Suomen Vapaudenlaina obligatsioni 1918

Helsinki Helsingfors 01.07.1918 obl 5,5 % 100 FIM

Suomen itsenäisyydenajan ensimmäinen valtionlaina. Vaasan Senaatin ottama laina käytettiin sisällissodan menojen kattamiseksi ja sodan vuoksi hätään jääneiden kansalaisten auttamiseksi. Huom! Painopaikka oli poikkeuksellisesti Tilgmann, koska Setelipaino Helsingissä oli punaisten käsissä. Samasta syystä maata johdettiin tuolloin Vaasasta käsin.

Allekirjoittajana on Juhani Arajärvi, joka teki siviilissä pitkän uran Kansallispankin johtotehtävissä.

Huutokauppatuloksia: 25.11.2018 41 EUR.

Sauvon Seurahuone Osakeyhtiö

Sauvo 28.07.1914 1 osake(tta) 10 FIM

Yhtiö piti 1950-luvulle asti Sauvossa Seuralan kylätaloa, jossa näytettiin mm. elokuvia ja pidettiin iltamia. Talossa pidettiin pitkään myös kunnanvaltuuston kokouksia. Sekä yhtiön että kiinteistön omistus siirtyi kunnalle.

Osakekirjan allekirjoittajina ovat Selim Koskinen, Vihtori Törmä ja Vihtori Kuusela.

Huutokauppatuloksia: 25.11.2018 30 EUR.

Kuusjärven Telefooni-Osakeyhtiö

Kuusjärvi xx.xx.1921 1 osake(tta) 100 FIM

Outokummussa vuonna 1904 perustettu yhtiö muutti 1968 nimensä tutummaksi Outokummun Puhelimeksi. Yhtiön suurin asiakas ja samalla osakas oli pitkään Outokummun kaivos. Lakkasi 2009 sulautuessa Telekareliaan, joka taas päätyi vuonna 2013 Elisalle.

Huutokauppatuloksia: 25.11.2018 34 EUR.

Itä-Suomen Raakasokeritehdas Oy

Kyminlinna 17.10.1952 1 osake(tta) 500 FIM

Vuonna 1934 perustettu sokeritehdas aloitti tuotannon Antreassa vuonna 1938, mutta joutui luovuttamaan tehtaan laitteineen 1944 Neuvostoliitolle. Yhtiö muutti Kotkaan ja jatkoi 1970-luvun alkuun asti. Yhdistettiin Suomen Sokeriin, joka oli ollut koko ajan merkittävä osakas.

Tehdasalue Antreassa on edelleen käytössä, nykyisin konttoripaperitehtaana. Tehtaan uudistustyöt 1980-luvun lopulla tehtiin YYA-hengessä Neuvostoliiton ja Suomen yhteishankkeena.

Osakekirjassa yhtiön juurikaslogo.

Louhi Tapaturmavakuutus-osakeyhtiö

Helsinki Helsingfors 31.10.1935 1 osake(tta) 200 FIM

Rakennusmestariliiton vuonna 1917 perustama Louhi aloitti työväen tapaturmavakuutuksilla ja laajeni muuhun vakuuttamiseen 1939. Fuusio Pohjolaan 1971.

Huutokauppatuloksia: 22.10.2017 50 EUR, 16.9.2018 22 EUR.

Maaseudun Tulevaisuus -lehden Kannatus-Osakeyhtiö

Helsinki 02.12.1918 1 osake(tta) 100 FIM

Maaseudun Tulevaisuus -lehden perustaja julkaisi lehteä vuosina 1916-1920, minkä jälkeen julkaisu siirtyi MTK:lle.

Huom! Allekirjoittajana Lauri Kristian Relander.

Huutokauppatuloksia: 22.10.2017 35 EUR, 16.9.2018 24 EUR.

Verkkoteollisuus Oy

Sortavala 31.03.1944 1 osake(tta) 1000 FIM

Sortavalassa perustettu kalaverkkokutomo toimii edelleen nimellä Lindeman. Nykyisin se on maan tunnetuimpia verkonvalmistaja ja toimii Raippaluodosta käsin.

Huutokauppatuloksia: 22.10.2017 42 EUR, 16.9.2018 39 EUR.

