoiminnat itselleen ja SMK toimi melkeinpä pelkkänä kiinteistöyhtiönä. Yhtiön osakkeiden vuonna 1942 alkanut noteeraus Helsingin Arvopaperipörssissä näkyi vuosien ajan ”kuolleen miehen aivokäyränä” ja osakkeen hinta oli muutamia kymmeniä pennejä, kun osakkeen nimellisarvo oli markan.

Juuri ajatus, että sadalla markalla saa satoja osakkeita herätti osakekirjoista kiinnostuneen teinarin vuonna 1984. Herätys oli vähän kuin karkkikaupassa, kun saa samalla rahalla monta. Mitä sitten jos ne maistuvat hieman pahemmilta.

SMK:n vuoden 1964 osakekirja on jo modernimpaa mallia. Ornamentissa on jäljellä vielä viljantähkät sekä yhtiön perustamisvuosi 1897. Pääomistajaksi oli tullut vuonna 1940 W. Rosenlew & Co. Ab, ja tämän osakekirjan allekirjoittajana on hallituksen puheenjohtaja Georg Wilhelm Rosenlew.

Finvest Oy

Loppuvuonna 1984 SOK myi Suomen Maanviljeijäin Kauppa Oy:n osakkeet konsortiolle, jonka muodostivat SYP, Pohjola, Instrumentarium, Polar ja Mec-Rastor. Yhtiöön jäi pelkästään rahaa sekä muutama kiinteistö. Vuoden 1985 alusta Finvest toimi kehitysyhtiönä, jonka tehtävä oli ostaa kasvukykyisiä ja kehityskelpoisia yhtiöitä sekä tuoda niiden käyttöön liikkeenjohdollista osaamista ja taloudellisia resursseja. Finvest teki sijoituksia muutamiin toimialoihin, kunnes se vuonna 2000 jakautui neljäksi eri yhtiöksi ja lakkasi.

SMK:n nimi muuttui Finvestiksi vuonna 1985. Tämä osakekirja on vuodelta 1986, jolloin yhtiön suurimpia omistajia olivat Pohjola, SYP, Polar, Instrumentarium ja Mec-Rastor. Muutamaa vuotta myöhemmin isännän paikan otti Nobiscum.

Ostamatta jääneet SMK:n osakekirjat kiertävät nyt keräilijöillä

Useamman kerran juttelin Säästöpankin toimihenkilön kanssa SMK:sta. 1980-luvun puolivälissä kukaan ei Suomessa käyttänyt termiä käänneyhtiö tai miettinyt mitä se tarkoittaa. Tuloaan olivat vasta tekemässä optiolainat SP-Sijoituksen Juhani Riikosen opastamana. Tasearvojakin taisi seurata vain hyvin harva, meidän muiden tehdessä sijoituksia ”petu-opastuksella”.

Mutta lähtemättömän keräilykärpäsen pureman ne SMK:n osakekirjat minuun tekivät. Innostus on kestänyt 30 vuotta ja jatkuu edelleen. Muistoista syntyy tarinoita, ja mitäpä keräily olisi ilman tarinoita. Niitä meillä kaikilla onneksi riittää.

1.3.2015 Janne Pietikäinen

Artikkeli on julkaistu Numismaatikko-lehdessä 2/2015.
Lähteenä jutussa on käytetty mm. Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkiston (ELKA) aineistoa.

Julkaistu

2015/01 – Pankki, sähkö ja nettiliittymä

Pankki, sähkö ja nettiliittymä

– Me tarvitsemme uuden pankin!
– Miksi ihmeessä? Nykyiset hoitavat asiakkaat.
– Me tarvitsemme suomalaisen liikepankin!

Olen toisinaan miettinyt, onko pankkitoiminta nykymaailmassa samankaltaista infrastruktuuritoimintaa kuin internetliittymän tai sähkön myynti: palvelun hankkiminen on kilpailun piirissä ja ilman kyseistä palvelua elämä ei loppuisi, mutta eläminen olisi paljon vaikeampaa.

Jos pankkitoiminta on infrastruktuuritoimintaa, sillä on vastuullinen yhteiskuntaa kehittävä rooli. Sen toiminnan tavoite ei ole pelkästään nopean voiton tuottaminen omistajille, vaan sen tuotekehityksen tulee mahdollistaa uuden luomista ja uutta asiakkaidensa harjoittamaa liiketoimintaa. Uuden luomisen kautta pankki voi kerätä osansa voitosta, jonka asiakkaat omalla toiminnallaan saavuttavat. Pankki ei voi köyhdyttää asiakkaitaan. Se olisi sama kuin valtio kutistaisi pääomia kohdistamalla verotuksen pääoman määrään.

125 vuotta sitten uusi yhteiskuntaa kehittävä ominaisuus oli suomenkielisyys. Oli uutta, että asiakkaat saivat palvelunsa pankista suomen kielellä. Tänä päivänä pankin perustaminen kielipolitiikan varaan tuntuisi hölmöläisen hommalta. Mutta kun mm. herrat Lauri Kivekäs, Matti Äyräpää ja Otto Stenroth ajoivat Kansallis-Osake-Pankin perustamista, olivat uuden pankin perustamisajurit aivan eri asiat kuin tänään olisivat. Herrojen uutterien ponnistelujen tuloksena Kansallis-Osake-Pankin ensimmäinen konttori avasi ovensa 8.2.1890 Helsingissä.

Ne KOP:n kauniit osakekirjat

On yleisesti tunnettua, että Kansallis-Osake-Pankin osakekirjat olivat täynnä kansallisromanttista viestintää, kauniita ja yhtiön lakkaamiseen saakka samantyylisiä. Joskus on puhuttu, että vasemmassa reunassa olevan junan kulkusuuntaa olisi pikkuisen muutettu.

Pankin osakekirjoja on liikkeellä kohtuullisen runsaasti vuodesta 1984 eli ns. miljardianneista lähtien. Vanhempia osakekirjoja esimerkiksi vuosilta 1927, 1951 ja 1965 on liikkeellä huomattavasti rajallisemmin. Ja mitä vanhempi liikkeellelasku, sitä vähemmän osakekirjoja tunnetaan. Etenkin Suomen presidenttien allekirjoitusten keräilijät etsivät vuoden 1927 osakekirjaa, onhan siinä J. K. Paasikiven allekirjoitus.

Allekirjoitusten vuosi 1965

Vuoden 1965 osakekirjaa on tähän saakka pidetty kohtuullisen tavallisena. Useimmat kyseisen liikkeellelaskun osakekirjoista ovat olleet pankin toimesta mitätöityjä, jolloin pankki on ottanut talonkilehdet pois mitätöinnin yhteydessä. Syksyllä 2014 markkinoille tuli mitätöimätön kyseisen vuoden osakekirja (kuva), jossa talonkilehti oli mukana. Verrattaessa etusivun allekirjoituksia aiemmin tunnettuun saman päiväyksen ja arvon osakekirjaan huomataan, ettei toinen allekirjoittaja ole sama kuin aiemmin tiedettiin. Osakekirjojen vasemmanpuoleinen allekirjoittaja on pääjohtaja Matti Virkkunen, mutta oikeanpuoleinen näyttää vaihtuvan.

KOP:n kansallisromanttinen osakekirja säilytti ulkoasunsa samanlaisena pankin koko historian ajan. Tämän v. 1965 osakekirjan allekirjoittivat Matti Virkkunen ja E. K. Laitinen. Osakekirjoja allekirjoittivat Virkkusen parina myös muut hallintoneuvoston jäsenet. Virkkunen muistetaan myös Kekkosen vastaehdokkaana vuoden 1968 presidentinvaaleissa.

Varsinainen allekirjoitusten aarre paljastuu vuonna 1975 uusitusta talonkilehdestä. Talonkilehdestä on leikattu pois osinkokupongit 1975–1978. Jäljellä olevissa osinkokupongeissa on allekirjoittajana pankin pääjohtaja Matti Virkkunen ja toinen allekirjoittaja vaihtuu kupongeittain toiseen pankin hallintoneuvoston jäseneen, joita olivat Aarno Anttonen, Matti Hurme, Tuure Junnila, Olli Kaila, Simo Kärävä, E. K. Laitinen, Pekka Linnavirta, Matti Mäenpää, Tauno Oukari ja M. J. A. Paloheimo. Hallintoneuvoston jäseniä oli Virkkusen ja Makkosen lisäksi sopivasti yhtä monta kuin osinkolippujakin, joten jokainen jäsen sai todennäköisesti nimensä yhteen lippuun.

Osakeantilipuissa allekirjoittajina ovat koko ajan Matti Virkkunen sekä vuonna 1975 aloittanut uusi pääjohtaja Veikko Makkonen. Olisi todella mielenkiintoista löytää lisää variaatioita vuoden 1965 osakekirjasta sekä täydellinen talonkilehti vuoden 1975 talonkien vaihdosta.

KOP:n osakekirjan talonkilehti vuosille 1975–1984. Sen erikoisuus on, että jokaisella osinkolipulla on eri allekirjoittaja.

Maailman muutokset 1985

Suurin muutos pankin osakekirjan ulkoasussa kuitenkin oli vuoden 1986 ajan hengessä toteutettu ns. sport-malli. Siinä osakekirja ja kupongit yhdistettiin yhdelle A4-sivulle. Osakekirja laskettiin liikkeelle Kansallispankin vapaiden osakkeiden annista heinäkuussa 1986.

Pankin sport-mallisesta osakekirjasta on olemassa aiempikin painos, kokeilupainos. Se on moderni sport-malli 2.9.1985 päivätystä ja liikkeelle lasketusta A4-kokoisesta osakekirjasta. Kyseinen koepainos tehtiin malliksi ainoastaan 100 osakkeen osakekirjasta. Pankki päätti ottaa sport-mallin osakekirjat käyttöön ensin vuonna 1986 ja täysimittaisesti vuoden 1989 osakeannista sekä osakekirjojen vaihdosta. Arvo-osuusjärjestelmään pankki siirtyi vuonna 1992 juuri näillä vuoden 1989 sport-osakekirjoilla.

Koevedos KOP:n toukokuun 1986 vapaata tarjousantia varten ei koskaan päässyt liikkeeseen. Liikkeelle lasketut osakekirjat painettiin lopulta kaksikielisenä suomeksi ja englanniksi ja päivättiin 18.7.1986. Näitä A5-kokoisia koevedoksia tunnetaan 10 kappaletta.

Uusi suomalainen liikepankki?

Keskusteluissa kanssamatkustajien kanssa kuulee usein mainintoja siitä, että ihmiset ovat tyytymättömiä pankkiinsa. Itse asiassa he ovat tyytymättömiä enemmän pankin tuotevalikoimaan kuin varsinaiseen pankkipalveluun.

Tuntuu, etteivät tallettajan sekä lainanottajan tarpeet kohtaa. Pankki siis ”parittaa” asiakkaidensa tarpeet, rahan kohtaamisen, monien mielestä huonosti. Sehän on perimmäinen syy, miksi pankki on olemassa. Pankkeja ei ole luotu sitä varten, että ne keräävät rahaa tallettajilta ja Euroopan keskuspankilta ja spekuloivat varat vaikkapa EUR/USD -pariteettia vuonna 2015 vastaan?

Tallettajat nimittäin valittavat matalia korkoja ja lainantarvitsijat sitä, ettei pankista saa lainaa. Molemmille pankilla on oma itkuvirsi sävellettynä. Mitä jos pankin tuotteistus ottaisi huomioon perustehtävänsä sekä yhteiskunnan kehittämisvastuunsa ja tuotteistaisi riskipitoisemman talletuksen / lainan, jonka pääomat myönnetään erilaisina yrityslainoina suomalaiseen liiketoimintaan. Se voisi tapahtua riskipitoisemmin kuin tänä päivänä, eli astetta lievemmillä vakuuksilla ja jopa yrittäjän henkilökohtaisilla takauksilla? Vastineena olisi hieman korkeampi korko tallettajalle sekä lainaajalle.

Kuten G. A. Serlachius kirjoitti vuonna 1888:

”Mielihalut ja mielivalta määräävät luotoista. Suomalainen teollisuudenharjoittaja, jonka alkuvaiheessa oleva toiminta ei voinut herättää mahdollisissa kapitalisteissa mitään luottamusta, painettiin maahan korkeitten korkojen ja kaikenmuotoisten trakasseerausten kautta.” – G. A. Serlachius

Mitä pankit siis ovat 125 vuodessa oppineet ja kuinka ne ovat muuttaneet toimintaansa? Pikaisesti katsottuna ei yhtään mitään. Onko siis aika uudelle suomalaiselle liikepankille?

22.1.2015 Janne Pietikäinen

Artikkeli on julkaistu Numismaatikko-lehdessä 1/2015.

