Littois Aktiebolag

Not for sale

Tuotetunnus (SKU): 956

Kuvaus

Åbo 01.01.1900 – osake(tta) 5000 FIM blanco

Littoisten ”tamppimylly” ja vanutuslaitos osana Turun Manufaktuurilaitosta (Turun Verkatehdas), vuodet 1740-1802

Esaias Wechter perustaa Turun Manufaktuurilaitoksen vuonna 1738 Turussa innostus veran valmistusta kohtaan elpyi isonvihan jälkeen. Konkreettisiin toimiin ryhtyivät kauppias Henrik Rungeen ja värjäri Esaias Wechter. He saivat kuninkaalta privilegion kehruuhuoneen perustamiseksi, ja kesäkuussa 1738 Turun Manufaktuurilaitos aloitti toimintansa Turun silloisen keskustan tuntumassa, Aurajoen rannan ja Luostarijokikadun välissä. Laitos käsitti kutomon ja värjäämön. Aluksi käytössä oli vain yhdet kangaspuut. Vuonna 1742 niiden määrä oli noussut neljään. Littoisten ”tamppimylly” ja veranvanutuslaitos

Wechterin ja Rungeenin ryhtyessä laajentaa Turun manufaktuuriaan tarvittiin laitos raakaverkojen vanuttamista varten. Sopiva paikka löytyi Liedosta, Vanhanlinnan maalta, tarkemmin Littoisten Myllypuron varrelta. Littoisten järven pehmeä ja kirkas vesi oli ilmeinen etu Aurajoen sameaan veteen verrattuna.

Littoisten tamppimylly käynnistyi vuonna 1740. Tyypiltään se oli vasaratamppi, jossa vesipyörä hammasrattaan avulla kohotti vasarat ilmaan. Pudotessa vasarat takoivat kaukaloon mytistettyä raakaverkaa tarvittavaan kokoon. Vanuttamisen jälkeen kangas levitettiin kuivumaan ulkoilmassa oleviin raameihin. Littoisten vanutuslaitos viimeisteli sekä emätehtaan verkatuotannon että Turun käsityöläisten kutomia verkoja.

Turun Verkatehtaan vaiheet toiminnan päättymiseen, vuoteen 1802 saakka Wechterin ja Rungeenin yhteistyö päättyi riitoihin. Yhtiökumppanuus purettiin vuonna 1742 tai 1743. Viimeksi mainittuna vuonna Rungeen kuoli.

Pikkuvihan aikana Wechter siirsi laitoksensa rauhallisempaan paikkaan Tukholmaan. Turun rauhan jälkeen tuotanto jatkui jälleen Turussa. Vuonna 1744 käytössä oli viidet kangaspuut, ja työntekijöitä oli 90.

Vuonna 1751 Wechter menetti monopoliasemansa, ja Turkuun syntyi useita pieniä verkatehtaita. 1750-luvulta lähtien Wechterin tehtaan sotilashankinnat harvenivat ja vähenivät tilausten ositusten kääntyessä Suomen tehtaalle epäedullisemmaksi. Vuonna 1770 Wecter myi tehtaansa Joseph Bremerille. Wechter kuoli vuonna 1776.

Vuonna 1794 verkatehtaan ja vanutuslaitoksen johtoon tuli Joseph Bremerin poika Jakob Bremer. Pojan heikkoudet johtivat siihen, että verkatehdas huutokaupattiin Jakobin henkilökohtaisten velkojen takia kilpailijalle, Jokioisten verkatehtaan omistajalle patruuna, maaherra Ernst von Willebrandille vuonna 1802. Emätehdas Turussa lopetti toimintansa, mutta Littoisten vanutuslaitos jatkoi tuotantoaan.

Nordmanit jatkavat Littoisten toimintaa, vuodet 1803-1823

Vuonna 1803 turkulainen Carl Reinhold Nordman osti Joseph Bremeriltä Littoisten tamppimyllyn ja vuokrasi sen saman tien laitoksen siihenastiselle käyttäjälle, vanuttaja Johan Rundmanille. Nordmanin poika Carl lunasti laitoksen omistukseensa vuonna 1820.

Littoisten verkatehdas perustetaan, Hjeltin aika, vuodet 1823-1836 Littoisten omistaja vaihtui jälleen vuonna 1823. Tuolloin maisteri ja teologi Christian Ludwig Hjelt yhdessä kolme muun liikemiehen kanssa sai privilegion verkatehtaan perustamiseksi Littoisiin. Vähitellen Hjelt hankki muiden osakkaiden osuudet omistukseensa ja ryhtyi tehtaan rakentajaksi ja johtajaksi.