Kahvi Oy Kaffe Ab

Helsinki 30.04.1964 1 B osake(tta) 20 FIM

Kauppiaiden vuonna 1909 perustama paahtimo myi kahvia ainakin OKA-, Stadion- ja Pedro-tuotemerkeillä. Lisäksi myytiin sikuria Riga-merkillä sekä teetä ja mausteita. Omistus siirtyi Tukolle 1965, minkä jälkeen paahtaminen jatkui Tukon tunnusten alla.

Huutokauppatuloksia: 22.10.2017 57 EUR, 16.9.2018 31 EUR.

Privatbanken i Helsingfors Aktiebolag

Helsingfors 02.12.1920 10 osake(tta) 1000 FIM

Vuonna 1896 aloittanut liikepankki, jonka ainoa konttori sijaitsi Helsingissä Unioninkadun ja Pohjoisesplanadin kulmassa. Pankki joutui 1920-luvun alussa vaikeuksiin valuuttatappioiden vuoksi, ja yhtiö fuusioitiin vuonna 1922 Pohjoismaiden Yhdyspankkiin.

Tellervo Kotiteollisuus O.Y.

Helsinki 14.06.1918 1 osake(tta) 100 FIM

Naisväen vuonna 1917 perustama yhtiö välitti käsitöitä ja käsityövälineitä, sekä edisti käsityökulttuuria järjestämällä mm. kursseja ja työtupia. Yhtiöllä oli pitkään myös oma liike Helsingissä. Yhtiön perustajiin kuului mm. kansanedustaja Iida Yrjö-Koskinen, ja se purettiin vasta 1990-luvun alussa.

Osakekirjan allekirjoittajista Alma Koskinen vaikutti Tellervon toimitusjohtajana vuosina 1917-1949. Nätti paimentyttövinjetti!

Huutokauppatuloksia: 16.9.2018 21 EUR.

Turun Kultaseppä Oy

Turku 31.08.1946 1 osake(tta) 1000 FIM

Vuonna 1931 perustettu yhtiö toimii edelleen. Yhtiö aloitti nimellä Pohjolan Kultaseppä Oy, lisäksi se on ollut Auran Kultaseppä Oy:n tytäryhtiö, mutta nykyisin liike toimii nimestään huolimatta Oulussa.

Nätti osakekirja, jonka nurkissa on erilaisia pokaaleja.

Huutokauppatuloksia: 22.10.2017 35 EUR, 16.9.2018 15 EUR.

Suomen Valtio sotalainaobligatio 1944 – Finska Staten

Helsinki Helsingfors 01.04.1944 sotalainaobligaatio 1000 FIM 3,5 %

Finska Staten krigslåneobligation

Edwin Linkomiehen hallituksen aikainen sotalaina, jonka on allekirjoittanut valtiovarainministeri Tyko Reinikka sekä valtiosihteeri Sakari Tuomioja. Sotakulujen kattamiseksi kerätty laina liittyi vuonna 1943 hyväksyttyyn lakiin ”tulon ja omaisuuden perusteella annettavasta sotalainasta”, joka oli käytännössä ylimääräinen varallisuus- ja tulovero. Lailla velvoitettiin varakkaat verovelvolliset pakkomerkitsemään sotalainaa. Laina maksettiin takaisin tammikuussa 1950 velkakirjaa vastaan.

Viipurilainen Edwin Linkomies teki työuransa pikemminkin tieteen parissa. Hän väitteli tohtoriksi 25-vuotiaana ja työskenteli useissa viroissa Helsingin yliopistossa. Hänen politiikkajaksonsa päättyi sotasyyllisyysoikeudenkäyntiin, ja kärsittyään tuomiostaan 2 v ja 9 kk, siirtyi hän takaisin akateemiselle uralle.

Valtiovarainministeri Tyko Reinikka toimi ministerinä kaikkiaan neljässä hallituksessa ja ehti tehdä pitkän uran myös Kansallispankissa.

Huutokauppatuloksia: 18.9.2016 24 EUR, 25.11.2018 8 EUR.

Agros Aktiebolaget Osakeyhtiö

Helsingfors Helsinki 29.10.1923 10 osake(tta) 1000 FIM

Vuonna 1892 Hangossa perustettu maatalouskoneliike oli aikanaan alallaan maan suurin. Koneiden lisäksi sen valikoimaan kuuluivat myös siemenet, lannoitteet ja rehut. Pääkonttori siirrettiin Helsinkiin vuonna 1900, ja liikkeitä oli lisäksi mm. Pietarissa, Turussa ja Viipurissa. Helsingissä edelleen Agroksen talona tunnettu pääkonttorirakennus valmistui Mikonkatu 7:ään vuonna 1911.