Julkaistu

2014/11 – Täydellinen värisuora

Täydellinen värisuora

– Minkä banaanivaltion papereita noi on?
– Mitkä?
– No toi sarja noita melkein samanlaisia papereita.


Hartwallin Värisuora.

1980-luvulla painetut osakekirjat olivat todellakin värikkyydessään poikkeus harmaasävyisessä Suomessa. Vaikkei nyt ihan Ghanan värikkäistä seteleistä voida puhua, niin kyllä värikkyyttä oli virkamiesmäisyyttä enemmän.

Osakkeita liikkeelle laskeneet yhtiöt pystyivät itse määrittämään osakekirjan ulkoasun, kunhan tietyt Helsingin Arvopaperipörssin asettamat perussäännöt täyttyivät. Värikkäin perusedellytyksistä oli dorseeraus eli osakekirjan osakemäärän esittäminen erilaisilla tunnusväreillä (engl. dorsal = selkä-). Dorseerausvärit ovat yhteisesti sovittuja, ja väritunniste liitetään tavallisesti osakekirjan ylä- tai vasempaan reunaan, sekä osakelippujen reunoihin. Värikoodaus helpottaa osakekirjojen ja osakelippujen käsittelijöitä, koska kunkin lipun arvo on värin ansiosta nopea havaita pikavilkaisulla.

1980- ja 1990-luvulla pankissa työskennelleillä dorseerausvärit ovat edelleen muistissa, voisi sanoa selkärangassa. Sininen väri tarkoitti yhtä osaketta, vihreä kymmentä ja keltainen sataa. Mutta miten merkattiinkaan isot osakekirjat, joissa oli vaikkapa 1 000 osaketta? Niitähän liikkui vain harvoin.

Suomessakin on herätty sarjojen keräämiseen

Osakekirjakeräilyyn on tullut taas uutta säpinää, kun keräilijät ovat alkaneet kysellä kokoelmaansa jonkin yhtiön tietyn osakeannin kaikkia erilaisia osakekirjoja. Helppoa ehjän sarjan kerääminen ei ole, koska etenkin suurten litteroiden osakekirjoja ei tunneta juuri lainkaan. Lisäksi äänivaltaiset osakesarjat ovat joillain yhtiöillä olleet vain perheen hallussa, eikä osakekirjoja ole päätynyt kiertäneinä keräilijöille ollenkaan.

Erilaisten variaatioiden kerääminen on osa jo pidempään nähtyä osakekirjakeräilyn kehittymistä. Rahankerääjillehän variaatioilla on aina ollut keskeinen merkitys. Suomessakin on nyt siirrytty yhä enemmän eurooppalaiseen malliin, eli ”yhtiöiden keräämisestä” yhtiön erilaisten osakekirjojen keräämiseen.

Osakkeiden arvo-osuusvaihto tehtiin Suomessa pääsääntöisesti juuri näillä 1980-luvun papereilla, ja vaihdossa kerättiin kaikki vaihdettavat paperiosakekirjat pois. Niitä ei annettu takaisin edes mitätöitynä. Syyksi kerrottiin, että vaihdetut osakekirjat kuuluvat osaksi arvo-osuusjärjestelmää. Sittemmin yhtiöt ovat tuhonneet vaihdettuja osakekirjoja. Keräilijälle ratkaisuna ehjän sarjan kokoamiseen voivat olla specimen-osakekirjat, joiden hinnat ovat usein huomattavasti edullisempia kuin liikkeelle lasketut eli kierrossa olleet osakekirjat.

Kirjapainot painoivat specimen-mallikappaleita tyypillisesti vain muutaman kappaleen kutakin, eli edes specimen-osakekirjoista ei välttämättä saa enää koottua täysin ehjiä sarjoja. Tällä hetkellä tilanne on se, että monista osakeanneista on saatavilla enää viimeinen ehjä sarja, jonka jälkeen aukkojen paikkaaminen käy hyvin työlääksi.

Samaa maata monissa väreissä

Osakekirjojen väritystä lisää dorseerauksen lisäksi myös osakesarja. Jos yhtiöllä on ollut kaksi osakesarjaa, osakesarjojen papereissa on useimmiten erilainen perusväritys. Kahden osakesarjan käyttäminen on ollut Suomessa yleistä yrityksissä, joissa on haluttu säilyttää äänivalta suvun tai muun ydinjoukon käsissä. Eri osakesarjojen äänivaltaerot ovat tyypillisesti 1 ääni / 20 ääntä.

Lisää värivariaatioita voi tuoda vielä ns. vapaa osakesarja. Vapaaosake tarkoitti ulkomaalaisrajoituksista vapautettua osaketta, ja vapautus merkittiin osakekirjaan yleensä punaisella U-kirjaimella. Joskus vapaaosakkeiden perusväritys poikkeaa sidotuista osakkeista. Valtaosa suomalaisista osakkeista oli aiemmin sidottuja, eli niitä ei voinut luovuttaa ulkomaalaisille. Osakkeiden ulkomaalaisrajoitukset purettiin Suomessa vuonna 1993.


Maininta ulkomaalaisrajoituksista kuului lain mukaan painaa myös osakekirjoihin. Merkintä näytti esimerkiksi tällaiselta.

Osakeannin erilaisten osakekirjojen määrä riippuu siis ennen kaikkea siitä, onko osakesarjoja ollut käytössä yksi vai useampia, sekä siitä, kuinka paljon erisuuruisia litteroita on painettu. Kun vuosikymmeniä sitten selvittiin yhdellä osakesarjalla ja yhden osakkeen osakekirjalla, ei se enää 1980-luvulle tultaessa riittänyt. 1980-luvulla suppeimpia sarjoja oli MTV:llä, jonka vuoden 1990 osakekirjoja oli vain viisi erilaista (1, 5, 10, 50 ja 100 osaketta). Yksi laajimmista sarjoista on puolestaan Metran ainoa osakeanti vuonna 1991, jossa liikkeelle laskettiin peräti 28 erilaista osakekirjaa.

On myös tavallista, että äänivaltaosakkeita ei painettu kuin muutamaa erilaista. Hartwallin tapauksessa suvun K-osakesarjaa painettiin vuonna 1989 vain 10 000 osakkeen osakekirjana, koska pienempiä murusia ei tarvittu. Pörssilistattua A-sarjaa painettiin sen sijaan kuutta erisuuruista osakekirjaa (5, 10, 50, 100, 1 000 ja 10 000 osaketta). On aika selvää, että kiertäneenä 10 000 K-osakkeen osakekirjaa ei kerta kaikkiaan löydy.


Mitä Hartwallin osakekirja kertoo?

Alla olevassa kuvassa on Hartwallin kymmenen A-osakkeen osakekirja vuodelta 1989. Kyseessä oli yhtiön historian ainoa yleisöanti, joka järjestettiin 24.4.–5.5.1989. Osakeannin jälkeen Hartwallin osake tuotiin pörssin OTC-listalle, mikä oli yhtiölle valtava muutos. Vuonna 1836 perustettu perheyritys muuttui kerralla julkiseksi osakeyhtiöksi.

Hartwall oli ostanut edellisvuonna Mallasjuoman ja koko juoma-ala oli voimakkaassa kasvussa, joten osakeanti päädyttiin järjestämään investointien vaatiman pääoman saamiseksi. Annissa yleisölle tarjottiin 800 000 A-sarjan osaketta hintaan 80 mk/kpl, minkä lisäksi yhtiön henkilökunta ja edustajat saivat merkitä 200 000 A-osaketta 70 markalla. Osakeannilla kerättiin näin pääomaa 78 miljoonan markan verran.

_________________________

Näin luet osakekirjaa:

Saat avattua alla olevan kuvan suurempana klikkaamalla kuvaa.


Mallina on 1980-luvun lopulla yleistynyt sport-mallinen osakekirja Hartwallilta. Sport-malli tarkoitti tiivistä pystymallista osakekirjaa, jossa varsinainen osakekirja ja siihen liittyvät osakeliput painettiin yhdelle sivulle. Aikaisemmin osakekirjan väliin annettiin erillinen talonkilehti, jossa oli tarvittavat osakeliput osakeanteja ja osinkoja varten. Malliosakekirja on blanco-kappale, eli siitä puuttuvat mm. haltijatiedot.

1. Dorseerausväri. Erisuuruisten osakemäärien merkitseminen yhteisesti sovituilla väreillä helpotti osakekirjojen ja osinkolippujen käsittelyä. Osakekirjaan liittyvän osakemäärän näki yhdellä vilkaisulla. Samaa tunnusväriä käytettiin myös osakelipuissa.

2. Osakemäärä. Yksi osakekirja voi sisältää useita osakkeita. Osakkeiden määrä, arvo ja mahdollinen sarja selviävät tästä.

3. Osakekirjan numero. Jokainen osakekirja merkittiin yksilöllisellä sarjanumerolla.

4. Merkitsijän nimi. Osakekirjan ensimmäisen haltijan nimi kirjoitettiin tähän. Jos osake siirtyi edelleen kaupan tai muun saannon perusteella, siirtomerkinnät kirjattiin osakekirjan kääntöpuolelle.

5. Päiväys.

6. Liikkeellelaskijan virallinen nimi.

7. Allekirjoitukset. Allekirjoitukset voivat olla alkuperäisiä tai painettuja, ja niitä voi olla useita. Hartwallin osakekirjat allekirjoitti Erik Hartwall. Eri allekirjoittajat ovat yksi osakekirjakeräilyn alalaji kuten seteleissäkin.

8. Osakekirjan painopaikka.

9. Vinjetti / vignette. Vinjetillä tarkoitetaan osakekirjan kuvitusta. Vinjetti liittyy yleensä yhtiön toimintaan ja voi olla hyvinkin koristeellinen. Kaikissa osakekirjoissa kuvaa ei ole, tai sen virkaa hoitaa yrityksen logo. Hartwallin osakekirjoihin painettiin yrityksen perustajan, vuorikomissaari Victor Hartwallin rintakuva.

10. Mahdollinen ulkomaalaisrajoitus. Jos osakekirjaan liittyi ulkomaalaispykälä, se piti mainita osakekirjassa ja osakeantilipuissa. Tällaisia osakkeita kutsuttiin sidotuiksi.

11. Osakelipun numero. Osakelippuja käytettiin osinkojen nostamiseen ja muihin yhtiötapahtumiin, kuten osakeanteihin. Yhtiö tiedotti osakkaille, minkä numeroinen lippu milloinkin oli leikattava ja kiikutettava pankkiin tai yhtiöön.

14.11.2014 Janne Pietikäinen

_________________________

Artikkeli on julkaistu Numismaatikko-lehdessä 6/2014.

Julkaistu

2014/10 – Herroja ja hidalgoja

Herroja ja hidalgoja

– Päivää! Tarvitsemme lainaa 120 000 markkaa.
– Päivää. Valitettavasti tämän kuukauden lainakiintiömme on käytetty.

Muistatko ajan kun pankkitoimihenkilöt keräsivät lainahakemuksia ja pääkonttorista annettiin konttoreille lainakiintiöt, jotka konttorinjohtaja sitten myönsi haluamilleen asiakkaille? Tuolta ajalta on peräisin sanonta ”mennä lakki kourassa pankinjohtajan luokse”. Kyllä, vielä 1980-luvun alussa pankinjohtaja oli herra ja hidalgo kaupungissa.

Tilanne oli varmasti haastava pienyrityksille, jotka liiketoimintansa laajuuden puolesta eivät ylittäneet ”yrityskonttorin” kynnystä. Investointipääomien puuttuminen esti yrityksen toiminnan laajentumisen ja lainahakemukset jonottivat asunnonostajien joukossa. Isommille yrityksille pankit taas järjestivät rahoitusta joukkolainojen muodossa, aivan kuten tänäänkin.

Finnairin jvk-laina, suursijoittajien tuplataattu herkku

Finnairin 1980-luvun alun joukkovelkakirjalainat kertovat hienosti ajan hengestä sekä pankin tavasta räätälöidä.

Velkakirjan ehdoista selviää, että velkakirjoja laskettiin liikkeelle vain 50 kpl ja jokainen velkakirja oli suuruudeltaan 1 000 000 markkaa. Summa vastaa nykyrahassa 370 000 euroa. Velkakirjaemissio näyttää selvästi olleen räätälöity tietylle merkitsijäryhmälle. Ehtojen mukaan lainakorko oli 4 % yli KOP:n ja PSP:n maksaman verovapaan 6 kuukauden talletuksen koron, kuitenkin vähintään 10 %. Korko kuulostaa tämän päivän maailmassa herkulliselta.