Uusi tehdas oli ajanmukainen ja tuotantokykyinen laitos. Turun seudulla se oli toiseksi suurin teollisuusyritys Turun tupakkatehtaan jälkeen. Villaa tehtaalle toimittivat Varsinais-Suomen kartanot ja talonpojat. Turun palon (1827) jälkeen tehtaan tuotteilla oli hyvä menekki, kun moni kilpailija oli menettänyt tuotantokykynsä savuna ilmaan. Littois Fabriks Bolag, vuodet 1836-1864

Höyrystä voimanlähde, tuotanto kasvaa

Vuonna 1836 Hjelt luopui kangasteollisuudesta. Tuolloin perustettiin uusi yhtiö Littois Fabriks Bolag, jonka omistajina oli useita turkulaisia ja helsinkiläisiä liikemiehiä.

Littoisen tuotantomäärä pysyi pienenä. Tämä johtui vedensaannin vaikeudesta kuivana aikana ja myllypuron veden riittämättömyydestä tuottaa energiaa laajentuneen tehtaan laitteille. Joko Fiskarsin tai Littoisten tehtaan aloitteesta päädyttiin ratkaista energiaongelma höyrykoneen avulla. Fiskarsin valmistama 16 hv:n höyrykone asennettiin paikoilleen helmikuussa 1844. Samalla se merkitsi höyryn aikakauden alkua Suomen teollisuudessa.

Verkatehtaan tuotanto kasvoikin höyryn käytön myötä. Henkilökunnan määrä vaihteli 98 ja 69 välillä. Raaka-aineena käytetyn villan hankinnassa tapahtui muutos siten, että vuoden 1843 jälkeen pääosa villasta tuotiin Venäjältä tai Saksasta. Kotimaisen villan osuus pysyi kuitenkin melko suurena. Toimittajina mainitaan lähes kaikki tunnetut kartanot. Asiakkaina olivat kauppiaat eripuolella Suomea. Vuonna 1849 Littoisten tehtaalla mainitaan olleen tukkuostajia yli 90, etäisimmät Oulussa saakka.

Frietschin johdolla suurteollisuuden aikakauteen

Ruotsalainen varatuomari Carl Ulric Frietsch osti Littoisten tehtaan vuonna 1852. Frietsch laajensi ja modernisoi tehdasta niin, että Littoinen nousi maamme johtavaksi verkatehtaaksi. Samalla tuotannossa siirryttiin yhä selvemmin perinteisestä manufaktuurista suurteollisuuskauteen. Tehtaalle hankittiin kuusi mekaanista kutomakonetta sekä useita viimeistelylaitteita. Tuotanto käsitti verkojen lisäksi myös muita kangaslajeja.

Frietschin talousvaikeudet

Monista uudistuksista huolimatta Frietschin liiketoimet Littoisissa epäonnistuivat. Jo ostovaiheessa uusi tehtailija velkaantui ja tehtaan uudistaminen vaati lisää lainoja. Kun vielä villateollisuus joutui 1850- ja 1860-luvun taitteessa pulakauden kurjimukseen, mm. Littoisten pahin kilpailija Jokioisista Tampereelle siirtynyt verkatehdas kaatui, Littoisten kohtalo näytti selvältä. Krooninen rahapula vaivasi yhtiötä ja samanaikaisesti pankki pani saamisiaan uloshakuun. Uutta pääomaa saadakseen Frietsch muodosti kesäkuussa 1861 Littois Yllemanufakturbolagin, johon tehtailija osallistui kaikella omaisuudellaan. Ulkopuoliset sen sijaan merkitsivät vain vähäisen määrän osakkeita, luottamus yhtiötä kohtaan oli menetetty. Vaikeudet jatkuivat, ja tammikuussa 1863 sekä yhtiön että Frietschin omaisuus siirtyi velkojille. Vararikkohuutokauppa pidettiin 12.5.1864. Tehdas oli kylmillään aina syksyyn 1864 saakka.

Littois Fabriksbolag ja Littois Aktiebolag, Schnittien aika, vuodet 1864-1917

Syksyllä 1864 tehtaan omistajiksi tulivat värjärimestari Louis Schnitt, joka toimi tehtaan johdossa vuoteen 1899 saakka, kauppias Carl Magnus Dahlström ja kauppias Gustav Lindblom. Yhtiön oli vastedes Littois Fabriksbolag.

Uudet omistajat käynnistivät tehtaan varovaisesti ja harkiten. Saksalaisen perinpohjainen Schnitt paneutui työhönsä innolla ja sai yhtiön talouden tasapainoon. Koneistoja lisättiin ja uusittiin. Villoja ostettiin useista eri maista ja valmiita verkoja myytiin armeijalle ja siviileille. Kauppakankaista mainittakoon ”Littoisten verka” ja ”Muscus”. Littoisissa alkoi ”Schnittien aika”. Saksassa perinpohjaisen ammattikoulutuksen saanut ja Finlaysonin ja Barkerin tehtailla värjäämön johtajana toiminut Schnitt johti patruunan rautaisin ottein laitosta. Isää seurasi tehtaanjohtajan tehtävissä Louis Schnitt nuorempi vuonna 1899. Entinen avoin yhtiö muodostettiin nykyaikaiseksi Littois Aktiebolagiksi. Littoinen nousi maamme suurimmaksi verkatehtaaksi. Teknisiä laitteita hankittiin lisää. Kangaspuiden määrä nousi 148 ja ”kehräpäitä” oli 4120. Mestareiden lisäksi työntekijöitä oli 225.