1920-luvulla toimintaa laajennettiin myös turvepehkujen ja tiilten valmistukseen. K. H. Renlund Oy hankki Agroksen osake-enemmistön vuonna 1938, ja Talvisodan jälkeen 1940 Mikonkadun tiloihin muutti Renlundin rautakauppa. Agros lakkasi vuonna 1945 sulauduttuaan Renlundiin.

Agroksen osake noteerattiin Helsingin pörssissä vuosina 1915-1931. Yhtiön toimitusjohtajana toimi vuosina 1899-1918 tunnettu valtiopäivämies Ferdinand von Wright.

Kohteen ero kataloginumeroihin 7285 ja 7315 on allekirjoittajissa.

Huutokauppatuloksia: 20.9.2015 42 EUR, 07.02.2016 26 EUR.

Liperin Sähkövoima O/Y

Liperi 20.04.1941 1 osake(tta) 500 FIM sidottu

1930-luvun lopulla perustettu sähköverkkoyhtiö yhdistyi nykyiseen Pohjois-Karjalan Sähköön ja lakkasi jo vuonna 1960. Yhtiön myymä sähkö saatiin pitkään Outokumpu Oy:ltä Outokummusta, kunnes pohjoiskarjalaiset sähköyhtiöt päättivät yhteistuumin valjastaa Puntarikosken.

Huutokauppatuloksia: 22.10.2017 29 EUR.

P. Wetuschenko Oy

Hamina 04.02.1933 1 osake(tta) 100 FIM

Vuonna 1898 perustettu liike harjoitti kangas- ja lyhyttavaroiden, turkisten sekä valmiiden vaatteiden kauppaa Haminassa. Liike sijaitsi Raatihuoneentorin reunassa ns. Lebedeffin talossa. Yritys lakkasi nimellä L. Nevasuo Oy. Nimi muuttui Wetuschenkojen tyttären Lylan avioiduttua ja ilmeisesti perittyä yrityksen.

Huutokauppatuloksia 29.01.2012 20 EUR, 16.9.2018 13 EUR.

Pargas Kalkbergs Aktiebolag – Paraisten Kalkkivuori Osakeyhtiö

Pargas Parainen 29.11.1927 10 osake(tta) 1000 FIM

Huom! Kohteesta löytyy myös englannin-, saksan- ja venäjänkielinen esite.
Lataa esite tästä (.pdf) »

Paraisten Kalkkivuori / Partek syntyi vuonna 1898 Paraisilla kaivosyhtiöksi. Sen tarkoituksena oli louhia ja polttaa kalkkikiveä, ja myydä tuotteita mm. paperi- ja rautatehtaille sekä sulfiittiselluloosatehtaisiin. Sementinvalmistukseen ryhdyttiin 1910, ja samana vuonna laajennettiin toimintaa myös Lappeenrantaan.

Keskeinen henkilö yhtiön kehittymisessä oli Emil Sarlin, joka aloitti kalkkitehtaan isännöitsijänä 1904 ja toimitusjohtajana 1906. Hänen johdollaan tehtiin monia merkittäviä uudistuksia, kuten aloitettiin sementin valmistus. Siihen saakka kaikki Suomessa kulutettu sementti oli tuotu ulkomailta. Sarlinin toimitusjohtajuutta jatkui peräti vuoteen 1955 saakka. Hän kuoli 1956.

Partek alkoi kehittyä monialayhtiöksi yritysostojen myötä, ja se hankki mineriittitehtaan 1959. Kuormankäsittelylaitteiden valmistus aloitettiin vuonna 1977, kun Partek osti Multilift-ryhmän. 1990-luvulla olivat vuorossa suuret yrityskaupat, joissa Partek hankki mm. Valmetin metsäkoneet, Oy Sisu Ab:n ja enemmistön ruotsalaisesta Kalmarista. Jotain myytiinkin, kuten eristevalmistus (Paroc) vuonna 1999. Nimi Partek tuli käyttöön ensin markkinointinimenä vuonna 1975. Se oli lyhenne sanoista Paraisten tekniikka.