Kaiken kukkuraksi lainalla oli niin KOP:n kuin PSP:nkin takaus. Takauksen olemassaolo kielii siitä, etteivät pankit itse olleet merkitsijöitä, elleivät nyt olleet ajautuneet ihan holtittomaksi palkkiohimossaan. Varmaa tuottoa etsiville pankin takaus oli varmasti mielenkiintoinen lisä valtiollisen lentoyhtiön velkakirjassa.


Finnairin v. 1983 jvk-laina tarjosi ilmeisen valituille merkitsijöilleen ylenpalttiset lainaehdot ja kaupan päälle vielä pankkien takauksen. Lainan pituus oli kymmenen vuotta ja sen allekirjoittajana oli Gunnar Korhonen.


Enson vvk-laina, pakko pani kekseliääksi

1980-luvulla Enso-Gutzeit oli huonossa kunnossa. Yhtiön pörssikurssi mateli alle nimellisarvonsa ja poliittiset tuulet puhalsivat yhtiön johdossa. Rönsyjä oli moneen suuntaan ja tappioiden kattamiseksi tarvittiin jatkuvasti pääomia. Omaisuutta kyllä riitti, mutta käteistä ei ollut.

Yhtiö laski keväällä 1981 liikkeelle vaihtovelkakirjalainan. Velkakirjat sai siis halutessaan vaihtaa osakkeisiin tietyllä vaihtosuhteella. Olen yrittänyt selvittää, onko kyseessä Suomen ensimmäinen vaihtovelkakirjalaina. Joka tapauksessa Enso oli pitkään ainoa uuden eksoottisen rahoitustuotteen liikkeellelaskenut yhtiö, ja sitä voi väittää edelläkävijäksi. Olisi mielenkiintoista tietää, johtuiko tuo edelläkävijyys käytännön pakosta, eli uusmerkinnän mahdottomuudesta. Osakeanti kun olisi ollut pakko tehdä alle osakkeen nimellisarvon, jolloin osa merkintähinnasta olisi pitänyt antaa rahastoantina. Muuten osaketta ei olisi voitu merkitä, sillä nimellisarvoonsa saati kalliimmaksi hinnoiteltu osakeanti olisi päätynyt mahalaskuun. Tähän Enso sitten vuonna 1985 ryhtyikin. Paria vuotta myöhemmin Suomeen virtasi uusi jonotettava sijoitustuote, optiolainat.


1980-luvun alussa Enso-Gutzeit oli tiukasti valtion enemmistöomistuksessa. Se näkyi myös johtajanimityksissä. Pääjohtajana istui ja lainan allekirjoitti monista yhteyksistä tuttu Olavi J. Mattila.

Panostajan optiolaina, kovat ajat ja korkeat korot

Optiolainat olivat aikansa hittituote. Kansa jonotti vapaasti merkittäviä lainoja käärmettä muistuttavissa, hitaasti liikkuvissa jonoissa. Kauppa kävi ja pankeissa laitettiin lappuja luukulle nopeasti. Yrityksille oli tarjolla lainaa yleisöltä pienellä korolla, kunhan vastineeksi annettiin spekulatiivisia optiotodistuksia. Matala korko tuntui merkitsijöistä sivuseikalta, sillä sijoitukseen sisältyi mahdollisuus korkeisiin tuottoihin osakehintojen kohotessa.

Koron puolesta poikkeuksen teki Panostaja. Sen vuoden 1990 lainassa korko oli rapsakat 14 %. Ajat olivat vaikeat eikä yhtiön toiminta ollut tuolloin kovinkaan kannattavaa. Huonosti kannattavaa liiketoimintaa rahoitettiin siis 1990-alun lamavuosina kohtuullisen korkealla korolla. Tästä lainasta tulee mieleen, että se oli aikansa hybridilaina.

Tänä päivänä yritykset laskevat liikkeelle hybridilainoja, jotka tuntuvat usein tavalta jakaa yhtiön voittoa merkitsijöilleen ohi tavanomaisen ja kaikille osakkeenomistajille tasapuolisen osingonmaksun. Hybridilainan koron ollessa useita prosentteja yli osakkeen efektiivisen tuoton on selvää, että lainan omistaminen on kannattavampaa kuin osakkeiden.


1990-luvun alun korot olivat hirmuiset. Panostaja sai rahaa viideksi vuodeksi, kun lupasi lainalle 14 % koron, ja antoi lisäksi oikeuden merkitä tulevaisuudessa Panostajan osakkeita houkuttelevaan hintaan. Kenties tämä laina oli ajateltu yhtiön lähipiirille?

Herrasta hidalgoon

Suomen 1980-luvun suljetuilla rahoitusmarkkinoilla pankeilla oli merkittävä rooli. Ne toimivat roolinsa mukaisesti raameissa, jotka niille määräysten mukaan rakennettiin. Nykyisin tuntuu, että pankit ovat unohtaneet syyn, miksi ne on alun perin perustettu. Pankkien tehtävä on rahoittaa yksityishenkilöiden hankintoja ja yritysten toimintaa.

Harmaapäiset herrat Euroopan ytimestä toitottavat meille koko ajan, että rahaa on tarjolla investointeihin niin paljon kuin kantaa jaksaa. Mutta ei se raha yrityksiin asti tule. Minne se jää? Miksi se jää matkalle? Mitä pankit tekevät EKP:n antamalla 0,1 % korkoisella rahalla?

St1-yrittäjä Mika Anttonen sanoi pari vuotta sitten lehtihaastattelussa, että yrityksen laajentaminen Suomessa on liian riskipitoista yrittäjälle. Jokaisella laajennuskierroksella yrittäjän pitää antaa jälleen kerran kaikki omaisuutensa pankkiin vakuudeksi. Näytöt aiemmasta yrittäjyydestä eivät riitä vakuudeksi tai takeeksi osaamisesta. Samaa asiaa kuvaili eräs vanha pankinjohtaja niin, että pankista satasen lainaa saadakseen yrityksen pitää tuoda kaksisataa käteistä vakuudeksi.

Suomen asuntomarkkina on eriytymässä kasvukeskusten ja muuttotappioalueiden välillä. Omakotitalot etäämpänä kasvukeskuksista eivät enää kelpaa vakuudeksi eikä niitä ehkä pian edes rahoiteta. Miten se yrittäjä siellä ”ydinalueen ulkopuolella” rahoittaa yrityksensä laajentamista ja uusien työpaikkojen luomista siellä, missä niitä kipeimmin tarvittaisiin? Jos edes oma koti ei riitä vakuudeksi? Pankit vahvistavat toimillaan alueellista eriytymistä ja arvatenkin johonkin direktiiviin vedoten.

Herrat ja hidalgot.

4.10.2014 Janne Pietikäinen

Yllä oleva artikkeli on julkaistu Numismaatikko-lehdessä 5/2014. Osakekirja.fi -verkkotoimitus esittelee tässä nettijatkossa myös muutamia muita mielenkiintoisia yritysrahoituskohteita.

Raha. Kehittyvä yhteiskunta edellyttää, että raha siirtyy sujuvasti töihin sinne, jossa sitä kulloinkin tarvitaan. On sanottu, että lainarahaa tarvitsevat yritykset eivät sitä kohtuullisilla ehdoilla saa, kun taas rahaa tyrkytetään niille yrityksille, jotka eivät sitä tarvitse.

Pankkien rooli yritysrahoituksessa on vaihdellut suhdanteiden mukaan, jopa suhdannevaihteluita voimistaen. 1980-luvun villit kasinotalousvuodet ovat vielä muistissa. Rahaa oli ja riskiä otettiin. 1990-luvun alun paha lama jätti pankkien riskienhallintaan kuitenkin jäljet, jotka näkyvät vielä tänäänkin. Toista SKOP:ia tai pankkikriisiä ei toivottavasti koskaan nähdä, mutta kohtuuttoman tiukka lainaseula voi sulkea rahahanat kokonaan. Uuden yritystoiminnan ja työpaikkojen luomiseen tarvitaan pääomaa, ja olisi parempi, jos rahoittajan roolia hoitaisivat ennemmin yksityiset pankit kuin valtio virkamieslonkeroineen.

Isoille helppoa, pienille hankalampaa

Kotitalouksien rahoituspalveluiden kehitys tuntuu tuoneen vain riiston rajoilla olevat pikavipit, mutta yritysrahoituksessa on toisin. Yrityksille on ollut mahdollista rakentaa erilaisia osakepohjaisia lainajärjestelyjä, kuten vaihtovelkakirjalainoja ja optiolainoja. Suuryritykset ja suursijoittajat on ollut helppo saada kohtaamaan, mutta pienyritysten tarpeisiin monimutkaisia järjestelmiä on hankalampaa räätälöidä. Esimerkkinä sujuvasta pienyritysten rahoituksesta käyvät Kansallispankin ns. korilainat, joissa pääomaa kerättiin kerralla useille pk-yrityksille. Vastaavia yrityslainoja oli myös SYP:lla.

Isoilta isoille: Suuryritysten ja suursijoittajien välillä on käytettävissä eniten rahoitusvaihtoehtoja. Näiden yritysten joukkolainojen merkintäsummat rajaavat piensijoittajat suoraan lainojen ulkopuolelle. Esimerkiksi tämän Imatran Voiman jvk-lainan merkintään piti kuvetta kaivaa puolen miljoonan markan edestä.

Ulkoa isoille: Suurille yrityksille on ollut helpompaa hakea lainarahaa myös ulkomailta. Yksi lainakeräilyn alalaji ovat suomalaisyritysten valuuttamääräiset lainat. Tässä Toppila Osakeyhtiön esimerkki puntalainasta vuodelta 1933. Yksi lainan allekirjoittajista on vuorineuvos Gösta Serlachius.

Isoilta pienille: Pankit keksivät hyvän mallin auttaa ison rahan ohjautumista kerralla useille pienyrityksille. Lainaajat oli lueteltu velkakirjassa, ja pankki huolehti käytännön järjestelyistä. Velallisten yhteisvastuuta ei ollut, vaan pankki toimi lainan takaajana. Vastaavia yrityslainoja oli myös SYP:lla. Tällä Kansallispankin kokoamalla yrityslainalla rahoitettiin seuraavien yritysten liiketoimintaa: Arvi Aaltonen Ky, Kainuun Keskuspesula Ky, K-Halli Uppa, Kiinteistö Oy Ataipa, Kiinteistö Oy Isokos, Purtsimotors (om. Veli Purhonen), Lapin Kvartsiitti Oy, Markkinointi Matti Rantanen Ky, M. Kuikan Auto Ky, Riihimäen Arvopaperi ja Liiketalo Oy, Suomen Sähkötuonti Oy ja Mainonnan Suunnittelutoimisto V.S.O.P. Oy.

Pieniltä isoille: Yleisön pääoma on ollut helpointa kerätä yrityksiin osakeantien kautta. Piensijoittajille tarkoitettuja joukkolainoja on laskenut liikkeelle lähinnä valtio. Tässä Stockmannin versio irtaimistokiinnityslainasta vuodelta 1929, jossa kauppaliikkeelle kerättiin Ruotsista tilaustyönä 25 miljoonaa markkaa. Lainan järjesteli ruotsalainen Emissionsinstitutet AB, joka pilkkoi lainan myös piensijoittajille sopiviksi 1000 markan suuruisiksi lainatodistuksiksi. Laina oli ns. teoslaina, jonka vakuudeksi Stockmann asetti omaa irtaimistoaan. Lainan korko oli 8 % ja todistuksen allekirjoittivat Stockmannin puolelta Karl Stockmann ja August Ramsay.

Pieniltä pienille: Pääomien ohjaaminen kotitalouksilta pienyrityksille on ollut rahoituksen haastavin lenkki. Lainat ovat harvinaisia, eikä pörssilistauskaan tule yleensä starttivaiheen yrityksillä kyseeseen. Osakemerkintöjen kerääminen suurelta joukolta on työlästä, minkä vuoksi pankit ovat suunnanneet tuoteinnovointinsa lähinnä suuryritysten rahoitusmalleihin. Onnistunut esimerkki pienyritysten osakeanneista on Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan osakemerkintä, jossa raha kerättiin pääosin pienissä erissä yleisöltä. Yhtiöllä on omistajia enemmän kuin joillakin pörssiyhtiöillä.

Joukkorahoitus on uusi tapa hankkia rahaa juuri pienille ja alkuvaiheessa oleville yrityksille, joiden on kaikkein hankalinta saada perinteistä pankkilainaa. Joukkorahoitus on käytännössä osakepääoman korotusta, jossa yritykseen otetaan mukaan uusia sijoittajia, mutta ohjakset ja äänivalta pidetään tiukasti perustajaosakkailla. Malli on hyvä ja paljon helpompi tapa järjestää yritykselle pääomaa kuin raskas pörssilistaus. Uuden rahoitusmuodon alkuvaiheessa on tärkeää, että hyvää ideaa ei pilata ahneudella tai käyttämällä väärin joukkorahoituksen kevyempää sääntelyä. Markkinanrakentajilla on iso vastuu luottamuksen rakentamisessa pääomaa hakevien ja antavien välille. Tämä markkinanrakentajan rooli on Suomessa vasta hakemassa muotoaan. Muutama mätä muna pilaa nopeasti koko rahoituskanavan maineen. Kuten kaikessa sijoittamisessa, riskit on tiedostettava ja rahaa hakevien tulee muistaa, että riskin ollessa suuri myös tuotto-odotuksen tulee olla sen mukainen.

