Saarinen – Kansanvaltuuskunta – Hannes Laurila
Sanotaan, että kopiointi on imartelun suurin muoto. Tänä päivänä puhutaan paljon kopioinnista, kopioista ja alkuperäistuotteen suojasta. Kyse ei enää ole imartelusta vaan varastamisesta, ja joskus jopa henkilön identiteetin tai saavutuksien luvattomasta omimisesta. Entäpä mistä on kysymys arvostetun kuvahahmon ”lainaamisessa”?
Saarinen – 1909
Eliel Saarinen suunnitteli Suomen vuoden 1909 setelit. Seteleiden innoitus on selkeästi tuolloin valloillaan olleesta, uutta synnyttävästä taidesuuntauksesta, jugendista. Tai jos lukija on kallellaan Ranskaan, tunnetaan tyyliksi ”art nouveau”.
Siinä missä Saarisen 500 markan sepät pitävät paussia poseeratessaan taiteilijalle, näkyvät ne nykyisin televisiossa ”kivimiehinä” valaessaan kanssamatkustajiin uskoa valtiollisen rautatieyhtiön palvelun laadusta. Kopiointia? Ei toki. Saarinen suunnitteli myös Helsingin Rautatieaseman, josta kivimiesten resiina ottaa startin.
Kansanvaltuuskunta – 1918
Yrittäessäni hankkia tähän juttuun Saarisen vuoden 1909 500 markan seteliä törmäsin lauseeseen ”Kansanvaltuuskuntana löytyy”. Siis mitä, oli ensimmäinen ajatukseni. Selviteltyäni aikani vuoden 1918 tapahtumia jäin miettimään, millä termillä Kansanvaltuuskunnan seteliä pitäisi kutsua. Kokeilin kepillä jäätä, ja kysyin arvostetulta numismaatikolta, mitä mieltä hän on näistä Kansanvaltuuskunnan painamista kopioista. HUPS!
Tunsin olevani aivan kerettiläinen puhuessani kopioista, mutta aivan yksiselitteinen Kansanvaltuuskunnan setelien nimike ei tunnu olevan. Ymmärsin myös, että valtuuskunnan seteleissä tulee vahva tunneside Suomen vuoden 1918 tapahtumiin. Oliko kyse kapinasta, luokkasodasta, sisällissodasta vai vapaussodasta. Mieleeni juolahtivat mummoni sanat: ”se oli veljessota”. Niin, minunkin suvussani veljet tappelivat toisiaan vastaan.
Hannes Laurila – 1920
Suomen Kutomo- ja Neulomo Oy:n perusti Hannes Laurila vuonna 1920, osakepääoma oli 150 000 markkaa jakautuen 150 tuhannen markan osakkeeseen. Vuonna 1923 osakepääomaa korotettiin 225 000 markkaan, jakautuen 225 osakkeeseen. Yhtiö toimi Tampereella osoitteessa Pyhäjärvenkatu 1. Osakekirjoihinsa yhtiö päätti ”lainata”, tai sai luvan lainata, Saarisen 500 markan setelin kuvamaailmaa. Yhdennäköisyys on niin selvä, että sattumaksi asiaa on vaikea sanoa: oman onnensa sepät on poistettu, mutta tilalle on tuotu kutova hämähäkki. Paljon sopivampi neulomolle.
Yhtiön nimi muutettiin vuonna 1923 Laurilan Kutomo Oy:ksi. Suomen Trikoo Oy hankki yhtiön osakekannan 28.11.1935 ja maksoi 225 osakkeesta yhteensä 800 000 markkaa eli noin 3 555,56 markkaa kappaleelta.
Suomen Kutomo- ja Neulomo Oy:n osakekirjat sekä niiden yhteys Saarisen seteleihin olisi jäänyt historiaan ilman fiksua kesätyöntekijää. 2000-luvun alkupuolella Suomen Trikoo Oy:n arkisto päätettiin tuhota. Arkistosta heitettiin vanhat paperit tuhottavaksi ja mukana oli mm. yhtiön ostamien yhtiöiden osakekirjoja. Eräs tuhoamista suorittaneista kesätyöntekijöistä toimi ohjeiden mukaan, mutta vuoron päätyttyä hän otti roskiksesta talteen joitakin osakekirjoista. Löytyyköhän Kansanvaltuuskunnan seteleitä vielä piiloista?
Rajan Raha -lehdelle 15.2.2012 Janne Pietikäinen
Artikkelissa mainitut osakekirjat ja muut kuvat:
– Kohde Osakekirja.fi:n katalogissa.
– Suomen Trikoo Oy Osakekirja.fi:n katalogissa.