Kone Oyj osti Partekin enemmistön ja lunasti muiden osakkaiden osakkeet vuonna 2002. Sen jälkeen Kone pilkkoi yhtiön nopealla aikataululla:
– Kalkkiliiketoiminnoista muodostettiin Nordkalk Oy Ab, joka myytiin sijoittajaryhmälle.
– Valmetilta hankittu metsäkonevalmistus myytiin japanilaiselle Komatsulle.
– Traktorivalmistaja Valtra Oy ja Sisu Diesel Oy myytiin amerikkalaiselle ACGO:lle.
– Sisu Auto Oy:n toimintaa perustettiin jatkamaan Suomen Autoteollisuus Oy.

Jäljelle jäänyt lastinkäsittelyliiketoiminta siirrettiin uuteen Cargotec Oyj:öön, joka listautui 2005.

Partek aloitti pörssissä vuonna 1915 poistui 2002, kun Kone Oyj lunasti koko Partekin osakekannan itselleen.

Nimihistoria:
20.01.1899 – Pargas Kalkbergs Aktiebolag
05.11.1935 – Paraisten Kalkkivuori Osakeyhtiö, Pargas Kalkbergs Aktiebolag
30.12.1942 – Paraisten Kalkkivuori Osakeyhtiö – Pargas Kalkbergs Aktiebolag
22.08.1969 – Paraisten Kalkki Oy – Pargas Kalk Ab
29.12.1978 – Oy Partek Ab
28.09.1994 – Partek Oy Ab
09.10.1997 – Partek Oyj Abp
22.12.2003 – Partek Oy Ab

Huutokauppatuloksia: 05.06.2011 15 EUR, 13 EUR, 15 EUR, 15 EUR, 16 EUR, 15 EUR, 15 EUR; 8.2.2015 21 EUR.

Suomen Waltamerentakainen Kauppa Oy

Helsinki 30.09.1919 10 osake(tta) 10000 FIM

Huom! Kohteesta löytyy myös englannin-, saksan- ja venäjänkielinen esite.
Lataa esite tästä (.pdf) »

Palanen suomalaista merenkulkuhistoriaa – Suomen Valtamerentakainen Kauppa Oy

Suomen Valtamerentakainen Kauppa Oy (nimi käyttöön 1919) perustettiin 16. joulukuuta 1918 Kontro & Kuosmasen ja Suomen Kahvituonti Oy:n yhdistyessä Yhtiön toiminta oli kansainvälistä ja sillä oli toimintaa mm. Glasgow:ssa, Rio de Janeirossa ja Buenos Airesissa. Yhtiössä oli osakkeenomistajana myös Gust. Paulig Ab.

Yhtiö omisti useita aluksia mm. höyryalukset Garryvale, Rigel ja Suomen Neito sekä purjealukset Ira ja Sylfid. Alukset liikennöivät Suomen satamien sekä Etelä-Amerikan itärannikon väliä. Yhtiön hallintoneuvoston puheenjohtajana toimi Juho Kusti Paasikivi vuosina 1919 – 1921 ja hallintoneuvoston jäsenenä mm. suurliikemies Juho Hallenberg sekä kauppaneuvos Alfr. Björklund, joka oli mm. Kuopiossa Gust. Raninin palveluksessa aikoinaan toiminut itseoppinut liikemies.

Vuonna 1928 yhtiö joutui suuriin taloudellisiin vaikeuksiin ja yhtiön toiminnasta myytiin kannattavat osat Juho Kuosmaselle, joka jatkoi Suomen Valtamerentakaisen Kaupan toimintaa uudessa Valtameri Osakeyhtiössä.

Valtameri Osakeyhtiö keskittyi tekniseen tukkukauppaan aina 1980 –luvun puolivälille saakka. Tuolloin yhtiö strategia muuttui rajusti ja yhtiön toiminnaksi valittiin terästukkutoiminta sekä sijoitustoiminta. Terästukkutoimintaa harjoitettiin osakkuusyhtiö Asvan kautta aina vuoteen 1999 saakka, jolloin Valtameri Oy fuusioitiin Rautaruukkiin. Valtameren kantaosakkeet noteerattiin Helsingin Pörssin meklarilistalla ja etuosakkeet OTC-listalla vuodesta 1986 lähtien.

Suomen Valtamerentakaisen Kauppa Oy:n osakekirja symboloi tyylikkäästi yhtiön harjoittamaa toimintaa: merimies viittaa merenkulkuun ja caduceus (roomalaisten kaupan pääjumalan Mercuriuksen sauva) viittaa kaupankäyntiin.

Osakekirjan paperi on Tervakosken käsintehtyä paperia, josta viittauksen hirvenpäinen vesileima.