Julkaistu

2014/08 – Infra-lainaa kansalta – uusi idea?

Infra-lainaa kansalta – uusi idea?

– Mihin toimiin hallitus on ryhtynyt suomalaisen infrastruktuurin kehittämiseksi?
– Infrastruktuurin rakentamista voisi rahoittaa kansalaisten rahoilla!
– Olemme selvittämässä valtion Remontti Oy:n perustamista.

Opposition kysymykset kaikuivat puolityhjässä Eduskunnan täysistunnossa. Puheissa vilisivät sanat Remontti Oy, Infra Oy ja kansalaisobligaatio. Poliitikkojen lennokkaat ajatukset halkoivat ilmaa, tunteet kuohuivat ja kansa kuunteli edustajien yksinpuhelua television iltapäivässä silmät pyöreinä.

Kansanobligaatiolla tarkoitettiin suomalaisen infrastruktuurin korjaamiseen korvamerkittyä lainaa, johon kansalaiset saisivat sijoittaa säästöjään. Eihän tämmöistä ole olemassakaan eikä asiasta ole koskaan aiemmin kuultu? Ihan on uusi idea? Väärin. Keksintö ei ole uusi, ja sen tietävät ainakin velkakirjoihin vihkiytyneet osakekirjakeräilijät.

Suomen Suuriruhtinaskunnan rautatielainat

1840-luvulla Venäjän keisarin virkamiehet kävivät Euroopassa tutustumassa uuteen keksintöön, rautatiehen. Innosta puhkuen he kertoivat keisarille uudesta jämäkästä kulkuneuvosta ja vauhdin hurmasta. Pikku hiljaa koko keisarikunnassa, ja myös Suomessa, alettiin rakentaa rautateitä. Rautatie Riihimäeltä Lahden, Kouvolan ja Viipurin kautta Pietariin otettiin käyttöön vuonna 1870. Vuonna 1882 heräsi ajatus rakentaa rata Kouvolan pieneltä väliasemalta Mikkelin kautta Kuopioon ja päätös Savon radan rakentamisesta tehtiin 1885. Yhteys avattiin vuonna 1889 ja Lentävän Kalakukon päivänvalo odotti enää Reino Helismaata ja Esa Pakarista.

Vuodelta 1888 olevan Savon radan rakentamislainan kokonaismäärä oli 3 999 960 markkaa vastaten 21 660 000 vuoden 2014 euroa. Tuon ajan suomalaisessa yhteiskunnassa ei ollut piensijoittajia, jotka olisivat voineet merkitä Savon radan lainaa, joten pienin velkakirja oli 120 markkaa eli noin 650 nykyeuroa.

Liekö savolaisilla vääräleuoilla ollut sormensa pelissä myös siinä, miksi Venäjän keisarikunnan ja Suomen rautateiden raideleveys on eri kuin Euroopassa yleisesti. Tarina nimittäin kertoo, että kun keisarin virkamiehet tutustuivat Euroopan rautateihin, he myös ryyppäsivät asianmukaisesti eivätkä kotiin palattuaan muistaneet, oliko leveysmitta rautatien ulko- vai sisäleveys. Arvaus meni niin sanotusti metsään.


Nordenstamin senaatin vuoden 1868 rautatieobligaatiolla rahoitettiin ns. Nälkärata, eli rautatie Riihimäeltä Pietariin. Radan pituus oli 371 km, ja sen pääteasema Pietarissa oli Suomen asema. Asema ja rautatie valmistuivat vuonna 1870. Taalerilainan pääomaa kerättiin Saksasta, ja velkakirjan allekirjoitti tuolloinen valtiovaraintoimituskunnan päällikkö Robert von Trapp. Kohteen kataloginumero sivuillamme on 2800.


”Riihimäk ja Lahti, Koovola, Mikkelj…” Von Troilin senaatin vuoden 1888 valtiokassasitoumus, jonka allekirjoittajana oli senaatin valtiovaraintoimituskunnan päällikkö Clas Herman Molander. Vajaan 4 miljoonan markan lainalla rahoitettiin Savon radan rakentaminen. Velkaa sai merkitä 120, 240 ja 600 markan erissä. Laina oli verrattain lyhyt, vain kolme vuotta, ja korkoa maksettiin 3 % verran. Rata avattiin lokakuussa 1889. Kohteen kataloginumero sivuillamme on 6491.


Maantien ja sijoittamisen kuoppia tasoittanut tielaina

Loppukesästä 1960 V. J. Sukselaisen II hallitus päätti kerätä kansalaisilta tielainan. Lainalla rahoitettiin kuuden eri tieosuuden rakentamista, perusparantamista tai päällystämistä. Sorateitä pitkin sompaillut kansa siis lainoitti itse oman siirtymisensä kuumalle moottoritielle tai ainakin kestopäällystetylle tielle.

Koko lainamäärä oli 1,5 mrd vanhaa markkaa ja korjattavat tieosuudet lueteltiin velkakirjan takana. Lainan merkitsijä ei voinut kohdistaa omaa sijoitustaan tiettyyn tieosuuteen, vaan kerätty pääoma allokoitiin ministeriössä eri osuuksille. Olisi ollut mielenkiintoista ja aluepoliittisesti kiehtovaa, jos rahoitusvarat olisi voinut itse kohdentaa kotiseutunsa infrastruktuuriin. Kansa olisi näin sitoutettu oman kotiseutunsa kehittämiseen ja rahoittamiseen.

Lainamäärissä oli suuria eroja tieosuuksittain, koska hankkeet olivat eri laajuisia. Selkeästi suurin hankkeista oli Kotka-Hamina-Taavetti -tie, joka sai kolmanneksen koko lainamäärästä. Huomattavaa on, että velkakirjan ehdoissa oli myös osittainen indeksiehto inflaatiota vastaan. Lainanmerkitsijän ei tarvinnut kantaa täyttä riskiä seuraavan 15 vuoden inflaatiosta, johon osui mm. öljykriisi.

Laina noteerattiin Helsingin Arvopaperipörssissä, joten lainapaperin pystyi muuttamaan tarvittaessa rahaksi hyvinkin nopeasti. Toisaalta velkakirja tuotti 1,5 % korkeampaa korkoa kuin maan kahden suurimman liikepankin kulloinkin maksama yleinen talletuskorko talletuksista, jotka olivat nostettavissa 6 kuukauden kuluttua irtisanomisesta. Jo pelkkä 1,5 % marginaali olisi talletukselle tämän päivän Euroopassa ylitsevuotava, ellei verottajan silmissä peräti ylikorkoinen, kun 6 kuukauden määräaikaistileistä ei saa korkoa juuri mitään.



Sukselaisen II hallitus päätti kerätä varoja tienparannukseen kekseliäästi yleisöltä. Vuoden 1960 velkakirjoissa allekirjoittajina olivat ministeri Wiljam Sarjala ja hallitusneuvos Esko Rekola. Tällä V-ryhmän lainalla kerätyillä varoilla rakennettiin vuosina 1961–1962 pätkä Tampere-Vaasa -valtatietä Vaasan liepeillä. Kohteen kataloginumero sivuillamme on 2973.

Samaa vanhaa?

Edellä mainitut kaksi esimerkkiä kertovat, etteivät poliitikot ole keksineet mitään uutta. He ovat vain löytäneet vanhan idean uudestaan. Uutta asiassa ovat sadat tuhannet piensijoittajat, jotka pankkitiliensä saldoa tuskaillen ovat miettineet, minne saisivat sijoitettua rahansa tuottavasti ja turvallisesti. Nykyinen korkotaso kun ei tuota. Toisaalta hyvä niin – ei nimittäin voi olla oikein, että ihminen rikastuu vain pitämällä rahansa pankkitilillä. Raha on luotu kiertämään investointeihin ja liiketoimintaan, joista saatavilla tuotoilla taas voi vaurastua.

Maailma on muuttunut muutenkin: Suomi ei ole enää takapajuinen maatalousmaa Ruotsin ja Venäjän välissä. Suomi on tiiviimmin osa Eurooppaa, ja sen valuutta on eurooppalainen euro. Vallitsevassa taloustilanteessa Euroopan Keskuspankki on luvannut rahoitusta niin paljon kun pankista jaksetaan ulos kantaa alle prosentin korolla. Miksi suomalaisen infrastruktuurin uusista lainoista siis maksettaisiin kansalaisille korkoa enemmän kuin millä EKP lainaa rahaa rajattomasti? Eikö se olisi vähän kuin äänten ostamista vaaleissa?

27.8.2014 Janne Pietikäinen

Yllä oleva artikkeli on julkaistu Numismaatikko-lehdessä 4/2014. Muita teemaan liittyviä infra-kohteita esitellään seuraavaksi.

Rautateiden rakentamiseen liittyvät arvopaperit ovat keräilijöiden suosikkeja ympäri maailman. Rautatielainojen kulta-aika ajoittuu 1800-luvun jälkipuoliskolle. Joissakin maissa radanrakennuksesta vastasi valtio, kun taas toisaalla ratahankkeita varten muodostettiin yksityisiä osakeyhtiöitä. Siitä riippuu, onko keräilijöiden ihasteltaviksi jäänyt valtionlainoja vai rautatieyhtiöiden osakkeita ja yrityslainoja.

Suomessa rautatielainat olivat valtion eli Suomen Suuriruhtinaskunnan lainoja. Yksityiset rataosuudet olivat autonomian ajan Suomessa harvassa. Koska maamme oli köyhä, jouduttiin lainaraha keräämään valtaosin ulkomailta. 1800-luvun lopun suomalaiset rautatielainat ovatkin usein vieraskielisiä, sillä pääomaa etsittiin lähinnä Euroopasta.


Yksi arvokkaimmista suomalaisista lainapapereista on tämä vuoden 1868 rautatielaina, jolla Suomen Suuriruhtinaskunta rahoitti rautatien rakentamista Riihimäeltä Pietariin. Laina otettiin 6 % korolla 43,5 vuodeksi ja sen valuuttana oli Preussin taaleri. Velkakirja painettiin ruotsin ja saksan kielellä. Lainan otti Nordenstamin senaatti, joka istui peräti 24 vuoden ajan ollen Suomen pitkäaikaisin senaatti. Kohteen kataloginumero sivuillamme on 6509.


Tämän Suomen Suuriruhtinaanmaan rautatielainan otti puolestaan Tudeerin senaatti vuonna 1895. 18 miljoonan kultamarkan laina koottiin Ranskasta. Markka oli tuolloin sidottu kultakannan kautta frangiin. Lainakorko oli kohtuullinen 3,5 %, ja sitä sai nostaa mm. Helsingissä, Pietarissa ja Pariisissa. Lainan allekirjoittajana on valtiovaraintoimituskunnan päällikkö, vapaaherra Clas Herman Molander. Paperin vinjetissä leijonavaakunaa reunustavat männynhavut. Kohteen kataloginumero sivuillamme on 7088.


Vuoden 1901 rautatieobligaatio oli niin ikään kansainvälinen. Lainan ehdoissa rajattiin pääoman käyttö uusiin rautatiehankkeisiin, joita ei kuitenkaan yksilöity. Korko oli 3,5 % ja pääoma kokonaisuudessaan 25 miljoonaa markkaa. Laina laskettiin liikkeelle Bobrikovin ja Linderin senaatin hallitessa. Allekirjoittajina on mm. matemaatikko Edvard Rudolf Neovius, joka toimi senaatin valtiovaraintoimituskunnan päällikkönä. Kohteen kataloginumero sivuillamme on 6492.

Muualla maailmassa – esimerkiksi Venäjän keisarikunnassa – oli yleistä muodostaa rautateiden rakennusta varten yksityisiä osakeyhtiöitä. Nämä yhtiöt ottivat sitten lainaa, jolla radanrakennustyöt rahoitettiin. Jotkut yhtiöt pääsivät heti kannattavaksi, kun taas toiset eivät koskaan. Ratoja päätyi valtion käsiin jo 1800-luvun puolella, ja Venäjän tapauksessa kaikki rautatiet kansallistettiin viimeistään vuoden 1918 myllerryksessä. Yksityisten yhtiöiden osakkeet ja lainapaperit menettivät arvonsa.