Littoinen Oy:n vaiheet vuodesta 1917 vuoteen 1941

Osake-enemmistö Koristolle Vuonna 1917 yhtiön osakekannan omistajiksi tulivat tehtaan myyjänä toiminut Herman Leisegang (myöh. Koristo), KOP:n Turun konttorin johtaja K.V. Holma ja ins. E. von Freyman. Johtajaksi ryhtyi ja varsin pian myös ainoaksi omistajaksi jäi Herman Leisegang. Vuonna 1921 Leisegang osti myös Barkerin puuvillatehtaan osake-enemmistön.

Tehtaan kehittämistä jatkettiin. Uusia tehdaskiinteistöjä rakennettiin, koneita uusittiin, työprosesseja ja palkkausjärjestelmiä uudistettiin. Littoinen siirtyi sähkön käyttöön vuonna 1924. Tuotannon määrä lähes kolminkertaistui.

Tarvittiin lisää työläisiä ja näille asuntoja ja muita sosiaalisia palveluja, jotka yhtiö järjesti, mm. maksuton sairaanhoito ja lääkkeet. Tytäryhtiö Littoisten Kartano Oy karjoineen ja laajoine maa-alueineen varmisti elintarviketuotannon. Littoisista kehittyikin pitkälle omavarainen yhteisö.

Littoinen KOP:n haltuun

1920-luvun lopulla Koristo joutui yleismaailmallisen laman ja pulakauden puristuksiin. Vuonna 1931 Koriston oli luovutettava tehtaansa Barker ja Littoinen päävelkojan KOP:n haltuun. Toiminta jatkui aluksi vähäisenä, mutta laman hellittäessä myynti jälleen kasvoi.

Hyvän kehityksen katkaisi talvisota. Littoinen asetettiin sotakannalle. Tehtaalla töitä tehtiin vain yöaikaan. Silti viholliskoneet onnistuivat pommittaa tehdasta 19. helmikuuta vuonna 1940. Henkilövahingoilta vältyttiin, mutta aineelliset vahingot olivat melkoiset. Vuonna 1939 tehtaan johtajaksi nimitettiin Niilo Nuotio.

Barker-Littoinen Oy, Verkatehdas, Littoinen, ajanjakso vuodesta 1941 1960-luvulle

Sota- ja pulavuodet

Vuonna 1941 Littoinen ja Barker yhdistettiin Barker-Littoinen Oy:ksi. Sodan jälkeen tuotantoa jatkettiin vanhentuneilla koneilla ja huonolla raaka-aineella. Kangaspulan vuoksi menekki oli hyvä ja tuotannossa päästiin huippulukuihin.

Kaukomarkkinat Oy uudeksi omistajaksi, toiminta Littoisissa päättyy

Barker-Littoinen Oy pysyi pankin omistuksessa vuoteen 1955 saakka, jolloin yhtiön omistajaksi tuli Kaukomarkkinat Oy. Nimi Barker-Littoinen Oy säilyi 1960-lopulle saakka. Vuonna 1970, fuusion jälkeen, yhtiön nimeksi tuli Kaukomarkkinat Oy, Barker-Tekstiilit, myöhemmin Kaukomarkkinat Oy Barker. Kaukomarkkinoiden kausi päättyi Valvillan syntyyn vuonna 1978.

Kaukomarkkinat keskitti Barker-Littoinen Oy:n tuotantoa Turkuun, Ranistulaan, jonne vuonna 1965 valmistui uudet toimitilat. Littoisten verkatehtaan yli 200-vuotta kestänyt toiminta vähin erin päättyi 1960-luvun lopussa. Tehtaan tiloja on vuokrattu yrittäjille ja asuntoja korjattu ja muutettu omistusasunnoiksi.

lähde: Elka, Barker-Littoinen Oy:n arkisto, arkistoluettelon johdanto

Huutokauppatuloksia: 16.03.2014 19 EUR.

Littois Aktiebolag

Not for sale

Tuotetunnus (SKU): 956

Kuvaus

Åbo 01.01.1900 – share(s) 5000 FIM blanco

A baize manufacturer company Littois was active between 1899 and 1941, but the history of the factory starts already in the 1740s. The factory was closed in the 1960s but the area picture and buildings are still well conserved.

A watermark ”Littois Aktiebolag 5000”.

Auction results: 16.03.2014 19 EUR.

Alternative keywords for searching:
Abo, Turku