Osakekirjan ovat omakätisesti allekirjoittaneet Juho Kuosmanen, Risto Ryti sekä S. A. Hohenthal. Kuosmanen osti myöhemmin yhtiön kannattavat liiketoiminnot ja perusti Valtameri Oy:n (1928). Risto Ryti taas toimi yhtiön johtajana vuosina 1919 – 1920, jonka jälkeen hän keskittyi poliittiseen uraansa.

Yhtiön Meripoika-liikemerkin on suunnitellut Aukusti Tuhka.

Huutokauppatuloksia: 18.09.2011 62 EUR, 16.03.2014 26 EUR, 8.2.2015 25 EUR, 20.9.2015 14 EUR, 13.3.2016 25 EUR, 27.11.2016 20 EUR, 16.9.2018 12 EUR.

Gamla Carleby Ångbränneri-Aktiebolag

Gamla Karleby 22.10.1873 1 osake(tta) 1000 FIM

Huom! Kohteesta löytyy myös englannin-, saksan- ja venäjänkielinen esite.
Lataa esite tästä (.pdf) »

Osakepääoma 60 000 FIM, 60 osaketta a 1000 FIM. Vanha viinatehdas, jossa vaikuttivat tasaosuuksin kokkolalainen kauppias (Anders) Alfred Björkman (1844-1890), Carl Donner, Karl Jung ja Karl Nyström, joka toimi myös tehtaan toimeenpanevana johtajana. Viinatehtaan toiminta päättyi kieltolain voimaantuloon 1919.

Toimialan historiasta:
Viinan kotipoltto kiellettiin Suomessa vuonna 1866, mikä loi maahan nopeasti uuden teollisuudenalan: viinanpolton. Valtio jakoi polttimoille kiintiöt ja valvoi niiden toimintaa. Polttimoiden valmistama raakaviina jalostettiin juotavaksi yleensä eri tehtaissa. Kokkolan viinatehdas perustettiin 1873 ja se keskittyi raakaviinan tuotantoon.

Alkoholin kulutusta kuitenkin paheksuttiin Suomessa laajasti, ja viinatehtaiden tilanne kävi tukalaksi. Raittiusaktivistit saivat painostettua Valtiota niin, että Suomeen määrättiin kieltolaki vuoden 1919 alusta alkaen. Laissa kiellettiin kaiken yli 2 tilavuusprosentin alkoholin valmistus ja maahantuonti. Valtio otti yksinoikeuden myydä alkoholia lääkinnällisiin ja tieteellisiin tarpeisiin. Kieltolain voimaantuloon lakkasi myös Kokkolan viinatehtaan toiminta, ja valtio lunasti tehtaan kaluston itselleen.

Kieltolaki kumottiin Suomessa vuonna 1932, kun alkoholipolitiikasta oli ensin järjestetty kansanäänestys. Lain jälkeen alkoholin myyntimonopoli annettiin valtiolle, ja alkoholijuomien myynti on Suomessa vielä tänäänkin valtion hallussa. Vain enintään 4,7 % juomia on luvallista myydä yksityisissä liikkeissä. Myös väkevien alkoholijuomien valmistuksessa valtio on pysynyt maan suurimpana toimijana (Altia Corp.).

Omistushistoriasta:
Björkmanin kuoltua vuonna 1890 hänen leskensä Mathilda myi neljännekseen yhtiöstä oikeuttavat osakkeet vuonna 1898 tohtori Wilhelm Juslinille. Samalla myös Karl Jungin perilliset luopuivat omasta neljänneksestään Juslinin hyväksi, jolloin Juslinilla oli puolet yhtiöstä. Juslin tunnetaan Rajamäen tehtaiden perustajana. Lue lisää Rajamäen tehtaiden vaiheista:
Rajamäen tehtaat Wikipediassa »

Juslin myi vuonna 1917 osakkeensa (50 % yhtiöstä) Sandviks Spritfabriks Ab:lle, joka oli alkujaan Sinebrychoffien perustama yhtiö. Vuonna 1918 Gamla Carleby Ångbrännerin omistajista myös Karl Nyström o. son myi neljänneksensä Sandviks Spritfabriks Ab:lle. Se lakkasi vuonna 1923 valtion lunastettua yhtiön tislauslaitteistot itselleen.

Myös yhtiön viimeinen neljännes, eli Donnerin omistus, on siirretty, mutta se rekisteröitiin vasta 1926 vicekonsul Carl Hans Riskan perunkirjoituksessa Charlotta Christoffersonille / Carl Rudolf Riskalle. Ångbrännerin muu omistus (3/4 osaa yhtiöstä) on siirretty Bertel Appelbergille.