Vanhoja venäläisiä rautatieobligaatioita on viime vuosina nähty taajaan Osakekirja.fi-huutokaupoissa, ja niille on riittänyt kiinnostusta niin suomalaisten kuin eurooppalaistenkin keräilijöiden puolesta.

Maanteiden rakentamista varten kerätyt lainat ovat harvinaisempia. Suomessa tunnetaan vain yhden vuosikerran valtionlainoja, jotka on korvamerkitty nimenomaan tienrakennukseen. Tielainat olivat V. J. Sukselaisen II hallituksen keksintö, ja ne otettiin vuonna 1960. Kuudelle eri tiehankkeelle varatut lainat on jaettu ryhmiin I-VI.

1940-luvulle asti valtionlainat kohdennettiin usein tiettyyn tarkoitukseen. Sen jälkeen valtion budjettikeskeisyys yleistyi, eikä ns. korvamerkittyjä lainoja enää juuri käytetty. Myöhemmin lainat otti valtio ilman ennalta määrättyä käyttötarkoitusta, ja jakoi varat budjetin kautta. Vuoden 1960 tielainat ovat keräilijän kannalta iloinen poikkeus. Muita poikkeuksia ovat vuoden 1978 veronpalautusobligaatiot.

Julkaistu

2014/04 – Nimiä, nimiä, nimiä…

Nimiä, nimiä, nimiä!

– ”Nää on tosi makeita, kato nyt tämänkin on merkinnyt Timo Nortamo.”
– ”Mitä sä höpiset, Timo Nortamo on etsivä Remeksen kirjoissa.”
– ”Entistä makeempi!”

Osakekirjoihin painetut nimet, merkitsijöinä tai allekirjoittajina, jaksavat aina kiinnostaa. Etenkin keskieurooppalaisia, jotka kysyvät usein, miksi osakekirjassa pitää olla merkitsijän tai omistajan nimi? Kyllähän jokainen omistaja huolen papereistaan pitää, ei niihin nimiä tarvita julkisuutta tuomaan – miettii saksalainen osakesäästäjä. Kansallinen piirre. Saksassa osakkeet ovat pääsääntöisesti haltijaosakkeita.

Meille suomalaisille osakekirjaan merkitty omistajan nimi on kuin juorukalenteri: kuka on uskonut mihinkin firmaan, keneltä kukakin on osakkeen ostanut ja milloin. Oman vivahteensa tuovat tietysti nimikaimojen tekemät sijoitukset.

Mein name ist Nortamo, Timo Nortamo. Guten Tag.

Suomalaiset dekkarit ovat Saksassa suosittuja. Hahmojen kärkipäässä ovat Leena Lehtolaisen Maria Kallio sekä Ilkka Remeksen Timo Nortamo, jonka toimintaa voimme tarkastella myös sijoittajana. Valitettavasti Nortamo ei onnistunut sijoittajana ihan niin hyvin kuin rikostutkijana. Nortamo nimittäin lankesi Manconiin, jonka nimen tavut vaihtamalla nimestä löytyykin aivan uusi ulottuvuus. Manconia on pidetty Suomen pörssiyhtiöiden fraud-kuningattarena. ”Olisihan se pitänyt arvata…”


Manconin osakekirja yhtiön listautumisannista toukokuulta 1985. Yleisölle tarjottiin annissa merkittäväksi 500 000 osaketta 85 markan hinnalla. Ja kauppa kävi. Kohteen kataloginumero sivuillamme on 4827.

Mancon Oy:n tarina on varmasti monille tuttu. Yhtiö oli porilainen kehitysyhtiö, jonka rakenne oli erittäin koukeroinen. Konserni muodostui osakeyhtiöistä, kommandiittiyhtiöitä sekä avoimista yhtiöistä. 1980-luvun lopulla Mancon avasi pörssiyhtiöiden konkurssiputken. Pörssiyhtiöiden konkursseja ei ollut nähty sitten Villayhtymän 1969. Mancon markkinoi itseään näkyvästi aivan loppuun asti ja onnistui keräämään tuhansilta piensijoittajilta sijoituksia. Heidän lisäkseen konkurssista aiheutui mittavat tappiot myös pankeille. Monimutkaisen konkurssipesän perkaus vei aikaa vuosikausia.

Hejsan allesammans, jag heter Björn. Björn Borg.

2000-luvun teinit tuntevat Björn Borgin nimen muodin piiristä. Herrahan on lanseerannut oman kenkä-, kalsari- ja urheiluvaatemallistonsa. Me vähintään keski-ikäiset muistamme Björn Borgin Wimbledonin tai Yhdysvaltain avoimista turnauksista vastustajanaan tenniksen kauhukakara, John McEnroe.


Rauma-Repolan I-sarjan osake vuodelta 1985. Yhtiö eli vielä tuolloin idänkaupan kulta-aikaa. Neuvostoliiton romahdus ajoi myös Rauma-Repolan pahoihin vaikeuksiin, ja yhtiön itsenäinen elämä päättyi 1.1.1991. Kohteen kataloginumero sivuillamme on 1425.

Björn Borg merkitsi myös Rauma-Repolan osakkeita vuonna 1985. Tuolloin yritys-Suomi heräili vasta rajoittuneesta Ruususen unestaan, mutta Suomen pääomamarkkinoiden vapauttaminen oli alkanut. Gorbat¨ov oli juuri valittu Neuvostoliitossa kommunistisen puolueen pääsihteeriksi. Koppilaiseen leiriin kuuluneen Rauma-Repolan osakekirjojen vaihto oli juuri tapahtunut ja yhtiö myi kovaa vauhtia tuotteita Neuvostoliittoon tavaranvaihtopöytäkirjojen perusteella. Seinä oli tulossa vastaan, mutta sitähän tuolloin ei tiedetty.

Osakeyhtiöiden ulkomaalaisrajoitukset poistettiin Suomessa vuonna 1993 tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta.

Politiikan keskiössä, T. M. Kivimäki

Isovanhempieni ja vanhempieni sukupolvelle herra Kivimäki oli varmasti tuttu nimi. Nuoremmille taitaa sotasyyllisyysoikeudenkäynti ja sitä seurannut vankilatuomio olla vieras. Vielä vieraampi on tarina siitä, kuinka vankilassa istuneet neljä pääministeriä ja kaksi muuta ministeriä takasivat myöhemmin entisen vanginvartijansa lainan Kansallispankissa. Kivimäki toimi vuonna 1926 Länsi-Suomen Osake-Pankin johtajana. Pankki oli iso omistaja myös Paraisten Kalkkivuori Oy:ssä, ja Kivimäki merkitsi kalkkiyhtiön osakkeita itselleenkin.


Paraisten Kalkkivuoren osakkeita merkitsi vuonna 1926 myös pankinjohtaja T. M. Kivimäki. Kuusi vuotta myöhemmin hän aloitti maan pääministerinä. Kohteen kataloginumero sivuillamme on 6575.

Paraisten Kalkkivuori Osakeyhtiö oli pitkän linjan pörssiyhtiö. Yhtiö perustettiin hyödyntämään Paraisilla ollutta kalkkiesiintymää vuonna 1898. Vuosien varrella yhtiöön hankittiin aivan uusia liiketoimintalähtöjä, ja siitä muotoutui monialayhtiö. Yhtiön omistajina oli 1980-luvulle tultaessa useita säätiöitä, ja vuonna 2002 Kone Oy hankki yhtiön omistukseensa. Nykyisin yhtiön toiminnot ovat pilkottuina useisiin yhtiöihin, joista tunnetuimmat ovat Nordkalk ja Cargotec.

Meidän kanssa – Tuunanen ja Mäkelä

1980-luvun lopulla aikaansa seuraava henkilö ei voinut olla kuulematta kaksikosta Taito Tuunanen ja Kai Mäkelä. Herrat nähtiin televisiossa talousasioiden tiimoilta useampaan otteeseen. Molemmat puhuivat tuolloin aiheesta, joka vasta nyt alkaa saada maata jalkojensa alle, eli omistajuudesta. Omistajan tehtävä on kantaa osaltaan vastuu osittain omistamastaan yhtiöstä. Etenkin osakeyhtiössä. Omistajan ja yhtiön välinen vuoropuhelu ilmenee mm. osinkoina. Ja jos omistaja ei pestiään hoida, niin joku muu sen kyllä hoitaa.


Nobiscumin osakekirja vuodelta 1990, jolloin Suomen sanomalehtikentän mylläys oli kiihkeimmillään. 1980-luvun taistelujen jäljet näkyvät vielä tänäänkin: Suomen sanomalehtikustantajat ovat edelleen poikkeuksellisen ristiinomistettuja, mikä ei välttämättä ole eduksi, kun mediayhtiöt kamppailevat alan murroksessa. Kohteen kataloginumero sivuillamme on 6751.

Nobiscumia pidettiin 1980-luvulla sijoitustoiminnan keulakuvana. Yhtiö osallistui useiden yhtiöiden, pääasiassa sanomalehtikustantajien, omistusjärjestelyihin käyttäen omia osakkeitaan maksuvälineenä. Nobiscumista eriytyi aikoinaan myös tunnettu FIM Pankkiiriliike. Nobiscum ajautui tai ajettiin 1990-luvun alussa likviditeettivaikeuksiin ja se teki konkurssin lamavuonna 1992. Yhtiö noteerattiin Helsingin Arvopaperipörssissä vuosina 1989–1992. Nobiscumin osakekirjoista keräilijät ovat arvostaneet eniten niitä, joista molemmat herrat Mäkelä ja Tuunanen löytyvät allekirjoittajina.

Ja me tavalliset ”pulliaiset”

Osakekirjoihin kirjoitetuilla nimillä ja siirtomerkinnöillä on olennainen merkitys historian muistamisessa ja henkilöitymisessä. Tästä olen kirjoittanut aikaisemminkin. Nimet tuovat mielekästä maustetta yhtiöön, joka muuten saattaisi näyttäytyä kasvottomana. Me ihmisethän asiat lopulta teemme – eivät juridiset yksiköt. Yhtiöt ovat vain meidän apuvälineitämme elämän erilaisissa hankkeissa.

Juuri nyt (3.4.2014) Saksassa kukkivat luumupuut. Illat pitenevät, linnut laulavat ja kesä tekee tuloaan. Suomen kesä on lyhyt, mutta sitäkin täydempi. Toivotan teille kaikille oikein rentouttavaa kesää! Ihmetellään keräilypapereita taas syksyn tullen.

23.4.2014 Janne Pietikäinen

Julkaistu

Instructions for participating our auction

All the items in the auction can be browsed without registration. Bids can be made only after registration. After registration you may also mark items for follow-up and see bought items. Registration doesn’t cost anything and takes only a few minutes. You will receive your username after registration. Scripophily.fi has the right to delete registration without further notice. Bids can be made after logging in. Please avoid using the browser buttons i.e back and forward and remember to confirm your bids!

Browsing and bidding

Items are divided into categories, list of categories is located at the left side of the auction pages. You can also get the whole list of items by choosing Show all objects. The pictures of the items can be viewed larger by clicking the small ones.

Bids can be made after logging in by clicking the Hammer icon. Please remember to confirm your bid! You can also use the Express bid field of each item. The express bid field is visible after signing in.

All personal data of the participators of the auction are hidden. Only bids are visible.

You can also pick items to your follow-up list by clicking the Binocular icon. Please check your Own data page, where you will find also your follow-up list. Other bidders do not have access to your follow-up list.

An important note! Please avoid using the browser buttons i.e. refresh, back and forward.

The end of the auction

You can see the closing time of the active auction at the top of the page. All times are in EET zone times – that’s GMT+2). Please notice, that each item closes in 5 minutes after the last winning bid. In other words: each new winning bid moves the closing time 5 minutes forward, this concerns each item separately. Items without bids or with bids older than 5 minutes, close exactly at the closing time of the auction (usually at 20 PM EET).

After the actual auction time has ended, only items with active bidding remain visible. After the last item is closed, you can see items you won at the Own data page. We send the items with the invoice within three working days after the auction. No participating fees are added. Only the mailing & packing costs will be included in the invoice.

Other instructions

You can browse the old auction catalogues by clicking Catalogues/Archives on the top of the page. More Finnish share certificates can be found at www.scripophily.fi

Julkaistu

2014/03 – Muutaman euron paperi herättää ajatuksia

11 % ja tax-free? Muutaman euron paperi herättää ajatuksia

– ”Kyllä nyt hymyilyttää, kun verovapaasti tässä elelen!”
– ”Elähän paukuttele henkseleitä, saattaa meinaan sattua kohta!”

Ihmisen muisti on kummallinen. Jotkut asiat pysyvät mielessä kauankin, toiset taas katoavat hetkessä. Sinne pitkäaikaiseen muistiin tallentuvat tunteita herättäneet tapahtumat. Muistoja ei kuitenkaan aina osata suhteuttaa tapahtuman aikoihin vallinneeseen ympäristöön ja siihen, minkälaiset tekijät taustalla vaikuttivat. Varmin tunnepommi on miettiä tai muistella verotusta.

Kun Suomi verovapaasti omisti ja tuottonsa keräsi

2010-luvun suuri teema tuntuu olevan verovapaus ja sen syntisyys. Poliitikot ja toimittajat paheksuvat ja lyövät surutta asioille ”verovapaa” -leimaa ymmärtämättä lainkaan, että oikeasti kysymys on siitä, kuinka moneen kertaan samasta tulosta vero maksetaan.

Jotta yritys voi maksaa osinkoja, sen tulee tehdä tulosta, josta maksetaan yhteisövero. Ja jotta syntyy tulosta, pitää olla liikevaihtoa, josta maksetaan arvonlisävero. Vaikka tuloksesta on jo maksettu arvonlisävero ja yhteisövero, ei tule kuuloonkaan, että yhtiön osakkeenomistaja saisi itselleen niitä kuuluisia ”verovapaita” osinkoja. Ehkäpä poliitikkojen retoriikka olisi toisenlaista, jos osinkoja saisi enemmistö suomalaisista.

Kuinka moni muistaa, että vain 25 vuotta sitten vallitsi oikeasti poliitikkojen siunaama verovapaus? Se oli yleisesti hyväksytty ja monien kansalaisten nauttima. Tämän tax-free -edun tarjosivat tietysti valtion obligaatiot, joiden korkokin oli rapsakat 11 %. Sijoituskohteena ne olivat varmasti tasaisia, eikä Suomen valtion luottokelpoisuutta tarvinnut tuolloin jännittää. Tarvittaessa Ahti Pekkala tuli televisioon kertomaan, kuinka valtionbudjetti kasvaa 8 %, idänkauppa rullaa, työllisyyttä on ja tiukan paikan tullen vähän devalvoidaan. Aika oli omalla tavallaan vakaata ja huoletonta. Karrikoituna voisi sanoa, että ainoastaan appelsiinien hinnat nousivat suhteessa palkkaan.


Valtion 10-vuotinen obligaatio vuodelta 1983 tarjosi pulskan 11,25 % tuoton. Lainapaperin allekirjoittivat ministeri Ahti Pekkala ja hallitusneuvos Pekka Laajanen. Kohteen kataloginumero on 2941.

Pekkala on usean obligaation allekirjoittaja. Kuvan obligaation takasivulle on painettu mielenkiintoinen säännös: ”Tämän obligaation korkoa ei katsota luonnollisen henkilön tai jakamattoman kuolinpesän veronalaiseksi tuloksi vuosilta 1983–1993 toimitettavissa valtion- ja kunnallisverotuksissa eikä obligaation arvoa pidetä heidän veronalaisena omaisuutenaan sanotuilta vuosilta toimitettavissa valtionverotuksissa.”


Obligaation takasivun säännöt paljastavat, että laina tarjosi sijoittajalle tax-free -edun kymmeneksi vuodeksi eteenpäin.

Vähän kuin Monopolin Vapaudut vankilasta -kortti. Kun kerrat olit saanut rahat tilille eli maksettua tuloista verot, ostamalla Valtion obligaatioita sait jatkossa tuoton verovapaasti eikä varallisuusveroakaan tarvinnut maksaa. Varallisuusverottomuus tarkoitti myös, ettei obligaatioita tarvinnut ilmoittaa verotuksessa. Tällä konstilla jotkut nokkelat laajensivat omaa verovapauttaan.

Nokkela kansalainen hyödynsi poliitikon päätöksiä

Kuten obligaatiosta näkee, siinä ei ole omistajan nimeä. Haltijapaperin omisti se, jonka hallussa paperi oli, aivan kuten lottokupongin. Omistaja on haltija, pääoma ja tuotto ovat vapaata tulo- ja omaisuusverosta – mitä yhtälöstä puuttui?

Verovapaa ja nimetön obligaatio tarjosi helpon keinon siirtää omaisuutta seuraaville sukupolville. Valistuneet kansalaiset merkitsivät obligaatioita, ja usein vaikkapa 10 000 markan merkintä pyydettiin pankissa toimittamaan 10 kappaleena 1 000 markan obligaatioita. Syntymäpäivät, häät ja ”tykkään syyskuun 13. päivästä” -juhlien kunniaksi annettiin lahjaksi parit obligaatiot.

Lahjansaajan leikatessa lippuja ja lunastaessa pääomaa ei pankeissa mitään kyselty. Ei ollut syytäkään kysellä, sillä velkakirjan ehdoissa vahvistettiin vapaus tulo- ja varallisuusverosta tulevaksi vuosikymmeneksi.

Päätösten siirtämisestä seuraaville hallituksille

Kuluneen talven teema tuntuu olleen, mitä päätöksiä Suomen hallituksen tulee toteuttaa itse ja mitä vastuita se voi siirtää seuraavan hallituksen niskaan. Puhutaan päätösten tekemisestä ja mietitään, miten nyt tehtävät päätökset muuttuvat, jos / kun poliittinen päättäjä vaihtuu. Asiaan ovat ottaneet kantaa monet vaikuttajat presidenttiä ja Eduskunnan puhemiestä myöten. Onko poliittisen joustavuuden tavoittelu omiaan lisäämään kansalaisen epävarmuutta? On varmasti haitallista, että ihmiset ja yritykset eivät voi juuri ennakoida tulevaa. Päätöksenteko on poukkoilevaa, ja aina on jotkut vaalit tulossa.

Osakekirjakeräilijälle aukeaa jälleen paraatipaikka miettiä tilanteiden ainutlaatuisuutta. Yhdestä ainoasta obligaatiosta selviää, että ministeri Ahti Pekkalan allekirjoituksella vuonna 1983 sidottiin kädet tulevilta hallituksilta vuoteen 1993 saakka. Ei siinä kyselty poliittisten päättäjien muuttumisesta, tai tarpeesta kerätä veroja kesken lainakauden. Tehtiin päätös lainata rahaa ja ehdot lyötiin lukkoon kymmeneksi vuodeksi. En voi kuin ihailla, kuinka paljon ajatuksia ja mietittävää muutaman euron keräilypaperi tarjoaa vielä 30 vuoden kuluttua liikkeellelaskustaan.

Velkakirjoilla on suuri merkitys ajatusten herättelijänä. Korkotaso ja muut lainaehdot paljastavat suoraan, miten maa on milloinkin maannut. Papereista selviää myös, ketkä ovat erilaisissa rooleissa olleet vaikuttamassa. Moni suomalainen poliitikko on toiminut myös Suomen Pankin johtajana, ja valtiovarainministeriön kautta on päästy presidentiksi asti, joten tuttuja allekirjoituksiakin löytyy. Velkakirjat kertovat kunkin ajan oloista tarinaa enemmän kuin vaikkapa setelit.

On todella harmillista, etteivät tulevaisuuden osakekirjakeräilijät saa enää kokoelmiinsa velkakirjoja, joista paljastuisi nykyajan ilmapiiri. Pitäisikö tehdä lotto, hakea Urpilaiselta siihen nimmari ja laittaa kuponki talteen perikuntaa varten? Olisihan se aikamoista, jos vuonna 2044 keräilijät katsoisivat valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen signeeraamaa Suomen ainoaa verovapaata tuottopaperia keväältä 2014.

1.3.2014 Janne Pietikäinen

Yllä oleva artikkeli on julkaistu Numismaatikko-lehdessä. Alapuolella oleva nettijatko on koottu vain osakekirja.fi -sivuille. Jatkon kokosi Osakekirja.fi -toimitus.

Valtiovarainministerien urapolut ovat mielenkiintoisia. Valtiovarainministeristä eli lainojen allekirjoittajista ovat presidentiksi asti edenneet vain Ryti, Koivisto ja Niinistö. Presidenttien allekirjoittamat arvopaperit ovat aina olleet keräilijöiden erityissuosiossa. Merkittävän poliittisen pestin sai myös Erkki Liikanen, joka toimi vuosina 1995-2004 Suomen ensimmäisenä EU-komissaarina ja (loppu)sijoitettiin kauden jälkeen Suomen Pankkiin.

Paperisten valtionobligaatioiden aika päättyi Suomessa tammikuussa 1999, jolloin Valtiokonttori myi viimeiset paperimuotoiset obligaationsa. Samalla päättyi myös uusien haltijapaperilainojen liikkeellelasku, koska arvo-osuustilin omistaja on aina tiedossa. Moni jäi kaipaamaan haltijapaperin tuomaa joustavuutta, mutta muutos helpotti elämää monin tavoin. Koronmaksu ja lainan takaisinmaksu muuttuivat täysin automaattiseksi, eikä riskiä lainapaperin katoamisesta tai lunastuksen unohtamisesta enää ollut.

Ensimmäinen kotitalouksille suunnattu arvo-osuusmuotoinen valtion joukkovelkakirjalaina esiteltiin marraskuussa 1999. Sen laina-aika oli kolme vuotta ja nimellistuotto 4 %. Uusia kotitalouksille tarkoitettuja valtion tuotto-obligaatioita ei ole julkaistu toukokuun 2011 jälkeen (tilanne 1.3.2014). Obligaatioiden suosio on huvennut pitkään vallinneen matalan korkotason vuoksi.

Aika näyttää, ovatko seuraavat ”riskittömän” koron tarjoavat lainapaperit vielä Valtiokonttorin tuotto-obligaatioita vai peräti eurobondeja.

Lue lisää:
Suomen valtiovarainministerit Wikipediassa
Lainanoton instrumentit Valtiokonttorin sivuilla
Markkasetelien allekirjoittajat setelit.com -sivustolla

Osakekirja.fi -sivuilla esiteltäviin valtionlainoihin on tallennettu tieto siitä, minkä hallituksen lainasta on kysymys, ja kuka ministereistä on lainan allekirjoittaja. Voit siksi etsiä lainoja kirjoittamalla sivujen hakukenttään etsimäsi valtiovarainministerin nimen.

Julkaistu

2014/01 – 2000-luvun paperinen Rubikin kuutio

2000-luvun paperinen Rubikin kuutio

– Katso miten hieno vinjetti!
– Tämä Mannerheimin allekirjoitus on tyylikäs!
– Mutta oletteko perehtyneet näihin osakeantimerkkeihin?

Me 1980-luvun teinarit muistamme hyvin Rubikin kuution. Alkujaan arkkitehtiopintojen apuvälineeksi suunnitellun kuution pyörittäminen sai aikaan raksutusta kodeissa ja koulujen käytävillä. Mitä tästä seuraavaksi löytyy? Pyöritys ja tunteet elivät samassa rytmissä, toisinaan tuskainen ilme kasvoilla. Muovikuution pyörittelystä kuulivat varmasti nekin, jotka eivät siihen itse koskeneet.

Osakekirjan monet kasvot

Keräilyluetteloista jokainen keräilijä bongaa omat asiansa. Vanha sanonta ”toisen roska on toisen aarre” pitää edelleen paikkansa. Vanha osakekirja on kuin Rubikin kuutio, jota keräilijä pyörittää, tekee havaintoja ja päättää ”peukuttamisesta”. Jokainen keräilijä tekee kohteen arvotuksen itse omien kiinnostustensa pohjalta.

Osakekirjassa uuden sivun tai uuden näkökulman avaaminen on kuin uuden 3D-maailman löytyminen. Näitä uusia näkökulmia on löytynyt 2000-luvulla enemmän kuin kukaan arvasikaan. Osakekirjakeräily ei ole enää vain osakekirjojen keräilyä, vaan pelkistä papereista on siirrytty paljon syvemmälle.

Ne leimat ja merkit

Osakekirjoissa on aina tuijotettu vinjettejä sekä liikkeellelaskijoita. On myös katsottu, onko yhtiö ollut pörssissä ja minkä vuosikerran paperista on kyse. Lisävärinöitä saavat edelleen aikaan tunnettu suomalainen osakkeenomistajana tai allekirjoittajana. Uusimman värinän ovat herättäneet osakeantimerkit.

Kuten keräily yleensä, myös osakeantimerkkien kerääminen on alkanut muutaman Pelle Pelottoman missiona. Oivallus, kiinnostus ja hullaantuminen. Se on keräilyä parhaimmillaan tai pahimmillaan. Suuria tunteita, into löytää lisää tietoa ja halu kasvattaa kokoelmaa.