Björkman ja Donnerit toimivat yhdessä myös merenkulun parissa, ja perustivat vuonna 1860 Donner & Co -varustamon. Lisäksi yksi Donnerin veljeksistä perusti Kokkolan Kolumäelle Gamlakarleby Bryggeri Ab -oluttehtaan.

Osakekirjan allekirjoittajina on koko omistajanelikko, eli herrat Alfred Björkman, Karl Jung, Karl Nyström (o son) ja Carl Donner. Heistä Donner toimi mm. Tanskan konsulina, Ruotsi-Norjan varakonsulina ja Yhdyspankin Kokkolan konttorin johtajana.

Huutokauppatuloksia: 18.09.2011 332 EUR, 24.02.2013 241 EUR, 30.11.2014 172 EUR, 29.11.2015 181 EUR, 7.5.2017 152 EUR, 16.9.2018 56 EUR.

Suomen Valtio – Finska Staten 1944 korvauslaina

Helsinki Helsingfors 01.08.1944 obligaatio 1000 FIM

Indeksiehdon ansiosta laina oli inflaatiosuojattu, eli pääoma oli turvattu, mutta korkoa ei. Indeksiehtonsa vuoksi lainaa kutsuttiin sotavuosien kovina inflaatiovuosina kultareunaiseksi lainaksi.

Korvauslainan on allekirjoittanut valtiovarainministeri Onni Hiltunen.

Huutokauppatuloksia: 22.09.2013 51 EUR.

Suomen Trikootehdas Oy

Tammerfors 28.06.1946 50 osake(tta) 5000 FIM sidottu

Suomen Trikootehdas Oy Ab oli Alfred Kordelinin Tampereelle vuonna 1904 perustama tekstiiliteollisuusyritys. Se vastasi parhaimmillaan lähes puolesta koko Suomen trikootuotannosta, ja valmisti asusteita Finnwear-tuotemerkillä myös vientiin.

Yhtiö oli pörssilistalla vuosina 1916-1989. Finlayson tuli Suomen Trikoon omistajaksi vuonna 1983, ja Finlayson yhdistyi edelleen Asko Oy:öön vuonna 1998. Nanso osti Suomen Trikoon liiketoiminnan ja tuotemerkit vuonna 2005.

Allekirjoittajana on mm. Harald Jensen. Lue lisää Jensenistä Tampereen historiasivuilta.

Huom! Osakkeiden haltija on Korvausosakkeiden hallintoyhteisö.

Huutokauppatuloksia: 14.12.2011 101 EUR, 27.10.2013 91 EUR, 18.5.2014 54 EUR, 15.3.2015 62 EUR, 07.02.2016 47 EUR, 12.3.2017 34 EUR, 25.11.2018 41 EUR.

Björneborgs Bomull Ab Porin Puuvilla Oy

Björneborg Pori 30.12.1920 1 osake(tta) 1000 FIM

Porin Puuvilla OY perustetttiin vuonna 1920 jatkamaan vuonna 1898 perustetun Björneborgs Bomullmanufaktur Aktiebolagetin toimintaa. Yhdellä vanhalla Björneborgs Bomullmanufakturin osakkeella sai 8 uuden Porin Puuvilla Oy:n osaketta. Perustettaessa 28.12.1920 osakepääoma 16 000 000 FIM jakautui 16 000 osakkeeseen.

Porin Puuvillan suurimmat omistajat olivat A. Ahlström Oy sekä Ahlströmien suku. Se oli pörssilistattuna 1973-1974, jolloin yhtiö fuusioitiin Finlayson Oy:öön. Fuusiossa viidellä Porin Puuvilla Oy:llä sai yhden Finlaysonin osakkeen.

Nykyisin vanhan puuvillatehtaan alueella Porin Isosannassa toimii yliopisto- ja yrityskeskus. Vanhan puuvillatehtaan tiloihin avattiin lokakuussa 2014 hulppea Kauppakeskus Puuvilla.

Huom! Osakekirjassa on rissejä.

Huutokauppatuloksia 14.12.2011 82 EUR, 9.2.2014 39 EUR, 30.11.2014 26 EUR, 29.11.2015 18 EUR, 12.3.2017 20 EUR.