1800-luvulla päivättyjen osakekirjojen leimamerkkejä on kerätty jo vuosia osana leimamerkkikeräilyä. Kyseisiä papereita on kaivattu ulkomailla, kyselty Suomessa ja esitelty osana filatelistisia kokoelmia, joilla on voitettu palkintojakin. Filatelisteilla on pitkät perinteet kokoelmien muodostamisesta, näyttelyistä ja palkitsemisesta. Kapealla osa-alueella syvälle tunkeutuvat filatelistiset kokoelmat keräävät pystejä ja kunniamainintoja omistajilleen. Ne tuovat todella selkeitä eroja filatelistisiin kohteisiin.

Osakeantimerkit

Yksi ulottuvuus osakekirjoissa ovat osakeantimerkit. Miksi niitä on liimailtu ja mitä ne kertovat yhtiöiden vaiheista? Vuoteen 1922 asti osakekirjoissa käytettiin tavallisia leimamerkkejä. Vuodesta 1922 lähtien osakeantimerkit päällepainettiin leimamerkkeihin. Osakeantimerkkejä käytettiin leimaveron maksuun osakepääoman korottamisesta. Periaatteessa osakeantimerkki tuli kiinnittää osakekirjan nimellisarvon mukaisesti merkiksi leimaveron suorittamisesta, mutta käytäntö on näyttänyt monenlaista soveltamista. Osakeantimerkkien sijaan on käytetty myös tavallisia leimamerkkejä.

Koska osakeantimerkkien keräily ja tutkiminen on ollut vasta muutaman edelläkävijän puuhaa, osakeantimerkeistä syntyy yhä uutta tietoa. Suomessa näistä merkeistä ovat koonneet hyvää pohjatietoa ainakin B.-E. Saarinen ja Jukka Sarkki. Toivotamme myös osakekirjojen kerääjille tarmoa uuden tiedon löytämiseen! Osakeantimerkkien tutkiminen luo uutta tietoa myös yhtiöihin ja niiden osakekirjoihin liittyen.

Tapaus Kansalliskauppa Sampo

Erittäin mielenkiintoinen tuttavuus on Kansalliskauppa Sampo. Yhtiön osakekirjat ovat päiväämättömiä, joten niiden ajoittamiseen tarvitaan ripaus salapoliisiasennetta. Yhdistelemällä eri tietolähteitä ajoitus onnistuu ja ymmärrys osakekirjoihin kiinnitetyistä osakeantimerkeistä syntyy.


– Kohde 4725 Osakekirja.fi:n katalogissa.
Sammon 5 osakkeen osakekirja (5 x 100 mk = 500 mk) on osakekirjan numeron perusteella laskettu liikkeelle vuoden 1921 osakepääoman korotuksen perusteella. Vuonna 1921 leimaveroa maksettiin 4 % maksullisesta annista ja 6 % rahastoannista. Mutta miksi osakekirjaan on kiinnitetty 10 markan leimaveromerkki? Laskemalla 10 markkaa 500 markasta saadaan veroprosentiksi 2 % eikä sellaista verokantaa ollut.

Vuonna 1921 Sammon vanhat osakekirjat vaihdettiin uusiin, eikä leimaveroa tarvinnut maksaa osakekirjojen vaihdosta. Mutta miksi Sammossa on leimavero? Tilanteeseen saadaan valaistusta osakekirjan sisäsivulla. Osakekirjan sisäsivulla on teksti ”sisältää 3 vanhaa, 1 vapaa ja 1 maksettua osaketta”. Elon laskuopilla 3 osaketta ovat leimaverosta vapaat (3 x 100 = 300 mk), yksi osake on rahastoannista eli vapaa eli 1 x 100 x 6 % = 6 mk ja 1 maksettu osake eli 1 x 100 mk x 4 % = 4 mk. Yhteensä siis 10 mk. Osakekirjaan kiinnitetty leimamerkki vastaa maksettavaksi määrättyä veroa.

Osakekirjan alareunassa on myös toinen osakeantimerkki leimaveron suorittamisesta. Vuonna 1951 yhtiön osakkeen nimellisarvo kaksinkertaistettiin leimaamalla osakkeen nimellisarvo 100 markasta 200 markkaan. 5 osakkeen osakekirjassa nimellisarvo siis muuttui 500 markasta 1000 markkaan. Leimaverona 500 markan nimellisarvon lisäyksestä on maksettu 30 markkaa eli 6 %. Tämä vastaa rahastoannin leimaveroa vuonna 1951.

Syvemmälle, tarkemmin, täsmällisemmin

Vain liikkuvalla tiedolla on merkitystä. Se on tullut entistä selkeämmin esille osakeantimerkkien yhteydessä. Tarvitaan lisää ymmärtämistä siitä, miksi mikäkin osakeantimerkki on kiinnitetty osakekirjaan. Erilaisia variaatioita eri osakeantimerkeistä on paljon. Ne kaikki ovat mielenkiintoisia ja odottavat tiedon yhdistelyä.

Keräilyn hienous on juuri siinä, että mitä ihmeellisimmistä asioista voi rakentaa oman maailman hienoimman kokoelman.

Numismaatikko-lehdelle 22.1.2014
Janne Pietikäinen

Artikkelin kuvaliite, joka on julkaistu vain osakekirja.fi -sivuilla.

Osakeantimerkkien lyhyt historia Suomessa

Osakeanneista alettiin periä veroa vuonna 1915. Aluksi vero perittiin normaaleilla yleisleimamerkeillä, ja vuonna 1922 julkaistiin omat merkit osakeantien verotusta varten. Ne valmistettiin painamalla normaaleihin leimamerkkeihin lisäpainama OSAKEANTI – AKTIEEMISSION. Merkit piti kiinnittää osakekirjoihin osakeannin tai osakkeiden nimellisarvon noston yhteydessä.

Viimeinen sarja osakeantimerkkejä julkaistiin vuonna 1963. Merkkien käyttö lakkasi 1.5.1966, jolloin veron kanto lopetettiin.

Lue lisää käytössä olleista osakeantimerkeistä Jukka Sarkin kokoamasta tiivistelmästä. Olemme myös koonneet joitakin osakeantimerkkejä sisältäviä osakekirjoja erilliseen katalogiimme, jossa voit etsiä esimerkiksi tietyn vuosimallin merkkejä.

Verottaa osattiin myös ennen vuotta 1915. Suomessa (eli Ruotsissa) leimaveroa alettiin kerätä jo 1660-luvulla. 1800-luvulla leimaveroa kannettiin Suomessa käyttämällä veronalaisissa asiakirjoissa erityistä paperityyppiä. Paperia kutsuttiin karttapaperiksi, silloista veronkantajaa Karttapaperikonttoriksi ja leimaveroa karttasuostuntaveroksi. Nimitys tuli asiakirjoihin painetusta charta sigillata -merkinnästä.

Alla on esimerkki Vaasan Puuvillatehtaan lainasta vuodelta 1872, jossa paperin oikeassa yläkulmassa näkyy charta sigillata -koholeima tsaarin Venäjän kaksipäisine kotkineen. Veron määräksi on painettu 12 kopeekkaa. Kohde on keräilijöille monella tapaa tärkeä, sillä puuvillatehtaan vuosien 1871-1873 velkakirjoja pidetään Suomen vanhimpina säilyneinä yritysobligaatioina.

Lue leimaveron historiasta Wikipediasta.
Leimavero Wikipediassa »


– Kohde 5351 Osakekirja.fi:n katalogissa.

Wasa Bomulls-Manufaktur Aktie-Bolagin velkakirja vuodelta 1872. Paperissa on muiden erikoisuuksien lisäksi myös yrityksen perustajan August Alexander Levónin allekirjoitus.

Lähikuva paperin koholeimasta.


– Kohde 4209 Osakekirja.fi:n katalogissa.

Torneå Ångsågs Ab piti Torniojoen suulla sijainnutta Röytän sahaa ja yhdistyi 1893 osaksi Kemi Oy:tä. Yhtiön osakekirjaa vuodelta 1867 tunnetaan sekä leimamerkillä että ilman.

Kuva osakekirjassa käytetystä kuuden markan leimamerkistä.


– Kohde 5376 Osakekirja.fi:n katalogissa.

Osakeantimerkkien tutkiminen on kuin palapeliä, jossa ratkaisu löytyy usein varsin yksinkertaisella matematiikalla. Karjalan Rauta oli on tyypillinen esimerkki yhtiöstä, jossa osakepääomaa korotettiin sodan jälkeen. Muutos vaikutti myös osakekirjojen nimellisarvoihin. Kuvan esimerkissä alkuperäinen 500 markan osake on vuoden 1950 päätöksellä muutettu 5000 markan osakkeeksi, jolloin on syntynyt myös velvollisuus maksaa veroa korotuksesta, eli 4500 markan edestä.

4500 markan leimaveroon on tarvittu merkkejä 3 % edestä, eli yhteensä 135 markkaa. Merkit on koottu useamman eri liikkeellelaskun osakeantimerkeistä. Osakekirjassa käytetyt merkit ovat 100 mk (LAPE 186), 10 mk (LAPE 179), 5 mk (LAPE 154B) ja 20 mk (LAPE 181).

Kuvakoosteen kokosi Osakekirja.fi -toimitus

Julkaistu

2013/11 – Men in black

Men in black

– ”Ketä noi tummapukuiset miehet on? Niitä näkee Helsingissä tosi paljon nykyään.”
– ”Ne on niitä IMF-miehiä, ne auttaa saamaan valtion talouden tasapainoon.”

Eikä aikaakaan kun suomalaiset lukivat lehdistä, että omaisuuksien arvoista leikataan 10 % pois kertaluontoisella verolla valtiontalouden tasapainottamiseksi. Harva muisti, ettei asiassa ollut mitään uutta. Valtiontaloutta on ennenkin paikattu ylimääräisillä, kertaluontoisilla veroilla eli omaisuudenluovutuksilla valtiolle.

Osakekirjojen leimaaminen 1946 – se punainen ”Kukkura-merkki”

Sodan jälkeen 1945 köyhtyneellä valtiolla oli tarve saada varallisuutta itselleen, hillitä inflaatiota, saada aisoihin mustan pörssin kauppiaita sekä etenkin heidän aiemmin ansaitsemia käteisvaroja.

Samalla kun joulukuussa 1945 määrättiin suurten setelien leikkaamisesta ja setelin vasemman puolen antamisesta lainaksi valtiolle, päätettiin osakekirjojen sekä arvopapereiden leimaamisesta. S-päivänä 1.1.1946 osakkeita omistaneen tuli toimittaa osakekirjansa leimattavaksi verottajalle tai ulkomailla Suomen edustustolle. Leimaamisen yhteydessä tarkistettiin, että osakkeet on ilmoitettu verotuksessa ja että niiden saantoselvitykset ovat asianmukaiset. Osakekirjaan tuli kiinnittää leimauksesta kertova merkki. Suurimmassa osassa osakekirjoja merkki on kiinnitetty yläreunaan keskelle. Valtioneuvoston päätöksessä ei näyttäisi olevan määräystä merkin kiinnityspaikasta, joten on mielenkiintoista, että suurin osa on samassa paikassa. Liekö asiasta annettu erillinen ohje? Leimaamisaikaa osakekirjoille oli vain kaksi kuukautta eli 28.2.1946 saakka.

Leimaamattomat osakekirjat menetettiin valtiolle, joka sai paljon kaipaamiaan varoja. Valtioneuvoston päätöksessä on tarkkaan määritelty osakekirjat, joita ei tarvinnut leimata. Päätöksessä on myös jätetty takaportti osakekirjojen omistusoikeuden palauttamiselle ja leimaamiselle vielä vuoden 1946 jälkeen.

Kuuluisin takaportin käyttäjistä oli virolainen Nikolai Küttis. Hän menetti vuonna 1948 kolme asunto-osaketta Helsingistä, koska asunto-osakekirjoja ei ollut leimattu asianmukaisesti 1946. Leimaus oli evätty Suomen Tukholman lähetystössä, koska osakekirjat oli kuljetettu Suomesta laittomasti vuonna 1944. Küttis oli paennut moottoriveneellä pelätessään Neuvostoliiton miehittävän Suomen, kuten oli käynyt Virossa.

Valtiovarainministeriön virkamiehet päättivät vuonna 1992, että Küttistä on kohdeltu liian kovalla kädellä. Iiro Viinasen allekirjoituksella Küttikselle palautettiin kaksi kolmesta Ilmarinkadun asunnoista, kunhan hän suoritti asianmukaisen veron. Valtio nimittäin omisti asunnot vielä tuolloin ja valtio etsi silloisille asukkaille uudet asunnot.

Vuonna 1946 kaikista osakeomistuksista piti täyttää tällainen leimausilmoitus kolmena kappaleena. Aikaa verotoimistossa käyntiin oli vain kaksi kuukautta. Kuvassa esimerkki lomakkeen ensimmäisestä sivusta. Lomaketta vastaan osakekirjoihin liimattiin tutut punaiset Arvopaperileimaus 1946 -merkit merkiksi siitä, että kyseiset osakekirjat olivat jatkossakin käypiä. Ennen 1.1.1946 liikkeellelasketut osakekirjat, joihin EI ollut kiinnitetty punaista merkkiä muuttuivat samalla arvottomiksi – paitsi keräilijöille.

Vuoden 1946 arvopaperileimauksesta kertova merkki Granit Oy Ab:n osakekirjassa. Merkki liimattiin yleensä ylös keskelle, ja leimattiin saman tien verotoimistossa.


– Kohde 3633 Osakekirja.fi:n katalogissa.

Helsinkiläisen Saha-Tuote Oy:n osakekirja on päätynyt Valtiolle, koska alkuperäistä osakekirjaa ei koskaan käyty leimauttamassa verotoimistossa 1946. Katso myös suurennettu tekstiosa seuraavasta kuvasta.


– Kohde 6495 Osakekirja.fi:n katalogissa.

Sama temppu Vaasan Puuvillan versiona: Puuvillatehtaan osakekirjapohjia ei sattunut juuri lojumaan hyllyssä, joten koko osakekirja näppäiltiin kirjoituskoneella. Syy oli sama kuin edellisen tapauksen Sawmillillä, eli alkuperäinen Vaasan Puuvillan osakkeenomistaja ei käynyt määräajassa leimauttamassa osakkeitaan, jolloin ne päätyivät valtiolle. Alkuperäiset osakkeet menettivät samalla kelpoisuutensa. Teksti suurennettuna alla. Karusta ulkoasusta huolimatta paperi on keräilymielessä kiinnostava. Siitä huudettiin Osakekirja.fi -huutokaupassa marraskuussa 2012 82 euroa.

Korvausosakkeiden hallintoyhteisö – rahaa yritysten omistajilta kansalle

Toukokuussa 1945 annettiin laki II Omaisuudenluovutusverosta. Osakeyhtiöiden, joilla oli omaisuutta vähintään kymmenen miljoonaa markkaa (n. 1,5 milj. vuoden 2011 euroa), tuli luovuttaa viidesosa omaisuudestaan omaisuudenluovutusverona. Luovutus tehtiin antamalla perustetulle Korvausosakkeiden hallintoyhteisölle ilmaiseksi osakeannissa osakkeita, jotka oikeuttivat samoihin osinkoihin kuin muutkin osakkeet.

Korvausosakkeiden hallintoyhteisön osuustodistuksia taas annettiin niille, jotka olivat oikeutettuja korvauksiin mm. luovutetuilla alueilla sijainneesta omaisuudesta. Jotkut yhtiöt lunastivat osakkeensa saman tien takaisin, eikä liikkeellelaskettuja osakekirjoja vaivauduttu edes allekirjoittamaan (Kudos osakeyhtiö Silo). Jotkut taas painoivat osakekirjat suoraan Korvausosakkeiden hallintoyhteisön nimiin (Suomen Trikootehdas), joka luovutti osakkeet edelleen liikkeellelaskijan osoittamalle taholle.

Korvausosakkeiden hallintoyhteisön osuustodistus noteerattiin Helsingin Arvopaperipörssissä. Osuustodistusten haltijat pystyivät myymään osuutensa pörssissä tai odottamaan, että hallintoyhteisö saa omaisuutensa myytyä ja voi purkautua. Osuustodistus oli pörssin vaihdetuin arvopaperi. Vuosien varrella hallintoyhteisö pystyi myös myymään omistamiaan osakkeita ja jakamaan voittovaroja kurssilaskusta huolimatta. Hallintoyhteisö purettiin 1958, vaikka sen toiminta oli loppunut jo 1956.


– Kohde 4459 Osakekirja.fi:n katalogissa.

Korvausosakkeiden hallintoyhteisön osuustodistus vuodelta 1946 on Juho Hämäläisen ja J. W. Minnin allekirjoittama. Osuus noteerattiin pörssissä vuosina 1946–1956.


– Kohde 5396 Osakekirja.fi:n katalogissa.

Suomen Trikootehtaan osakekirja painettiin suoraan Korvausosakkeiden hallintoyhteisölle. Katso tarkempi kuva tekstistä alla. Osakekirjan siirtomerkinnöistä selviää lisäksi, että osakkeet ostettiin valtiolta Tampereen Trikoolle, joka oli Suomen Trikootehtaan tytäryhtiö. Käytännössä Suomen Trikootehdas maksoi siis omaisuudenluovutusveron valtiolle tyttärensä kautta. Tätä osakekirjaa on huudettu Osakekirja.fi -huutokaupassa viime vuosina 90-100 eurolla.


– Kohde 5536 Osakekirja.fi:n katalogissa.

Säteri Oy joutui alentamaan osakkeiden nimellisarvoa, ja nosti sen takaisin painamalla uusia osakkeita omaisuusveron maksua varten. Osakekirjassa on leimat merkkinä tehdyistä muutoksista.

Konstit on monet. Omaisuudenluovutusveron lisäksi Säterin osakkeenomistajat saivat maksettavakseen myös nimellisarvon korotuksesta seuranneen leimaveron.


– Kohde 845 Osakekirja.fi:n katalogissa.

Myös Kudos Oy Silo kirjoitti osakekirjan suoraan Korvausosakkeiden Hallintoyhteisölle. Osakekirjaa ei viitsitty edes allekirjoittaa. Oikea se kuitenkin on, sillä osakeantimerkit on kiinnitetty asianmukaisesti merkiksi jälleen yhdestä veronmaksusta.

”It has happened before and it will happen again”

Toisinaan ihmisten puheista välittyy kuva tämän päivän tapahtumien ja talouskriisien ainutlaatuisuudesta. Osin näin varmasti on, mutta perustilanne on tuttu: valtio tarvitsee rahaa ja raha otetaan joiltakin valtion jäseniltä. Ainutlaatuisuus tulee itse ongelmasta, eli miksi rahaa tarvitaan. Eroa on myös keinoilla, joilla rahan tarve tyydytetään. Taustalla vaikuttaa poliittinen valinta siitä, keneltä valtion jäsenistä raha tällä kertaa otetaan.

70 vuotta sitten leikattiin, liimattiin ja leimattiin. Nyt ajetaan pari tietokoneajoa ja numerot ja rekisterit ovat muutamassa minuutissa Eduskunnan päätöksen mukaiset. Ei ihme, että puhutaan ”funny moneysta”, eli rahasta joka on paperilla, mutta jota ei fyysisesti ole olemassa. On vain luottamus rahaan ja tehtyihin sopimuksiin. Luottamuksen muutos saa sähköisessä muodossa olevan omaisuuden siirtymään sekunneissa suuntaan tai toiseen. Jäljelle jää kiinteä omaisuus, joka jää näin viimeiseksi ”omaisuusveron” pohjaksi.

Niin tai näin, osakekirjojen keräily auttaa sijoittajaa ymmärtämään, kuinka valtioiden rahoitustarpeita on aiemmin ratkottu. Harmi, ettei tulevista leikkauksista jää paperidokumenttia 2100-luvun skripofiileille.

15.11.2013 Janne Pietikäinen

Kuvakoosteen kokosi Osakekirja.fi -toimitus

Julkaistu

2013/10 – Hyvä kokoelma on kuin hyvä opinto-ote

Hyvä kokoelma, hyvä opinto-ote – tuottavia sijoituksia tulevaisuuteen

– Onneksi olkoon, Liisa. Kyllä on hienoa että olet päässyt opiskelemaan. Mitäs kaikkea sie siellä yliopistolla luetkaan?
– No kaikenlaista, mä otin kursseja vähän sieltä täältä, missä kavereita oli ja mitä oli tarjolla. Syventävät opinnot tulevat sitten parin vuoden päästä. Sitten varmaan vähän tarkennan.

Tuttua? Keräilyä ja kokoelmia voi monellakin tavalla verrata opiskeluun ja opinto-otteeseen. Keräilyssä keskitytään hankkimaan tarjolla olevasta mieleisiä kohteita. Opiskelijan kursseista syntyy myös kokoelmaa vastaava opinto-ote. Kokoelma on kuin keräilijän peili. Se kertoo keräilijän persoonasta ja hänelle tärkeistä asioista, joihin keräilijä haluaa keskittää voimavaransa. On täysin selvää, että voimavarat ovat rajalliset. Kuten opiskelijallakin.

Keskittyminen tapahtuu tarjolla olevaan tai siihen mitä keräilijä uskoo tarjolla olevan. Osakekirjakeräilyssä vaikeutta on lisännyt myös tiedon puute siitä, mitä osakekirjoja on vielä olemassa, mutta joita ei ole vielä koskaan nähty. Miten keskittyä johonkin sellaiseen, jonka olemassaolosta ei voi tietää?

Kilpailu kehityksen kirittäjänä

Suomessa on viime vuosina peräänkuulutettu kansallista kilpailukykyä. Kurkistamalla suomalaisen osakekirjakeräilyn nykypäivään voi hämmästyä. Keskinäinen kilpailu on kymmenessä vuodessa saanut suomalaisen osakekirjakeräilyn nousemaan täydellisestä olemattomuudesta tasolle, joka on huomattu maailmanlaajuisesti. On laadukkaita katalogeja, huutokauppoja ja verkkokauppoja. On myös keräilijöitä ja keräilijäyhdistyksiä. Ja ennen kaikkea koko ajan löytyy uusia kohteita, jotka pitävät keräilijäkunnan virkeänä.

Koossa on täydellinen paletti kehittää keräilyä ja keskittyä hienojen kokoelmien rakentamiseen. Kilpailu näkyy toiminnan laadukkuutena mikä taas sataa keräilijän laariin.

Mikä on nyt ajankohtaista?

Suomalaista osakekirjakeräilyä hallitsi vuosikaudet ajatus, että kokoelmaan kelpasi yksi osakekirja per yhtiö. Voi kärjistetysti sanoa, että kerättiin osakeyhtiöitä osakekirjojen keräämisen sijaan. Näkökulma keräilyssä tuntuu nyt olevan muuttumassa.

Tarjolle on tullut enemmän variantteja yhtiöiden osakekirjoista kuin koskaan. Myös kohteiden hintataso on riittävän kiinnostavalla tasolla, jotta kokoelmien syventäminen sopii niin sanotusti kukkarolle. Kun useiden varianttien hinnat alkavat esim. kuudesta eurosta, luodaan mahdollisuudet kokoelman laadulliselle parantamiselle. Ympäristö on nyt sellainen, että 10 – 20 vuoden kuluttua myytävällä eheällä kokoelmalla voi tehdä tilin. Jos ei itse niin perikunta. Keräilykokoelman sijoitusulottuvuus onkin nousemassa näkyviin. Siinä ovat auttaneet suurimman suomalaisen osakekirjakokoelman myynti syksyllä 2011 ja sen jälkeen alkaneet ns. vanhojen keräilijöiden kohdemyynnit.

Tilanne on otollinen myös uusien keräilijöiden mukaantulolle. Olen odottanut milloin suomalaiset setelikeräilijät kiinnostuvat Suomen valtion ja Suuriruhtinaskunnan velkakirjojen keräämisestä. Erittäin harvinaisia velkakirjoja 1800-luvulta saa vielä alle sadan euron hintaan. Paljonko vastaavat hinnat ovat seteleissä? Monesti myös setelien ja velkakirjojen allekirjoittajat ovat samoja.

Valmis maailma?

Kaikkea muuta. Työtä riittää ja uusia kohteita tarvitaan edelleen. Hintataso on ainoa syy jolla yksittäisen osakekirjan omistaja suostuu kohteensa myymään. Jo nyt kuulee usein sanottavan ”no ei mulla ole tarvetta 150 eurolle”. Lause tuntuu käsittämättömältä, ja kyse taitaa oikeasti olla jostakin muusta.

Odotan hetkeä jolloin suomalaiset keräilijät aloittavat ns. basaarien pitämisen. Basaarissa jokainen voi ostaa, myydä ja vaihtaa kohteita muutaman kympin pöytävuokraa vastaan. Kyse on myös sosiaalisesta tapahtumasta. Toivottavasti Espoo on kuulolla.

5.10.2013 Janne Pietikäinen

_________________________

Artikkelissa mainitut osakekirjat:

Asento! Suomen Valtion 200 mk puolustuslaina vuodelta 1939. Laina on päivätty juuri talvisodan alla. Neuvottelija J. K. Paasikivi palasi Moskovasta viimeisistä neuvotteluista vain kaksi päivää aiemmin.

Suomen Valtion 1 000 mk puolustuslaina vuodelta 1939. Molempien lainojen allekirjoittajina ovat Väinö Tanner ja J. W. Minni.