Uleå Aktiebolaget Osakeyhtiö

Oulu 16.11.1912 10 osake(tta) 10000 FIM

Vuonna 1912 perustettu saha omisti laajat metsät ja piti höyrysahoja Oulun seudulla. Toiminta muuttui kuitenkin kannattamattomaksi ja yhtiö ajautui Kajaanin haltuun 1927.

Osakekirjassa on erittäin kaunis metsäkuvitus ja havuornamentti. Vinjetissä miehet ihailevat vankkaa pohjoissuomalaista havumetsää. Allekirjoittajana mm. Reinhold Weckman.

Tutustu myös Tapio Karjalaisen Oulun yliopistossa kokoamaan kattavaan pohjoissuomalaisten puutavarayhtiöiden tutkielmaan (pdf, 5,9 Mt). Katso myös Uleå Wikipediassa.

Huutokauppatuloksia: 29.11.2015 181 EUR, 16.9.2018 59 EUR.

Ylistaron Sähköosakeyhtiö

Ylistaro 16.05.1923 1 osake(tta) 500 FIM

Vuonna 1922 perustetun sähköyhtiön toiminta siirtyi ilmeisesti jo ennen sotia kunnalle. Verkkoaluetta hallitsee nykyisin Elenia.

Allekirjoittajista Eliel Torkko kuului Ylistaron suojeluskunnan perustajiin, ja myös Otto Jussila toimi suojeluskuntajohtajana. Osakekirja on yksi aikansa kauneimmista sähköyhtiöiden papereista. Vinjetissä pauhaa Kyrönjoki. Ornamentissa sähköjohtoja ja sähköverkon posliinieristimiä. Osakekirjan tunnuksessa kuvattu karhu esiintyy myös Ylistaron suojeluskunnan lipussa.

Huutokauppatuloksia: 14.12.2011 112 EUR, 1.12.2013 82 EUR, 30.11.2014 86 EUR, 13.3.2016 52 EUR, 25.11.2018 26 EUR.

Uudenkaupungin Laiva-osakeyhtiö

Uusikaupunki 20.09.1917 1 osake(tta) 500 FIM

Vuonna 1917 perustettu laivayhtiö rakensi oman neljän aluksen purjelaivasarjan. Alukset olivat parkkilaiva Rauha (1918), kuunari Wellamo (1919), parkkilaiva Eläköön (1920) sekä parkkilaiva Warma, (1922), ja ne olivat viimeisiä puisia purjealuksia koko maailmassa. Lisäksi yhtiö hankki laivoja myös muualta.

Vuonna 1931 yritys otti fregatti Oldenburgin kunnostettavakseen koululaiva Suomen Joutseneksi, mutta liian alhaisella hinnalla. Tämä ajoi Uudenkaupungin Laiva Oy:n vaikeuksiin ja lopulta konkurssiin vuonna 1932. Yhtiö lakannut kaupparekisterissä 1981.

Lue lisää Kari Jalavan ylläpitämältä vakkasuomalaisten ja raumalaisten laivanvarustajien kotisivulta.

Huutokauppatuloksia: 29.11.2015 41 EUR.

Uudenkaupungin Laiva-osakeyhtiö

Uusikaupunki 30.11.1918 1 osake(tta) 500 FIM

Vuonna 1917 perustettu laivayhtiö rakensi oman neljän aluksen purjelaivasarjan. Alukset olivat parkkilaiva Rauha (1918), kuunari Wellamo (1919), parkkilaiva Eläköön (1920) sekä parkkilaiva Warma, (1922), ja ne olivat viimeisiä puisia purjealuksia koko maailmassa. Lisäksi yhtiö hankki laivoja myös muualta. Varustamon vakioreitti oli kuljettaa puutavaraa Suomesta ja Ruotsista Englantiin, sieltä kaoliinia Välimerelle, ja Välimereltä suolaa Suomeen. Vuonna 1931 yritys otti fregatti Oldenburgin kunnostettavakseen koululaiva Suomen Joutseneksi, mutta liian matalalla hinnalla. Tämä ajoi Uudenkaupungin Laiva Oy:n vaikeuksiin ja lopulta konkurssiin vuonna 1932. Yhtiö on lakannut kaupparekisterissä 1981.

Ahvenanmaalainen Gustaf Erikson (1872-1947) osti yhtiön laivaston 1933. Purjelaivojen kuninkaaksi kutsutun Eriksonin laivasto oli viimeinen suuri purjelaivasto maailmassa. Se kuljetti pääasiassa vehnää Australiasta Eurooppaan. Suomen suurimmat varustamot sijaitsevat edelleen demilitarisoidulla Ahvenanmaalla.

Lue lisää Kari Jalavan ylläpitämältä vakkasuomalaisten ja raumalaisten laivanvarustajien kotisivulta.

Huutokauppatuloksia: 05.06.2011 42 EUR, 07.02.2016 24 EUR.

Pyynikki Oy Ab

Tampere 31.12.1919 10 haltijaosake(tta) 1000 FIM

Perinteikäs vuonna 1897 perustettu panimo.

Viinan kotipoltto kiellettiin Suomessa Aleksanteri II:n aikana vuonna 1865, mutta viinan kaupallinen valmistus sallittiin 1866. Raittiuden ystävät alkoivat perustaa oluttehtaita väkiviinojen menekin hidastamiseksi. Näin syntyi mm. iisalmelainen Olvi vuonna 1878. Pyynikki perustettiin vuonna 1897, kun joukko pieniä tamperelaisia oluttehtaita yhdistyi. 1900-luvun alussa raittiusliike sai lisää valtaa, ja Tampereella astui voimaan kunnallinen kieltolaki 1903. Valtakunnallinen kieltolaki alkoi vuonna 1919, ja muutamaa vuotta myöhemmin Sulo Salmelin osti yhtiön osake-enemmistön. Hänen kuoltuaan Pyynikin emännäksi tuli Rosa Salmelin. Salmelinien poika Simo myi Pyynikin lopulta Sinebrychoffille (per. 1819).

Numerosarja 543210 on suomalaisille tuttu, koska kieltolaki päättyi lopullisesti 5.4.32 kello 10.

Osakekirjassa on erittäin kaunis ja toimintaan sopiva motiivi.

Pohjanmaan Kauppiaiden Osakeyhtiö

Oulu 30.03.1946 1 osake(tta) 1000 FIM

Pohjanmaan Kauppiaiden Osakeyhtiö oli Oulussa vuonna 1917 perustettu tukkukauppa. Se liittyi vuonna 1963 kansainväliseen Spar-markkinointiketjuun, joka auttoi kasvattamaan myyntiä sekä toisaalta alentamaan kustannuksia. Tukon lippujen alle siirryttiin 1970-luvun alussa. Nimi oli lyhennetty Pohjanmaa Oy:ksi 1965. Pohjanmaa ehti perustaa myös oman vähittäiskauppaliikkeensä (Pohjan Puoti Oy), mutta se päätettiin 1970-luvun puolella ajaa alas tukkukauppiaan asiakkaiden = Pohjanmaa Oy:n osakkaiden koettua uuden marketin tuoman kilpailun ikäväksi asiaksi.

Pohjanmaa Oy aloitti pörssin meklarilistalla vuonna 1981, ja poistui 1993, kun liiketoiminta oli siirretty Tukolle. Yhtiönä Pohjanmaa lakkasi 1997.

G. J. Sundberg Aktiebolaget

Helsingfors 19.10.1900 1 osake(tta) 500 FIM

Vuonna 1900 perustettu säilyketehdas toimi Helsingin Hermannissa. Tehtaan päätuotteita olivat anjovis ja silli, ja se valmisti myös mm. maksapasteijaa ja lihasäilykkeitä sekä toi maahan sinappia. Yhtiö toimi 1970-luvulle asti.

Sillä oli vain 60 osaketta, ja ainakin tämä kappale oli haltijaosake. Koristeellinen jugend-osakekirja!

Huutokauppatuloksia: 29.4.2018 41 EUR, 16.9.2018 29 EUR.

Alho laiva-osakeyhtiö

Vesilahti 30.12.1920 1 osake(tta) 50 FIM

Sisävesivarustamo toimi vuosina 1910-1940 ja omisti alukset Alho ja Alho II. Alho II rakennettiin vuonna 1910 ja pidennettiin 1924 n. 3 metrin verran. Samalla nimeksi tuli vain Alho. Sen kotisatama oli Kuralassa ja alus puksutti joka päivä Tampereen Laukontorin rantaan ja takaisin. Laivaliikenne Narvan ja Tampereen välillä loppui 1940-luvun lopussa.

Vinjetissä höyrylaiva.

Huutokauppatuloksia: 9.2.2014 44 EUR, 15.3.2015 35 EUR, 29.11.2015 45 EUR, 18.9.2016 33 EUR, 25.11.2018 51 EUR.